Etätunteja kylmässä kyläkahvilan pihalla, tökkiviä nettialustoja, lisääntyvää häiriköintiä.
Mutta myös kohentuneita it-taitoja ja irrottautumista koulun sosiaalisista paineista.
Ylen toimittajat Roomassa, Lontoossa, Ateenassa ja Tallinnassa kysyivät nuorilta, lapsilta ja aikuisilta, millaista on etäkoulunkäynnin arki nyt, kun koronapandemian loppu ei vielä häämötä.
Rooma: Minulla on hylätty olo, sanoo Suomesta haaveileva lukiolainen
Joukko Adriano Alibonin, 19, lukiokavereita valtasi eilen perjantaina koulunsa Rooman keskustassa.
Etäopetukseen määrätyt lukiolaiset marssivat aamulla koulun tiloihin ja vaativat saada palata lähiopetukseen. He ovat kyllästyneitä etäkoulun moniin ongelmiin.
Aliboni ei ollut mukana valtauksessa mutta sanoo ymmärtävänsä toimia.
– Olen ihan lopussa. Minulla on hylätty olo, tuntuu siltä, että päättäjät ovat unohtaneet koulut, hän sanoo.
Italiassa koulut olivat kiinni pandemian takia viime vuoden maaliskuusta syyskuun lopulle asti. Syyslukukausi aloitettiin suurimmaksi osaksi lähiopetuksessa, mutta lokakuun lopussa opetusta rajoitettiin jälleen. Peruskoulut jäivät osittain auki, lukiot suljettiin.
Tammikuussa lukiolaiset ovat palanneet puoliksi lähiopetukseen, mutta koulujen avaaminen on viivästynyt monin paikoin. Tilanteeseen väsyneet oppilaat ja opettajat ovat viime viikkoina osoittaneet mieltään eri puolilla Italiaa.
Alibonin lukion, Pilo Albertellin, valtaus ei ollut Roomassa ensimmäinen. Myös roomalaisen Immanuel Kant -lukion oppilaat päätyivät viime lauantaina valtaamaan koulunsa protestien päätteeksi.
He kertoivat Ylelle, että luokat on jaettu kahtia. Osa seuraa tunteja kotoa, mutta teknisten ongelmien takia he eivät ole tammikuussa pystyneet osallistumaan etäopetukseen.
Puolet oppilaista on siis jäänyt kokonaan ilman opetusta.
"Jos laitamme kamerat päälle, koko alusta kaatuu"
Myös Adriano Alibonin mukaan tekniset ongelmat ovat etäopetuksessa arkipäivää, vaikka kotikoulua on jossain muodossa takana jo lähes vuosi. Joskus tunnit jäävät jopa pitämättä.
– Jos laitamme kamerat päälle, koko alusta kaatuu. Mikrofoneissa on jatkuvasti ongelmia, joskus niistä ei kuulu mitään. On mahdotonta seurata kaikkea ja oppia asiat hyvin.
Abiturienttina Alibonilla on menossa koko kouluajan tärkein vuosi. Vielä ei ole tietoa, miten kevään ylioppilaskoe järjestetään. Se hermostuttaa, koska suomen kieltä kaksi vuotta opiskellut Aliboni tähtää opiskelemaan suomalaiseen yliopistoon. Hän tietää, että Suomessa ylioppilaskokeella on suuri vaikutus korkeakoulujen opiskelijavalintaan.
– Elämme päivä kerrallaan, on paljon epävarmuutta. Jos näin jatkuu kesäkuuhun asti, en tiedä, miten jaksan, Aliboni sanoo.
Tammikuun puolivälistä lähtien Aliboni on päässyt lähiopetukseen kolmena päivänä viikossa. Se on tehnyt hyvää kotona koneen edessä vietettyjen kuukausien jälkeen.
– On ihanaa vain olla ihmisten keskellä. Vaikka en edes puhu noin 90 prosentille koulukavereistani, seurassa oleminen tuntuu hyvältä.
Lontoo: Koulujen sulkeminen koettelee lasten ja vanhempien mielenterveyttä
Ala-asteikäiset Alison ja Winston ovat tulleet etäopetuspäivän päätteeksi Parliament Hill -kukkulalle nauttimaan Lontoossa harvinaisesta lumesta. Britannian koulut ovat vaikean koronavirustilanteen vuoksi kiinni.
Kaksikon mielestä kotiopetuksen resurssit ovat harmittavan matalat, kuten sujuvasanainen Winston asian muotoilee.
– Meidän piti tehdä koulussa suuri puinen katapultti, mutta jouduimme tekemään sen kotona kahdesta paperirullasta ja teipistä, Alison kertoo.
Peruuntuneet projektit ja tunnit ovat tietenkin takaiskuja, mutta koulu on brittilapsille tärkeä muutenkin kuin opetuksen takia.
Etenkin yhteiskunnan haavoittuvimmille koulu toimii turvamekanismina, jonka puuttuminen näkyy kasvavana henkisenä pahoinvointina, selittää psykologian tohtori Simona Skripkauskaite.
– Tutkimuksemme mukaan lasten ja vanhempien mielenterveyden ongelmat lisääntyivät selvästi, kun koulut olivat keväällä suljettuina epidemian vuoksi. Tilanne koheni heti, kun koulut avattiin uudelleen, Skripkauskaite sanoo.
Skripkauskaite kuuluu Oxfordin yliopiston tutkijaryhmään, joka on haastatellut yli 12 000 vanhempaa koronaepidemian aikana.
Co-Space -nimisen tutkimuksen mukaan lasten yleisenä ongelmana koulujen sulkeutuessa ovat levottomuus ja keskittymisongelmat. Vanhemmat kokevat masennusta ja stressiä yrittäessään yhdistää etätyöt ja lasten opetuksesta huolehtimisen.
Pääsy mielenterveyspalveluihin romahti
Tutkija Skripkauskaite kertoo, että 80 prosenttia mielenterveyden tukea saaneista perheistä menetti avun, kun yhteiskunta suljettiin keväällä. Tuki järjestetään usein koulujen kautta.
Koronakriisi on pahentanut tilannetta perheissä, joissa on kärsitty vakavista mielenterveysongelmista jo valmiiksi.
Skripkauskaiten mielestä on virhe ajatella, että kaikkien tilanne kohentuisi nopeasti epidemian väistyttyä.
– Koronakriisi tuo väistämättä joillekin lapsille ja aikuisille pitkäkestoisia ongelmia.
Britannian julkisen terveydenhuollon NHS:n tuoreen tutkimuksen mukaan jopa yhdellä kuudesta brittilapsesta on mielenterveyden häiriö. Koronaepidemia ja yhteiskunnan sulkutoimet ovat vaikeuttaneet tilannetta.
Tutkija Skripkauskaite uskoo kuitenkin, että valtaosa lapsista palautuu nopeasti.
– Jotkut nuoret voivat jopa aiempaa paremmin, sillä he ovat päässeet irti koulun sosiaalisista paineista ja voineet keskittyä harrastuksiinsa.
Alakouluikäiset Winston ja Alison kaipaisivat jo kouluun – muistakin syistä kuin kotiopetuksen puutteiden vuoksi.
– On harmi, ettemme voi olla vuorovaikutuksessa kavereiden kanssa, mutta toisaalta tämä tekee meistä itsenäisempiä, Winston selittää.
Ateena: Etäkoulu jättää aukkoja tietoihin, sanoo 13-vuotiaan äiti
Ateenalainen Magdalini Panagiotidou työskentelee korupajassaan sillä välin kun hänen 13- ja 22-vuotiaat tyttärensä seuraavat etätunteja kotona.
Yläasteen ensimmäisellä luokalla olevan Theodoran 2,5 kuukautta kestänyt etäopiskelu on ollut lukujärjestyksen mukaista.
Hän on onnekas. Vain yhdellä neljästä kreikkalaiskoululaisesta on yhtä hyvä tilanne.
Äiti Magdalini Panagiotidou ei silti ole tyytyväinen.
– Opetus on epätasaista. Jotkut tunnit ovat suorastaan puisevia, sillä isolla osalla opettajista ei ollut mitään käsitystä etätuntien pitämisestä, hän sanoo.
Harmillisinta hänestä on opettajien ja oppilaiden vuorovaikutuksen puute. Theodoran luokalla se korostuu, sillä opettajat eivät ehtineet oppia yläasteelle siirtyneiden oppilaidensa nimiä kuukauden kestäneen lähiopetuksen aikana.
Etätunti toppatakissa kyläkahvilan pihalla
Kaikkein suurimmat puutteet Kreikassa ovat kuitenkin välineissä.
Kreikan tilastoviranomaisen mukaan 22 prosentilla kotitalouksista ei ole nettiyhteyttä. Talouskriisin ja pandemian aiheuttamien vaikeuksien vuoksi sähkökään ei ole itsestäänselvyys.
Syrjäisillä alueilla oppilaita näkee toppatakeissaan etätunnilla siellä, missä netti toimii, esimerkiksi kyläkahvilan pihalla tai lihakaupassa.
Vaikeuksista huolimatta oppimäärää ei ole karsittu, mikä aiheuttaa opettajille paineen ehtiä käydä materiaali läpi kokeisiin. Toisen asteen opettajien yhdistys esittää, että koko etänä opetettu aineisto tulisi kerrata eikä kuluneilta kuukausilta saisi antaa arvosanoja.
Etäopetus on määrä vakiinnuttaa Kreikassa poikkeustilanteisiin. Sellaisia voivat olla esimerkiksi koulujen valtaukset, joilla on Kreikassa pitkä perinne. Kyseessä on koululaisten käyttämä keino ajaa opetukseen ja kouluympäristöön parannuksia.
Juuri nyt Kreikassa ollaan palaamassa taas lähiopetukseen. Yläasteet ja lukiot avataan ensi maanantaina kaikkialla lukuunottamatta tartuntapiikissä olevia alueita. Ala-asteen koulut on avattu jo aiemmin.
Madgalini Panagiotidou laskee etäopiskelun plussaksi sen, että nuorten tietokonetaidot ovat kohentuneet. Mutta etäopetus on jättänyt aukkoja tietoihin, hän sanoo.
Samalla kannalla on mielipidekyselyn mukaan 39 prosenttia koululaisten vanhemmista.
13-vuotias Theodora Panagiotidou jatkaisi mielellään etänä, koska tunnilla vastaamista voi äidin mukaan aina vältellä vedoten teknisiin ongelmiin.
– Sopeutuminen opettajien silmien alle voi viedä häneltä kauan, Panagiotidou arvelee.
Tallinna: Etäopetus lisää mahdollisuuksia nettikiusaamiseen
Virolainen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Reet Varik muistaa hyvin maaliskuun päivän, jolloin valmiuslaki otettiin käyttöön. Ensimmäisiksi menivät kertarysäyksellä uusiksi seuraavalle päivälle suunnitellut tallinnalaislukioiden yhteiset pääsykokeet.
– Itse olin onnekas, sillä olimme saaneet oppilaiden kanssa juuri tehtyä kaikki teatteri- ja mediavierailut. Myös uusiin hankaliin teemoihin oli ehditty paneutua lähiopetuksessa, Varik kertoo.
Pari ensimmäistä viikkoa sujuivat etäopetuksessa hyvin. Varikilla oli kotonaan tarvittava kalusto, ja nettiyhteyskin oli riittävän nopea. Kaikkien kohdalla asia ei ollut suinkaan niin.
– Koulun it-osasto oli siinä mielessä hyvin mukana, että sekä opettajille että oppilaille tarjottiin aktiivisesti mahdollisuutta saada tarvittavat välineet lainaksi.
Ensimmäisten viikkojen jälkeen valkeni, kuinka paljon etäopetus kasvattaa sekä opettajien että oppilaiden työmäärää. Lisäksi työ- ja vapaa-ajan rajat hämärtyivät entisestään.
"Alkaa näkyä aika harmaita kasvoja"
Hankalinta etäopetuksessa on Varikin mukaan ollut epävarmuus tilanteen kestosta sekä poliitikkojen poukkoilu.
Sekä oppilaiden että opettajien on vaikeaa keskittyä sisältöön, kun välillä saatetaan olla muutama viikko etänä, sitten lähi- ja sitten hybridiopetuksessa. Oman kertoimensa lisäävät opettajakollegojen tai luokkien karanteenit.
– Vaikka me aikuiset usein ajattelemme, että nuoret pärjäävät kyllä laitteidensa kanssa, niin onhan tiedon omaksuminen pelkästään ruutua tuijottamalla oppilaille rankkaa, Varik sanoo.
– Sen huomaa usein iltapäivästä, kun jollakin luokalla on ollut kuusi verkkotuntia putkeen. Alkaa näkyä aika harmaita ja riutuneita kasvoja.
Varik on pyrkinyt ohjaamaan oppilaitaan mahdollisimman paljon perinteisen oppimateriaalin pariin. Se taas lisää opettajan työmäärää, kun läksyt ja koevastaukset pitää etäopetuksessa kuitenkin sekä esittää että tarkistaa sähköisesti.
Yksi etäopetuksen varjopuolista on Reet Varikin mukaan lisääntynyt mahdollisuus nettikiusaamiseen. Käyttäjätilien kaappaus ja häiriköinti ovat häneen mukaansa lisääntyneet etäopetuksen pitkittymisen myötä.
– Tästä kärsivät valitettavasti ne muutenkin perinteiset kiusaamisen uhrit, Varik sanoo.
– Ylipäänsä voi sanoa, että etäopetuksen häviäjiä ovat hiukan heikommilla sosiaalisilla taidoilla varustetut oppilaat. Voittajia ei välttämättä ole lainkaan: hyvin pärjäävät oppilaat pärjäävät myös etäopetuksessa, mutta heille voi ajan mittaan tulla tylsää.
Nyt Varik on tavannut oppilaitaan pitkästä aikaa, sillä Virossa palattiin lähiopetukseen maanantaina.
Herättikö juttu ajatuksia? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin klo 23 asti.
Lue myös: