Kun tohtorikoulutettavana Suomessa työskentelevältä Wasiq Silanilta puuttui rahoitus tutkimukselleen puoleksitoista vuodeksi, hän päätti hakea osa-aikaista työtä.
Taiwanista kotoisin oleva Silan haki muun muassa toimistoapulaiseksi, myyntikonsultiksi, viestintäasiantuntijaksi ja harjoittelijaksi erilaisiin yrityksiin. Mikään ei johtanut työpaikan saantiin.
– Pääsin toiselle haastattelukierrokselle vain tehtävään, jossa jaettaisiin kiinalaisille turisteille esitteitä lentokentällä, hän kertoo muutaman vuoden takaisesta työnhaustaan.
Lopulta Silan sai työn kiinan kielen opettajana kielikerhossa.
Wasiq Silan pitää mahdollisena työnsaannin ongelmille, että nämä yritykset eivät olleet tottuneet palkkaamaan henkilöitä, jotka eivät puhu sujuvaa suomea.
Hän pystyy kommunikoimaan suomeksi arkipäivän asioissa mutta ei pidä kielitaitoaan sujuvana.
– Oli paljon paikkoja, joita en pystynyt hakemaan, koska jo työpaikkailmoituksessa ilmoitetaan, että tehtävä vaatii sujuvaa suomen kielen taitoa.
Ulkomaalaisen voi olla vaikea tietää edes, mistä avoimia työpaikkoja voisi lähteä etsimään tai keneltä kysyä apua, hän lisää.
Suomessa väestö vanhenee ja työikäisen väestön osuus pienenee, joten kansainvälisiä osaajia tarvitaan myös ulkomailta.
Yle kertoi aiemmin siitä, että hallitusohjelmassa halutaan lisätä työperäistä maahanmuuttoa ja parantaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä Suomeen:
Mitä yritykset ja muut työnantajat voisivat tehdä paremmin, jotta kansainväliset osajaat työllistyisivät Suomeen?
Kysyimme tätä Elinkeinoelämän keskusliitolta (EK) ja teknologiayritys Futuricelta.
Futurice-pomo: Ei voida olla vain suomalaisten varassa
Teknologiayritys Futuricella työskentelee Suomessa yli kolmekymmentä eri kansallisuutta edustavaa ihmistä – lähes viidennes henkilöstöstä on ulkomaalaisia.
Futurice on kansainvälinen digitaalisiin palveluihin ja konsultointiin keskittyvä yritys.
Futuricen teknologiajohtaja Jussi Hacklin kannustaa yrityksiä näkemään kansainvälisen osaamisen mahdollisuudet.
– Esimerkiksi it-alalla tarve osaajille on niin iso, että ei voida olla vain suomalaisten varassa vaan pitää kääntää katse myös ulkopuolelle ja tuoda osaamista Suomeen, jotta säilytään kilpailukykyisinä.
Futuricen arvion mukaan Suomeen tarvitaan yli 20 000 ohjelmoinnin asiantuntijaa vuoteen 2025 mennessä.
Valtiovarainministeriön viime viikolla julkaiseman raportin mukaan Suomen talouskasvu on jäämässä peräti puoleen Ruotsista ja Norjasta, joiden etumatkaa selittää suurempi maahanmuutto.
Suomella olisi valtteja, mutta osataanko niitä käyttää?
Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi toissavuonna, että Suomi tarvitsee 20 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa.
Futuricen Jussi Hacklin tietää, että Suomella on yhteiskuntana monia valtteja, joita kansainväliset osaajat arvostavat.
Suomi voisi onnistua heidän houkuttelussaan kuitenkin vielä paljon paremmin, hän sanoo.
Hacklinin mukaan ensimmäisen kansainvälisen osaajan palkkaaminen on isoin kynnys. Kun se on tehty, lähtevät asiat usein rullaamaan.
– Olennaista on se, kuinka valmis yritys on toimimaan muulla on kuin suomen kielellä niin ihmisten, järjestelmien kuin prosessien osalta.
Koulutus- ja osaamispolitiikan asiantuntija Mikko Vieltojärvi EK:sta on samaa mieltä.
– Kun ensimmäinen kansainvälinen rekrytointi on tehty, huomataan yrityksessä usein, että pärjätään eikä johdolle tai muille työntekijöille aiheudu kohtuutonta lisätyötä.
EK kannustaa Stay in Finland -kampanjallaan työnantajia rekrytoimaan Suomessa opiskelevia ulkomaisia opiskelijoita.
– Se on yritykselle mahdollisuus kansainvälistyä. He ovat opiskelleet Suomessa, heillä on käsitys suomalaisesta yhteiskunnasta ja he ovat käyneet samoja kursseja kuin suomalaiset opiskelijat, Vieltojärvi sanoo.
Suomessa opiskelee noin 20 000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, joten potentiaalia olisi.
"Suomen kieltä ei tarvita kaikissa töissä"
Yksi olennainen haaste ulkomaalaisille työllistymisessä on juuri suomen kielen taito.
Esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä selvittänyt Rolle Alho on huomauttanut tutkimusartikkelissaan, että suomen tai ruotsin kielen taidon puute on tunnistettu Suomessa yhdeksi keskeiseksi esteeksi kansainvälisille opiskelijoille löytää töitä.
Niin Futuricen Hacklin kuin EK:n Vieltojärvi ymmärtävät sen, että joillakin aloilla suomen kielen taito on välttämättömyys.
Sen sijaan muita työnantajia he kehottavat miettimään, tarvitaanko suomen kielen taitoa ja minkä verran.
– On paljon työtehtäviä, joissa suomen kieltä ei välttämättä tarvita ja jos tarvitaan, niin aika pienessä osassa tehtävän hoitamisessa, Vieltojärvi sanoo.
Pitäisikö yritysten kustantaa kieliopinnot?
Mielenkiintoinen kysymys on, onko kohtuullista vaatia, että Suomesta töitä hakeva tai tänne töihin tuleva osaa suomea.
Kun kilpaillaan osaajista, voi käydä niin, että osaaja päättääkin lähteä jonnekin muualle, Hacklin huomauttaa.
– Onko meillä tarjota jotain niin ainutlaatuista, että kansainvälinen osaaja tulee tänne, vaikka pitäisi opiskella suomea? hän kysyy.
EK:n Vieltojärven mukaan opiskelijalle vaatimus on kova.
– Harva meistä on niin nopea, että tulee tekemään Suomeen kaksivuotisen maisteriohjelman ja sen ohella ottaa haltuun uuden kielen.
Hän ei innostu ajatuksesta, että yritykset kustantaisivat työntekijälle kieliopinnot, vaikka se rekrytointivaltti voisi ollakin.
– Toki uskon, että jos kansainväliset opiskelijat oppivat suomea, he todennäköisesti integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan pysyvämmin ja jäävät tänne pidemmäksi aikaa.
Myös sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä, jotta kansainväliset osaajat löytävät töitä.
Yritysten kannattaa olla aktiivisesti mukana esimerkiksi opiskelijoiden ja korkeakoulujen tapahtumissa, Vieltojärvi ja Hacklin toteavat.
– Yrityksen on hyvä näyttäytyä opiskelijalle vastaanottavaisena – sellaisena, johon on helppo tulla, vaikkei puhuisi suomea, Hacklin sanoo.
EK: Kansainväliselle opiskelijalle työlupa automaattisesti valmistumisen jälkeen
Suomen työlupaprosesseja on moitittu hitaiksi.
Futuricella näitä vaikeuksia ei ole ollut, sillä monet heidän työntekijöistään tulevat Suomeen nopeammalla erityisasiantuntijan oleskeluluvalla.
– Tärkeää on se, kuinka ennalta-arvattavia prosessit on. Jos asiat alkavat venyä kuukausikaupalla, se luo epävarmuuksia niin työntekijälle kuin yritykselle, Hacklin sanoo.
Tärkeää on myös se, että Suomeen asettuminen tehdään mahdollimman helpoksi.
– Henkilö ei välttämättä tule ollenkaan, jos ei saa lapsilleen koulupaikkaa. Käsittääkseni pääkaupunkiseudulla kansainvälisissä kouluissa on kovaa ruuhkaa, Hacklin sanoo.
Hallitus haluaa pidentää EU-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta valmistumisen jälkeen vaadittavan uuden oleskeluluvan kestoa vuodesta kahteen.
EK:n Mikko Vieltojärvi ei tyytyisi vain tähän.
– Mielestäni kansainväliselle opiskelijalle voitaisiin myöntää automaattisesti oleskelulupa työnhakuun valmistumisen jälkeen. He varmasti kokisivat itsensä siten tervetulleeksi.
Vieltojärvi myös ottaisi käyttöön monissa EU-maissa kuten Ruotsissa käytössä olevan niin sanotun kansallisen D-viisumin.
Sen turvin opiskelija voisi heti opiskelupaikan saatuaan saapua Suomeen odottamaan oleskelulupaa.
Wasiq Silan: Halusin osallistua, mutta se oli vaikeaa
Wasiq Silania auttoi työnhaussa yliopiston urapalvelu. Silan pääsi hiomaan ansioluetteloaan ja osallistumaan mentorointiohjelmaan.
– Mentorointiohjelmassa kaikilla ulkomaalaisilla oli vaikeuksia löytää töitä. Ihmiset kertoivat, että ongelmat liittyivät ennen kaikkea juuri suomen kielen osaamiseen ja sosiaalisten verkostojen puutteeseen, Silan sanoo.
Mentorointiryhmä vieraili eräässä pankkikonsernissa. Siellä ryhmälle tehtiin selväksi, etteivät he palkkaa ketään, joka ei puhu sujuvaa suomea.
Tämä hätkähdytti kansainvälistä ryhmää.
Silan kertoo, että töitä hakiessaan hän tunsi itsensä eristetyksi.
– Tuntui, että yhteiskunta pyörii, mutta minut jätetään ulkopuolelle. Ajattelin, että voisin osallistua ja auttaa rakentamaan yhteiskuntaa esimerkiksi hyödyntämällä kiinan kielen taitoani tai tutkijana käyttämiäni taitoja, mutta suomalaisille työmarkkinoille oli vaikea päästä.
Silan uskoo, että osa yrityksistä näkee kansainväliset työntekijät suurena etuna. Osa taas katsoo heidän tuovan lisätyötä tai tuntee epävarmuutta uuden edessä.
Hän pitää tärkeänä, että asiasta puhutaan.
– Korkeakoulujen ja yritysten välillä voisi varmasti olla enemmän yhteistyötä, kuten harjoitteluja, mentorointia ja työssäoppimista.
Mitä yritykset ja Suomi yhteiskuntana voisivat tehdä, jotta kansainväliset osaajat työllistyisivät Suomeen? Voit keskustella aiheesta maanantaihin 22. helmikuuta kello 23 saakka.
Lisää aiheesta: