Suomen paras paikka yrityksille on Seinäjoen seutu.
Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemästä Kuntaranking-selvityksestä. Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta.
Tutkimuksessa hyödynnetään aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnattua kyselyä. Kuntaranking-kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 2 117 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea.
Seinäjoen seutu sijoittui rankingin ykköseksi jo viidettä kertaa. EK:n johtavan asiantuntija Jari Huovisen mukaan Seinäjoen seutu menestyy vahvasti kaikilla osa-alueilla.
– Erityisen myönteistä palautetta Seinäjoen seutu saa yrityksille suunnatussa kyselyssä. Alueella on paljon kuntapäättäjien toimintaan tyytyväisiä yrityksiä, Huovinen kertoo.
"Jos täällä ihmiset päättävät jotakin, niin sitten tapahtuu"
Ponsse-konserniin kuuluva seinäjokelainen järjestelmätoimittaja Epec on tyytyväinen Seinäjoen seutukuntaan. Keskusteluyhteys kaupungin ja yrityksen välillä on sujuvaa ja toiveita kuunnellaan tarkasti.
– Seinäjoki on pystynyt hyvinkin nopeasti reagoimaan meidän tarpeisiin, toteaa Epec Oy:n toimitusjohtaja Jyri Kylä-Kaila.
Varsinais-Suomesta alunperin kotoisin oleva Kylä-Kaila arvostaa erityisesti Seinäjoen toimeenpanokykyä.
– Jos täällä ihmiset päättävät jotakin, niin sitten tapahtuu. Se on iso asia, joka vaikuttaa asenneilmapiiriin. Se on myös ominaispiirre paikkakunnalle, Kylä-Kaila kertoo.
Kukaan ei täydellinen. Jotta Seinäjoki pääsisi 75 pisteestä lähemmäksi sataa toivoisi Kylä-Kaila kaupungin houkuttelevan enemmän saman alan yrityksiä. Jopa kilpailijat ovat tervetulleita.
– Koskaan ei voi olla liikaa teknologiayhtiöitä alueella, kuten ei myöskään korkealaatuista tutkimusta ja koulutusta, Kylä-Kaila kertoo ja kiittelee nykyistä Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Epecin yhteistyötä.
Epec suunnittelee parhaillaan tehdastilojensa laajentamista. Kylä-Kailan mukaan kaupunki on ollut aktiivinen laajenemissuunnitelmien suhteen, kuten myös auttanut kasvuyritystä suuressa rekryprosessissa.
– Kasvatimme henkilömääräämme 15 prosenttia, noin 130 hengestä lähes 150 henkilöön. Kaupunki on auttanut meitä markkinoinnissa, jotta saisimme palkattua osaavia henkilöitä heidän tekemiseen, Kylä-Kaila kertoo.
Rauma kirii Seinäjokea, kovimmat tulosparantajat Savosta ja Kainuusta
Vaikka Seinäjoki on hallinnutkin viisi vuotta peräkkäin vetovoimaisimman seutukunnan titteliä, haastoi Rauman seutu tänä vuonna. Kärkikolmikkoon kiilasi tänä vuonna Salon seutu.
EK:n Jari Huovisen mukaan järjestys Seinäjoen ja Rauman välillä ratkesi tänä vuonna desimaalien erolla Seinäjoen hyväksi.
Isoimmat tulosparantajat löytyivät tänä vuonna Kajaanin ja Ylä-Savon seuduilta. Kaiken kaikkiaan mukana selvityksessä oli 25 kuntaa.
Yhteistä menestyville seutukunnille on yritysten kuuntelu, tehokas päätöksien teko ja tasapuolinen kohtelu.
– Pitkän linjan pk-yrityksiltä kumpuaa usein kritiikkiä, että he ovat väliinputoajia, jos heidän tarpeitaan ei huomioida.
Hämeenlinnan seutu sai kyselyssä yrittäjiltä kehnoimpia arvioita kaikkiin seutukuntiin verrattuna. Sijoitus yrittäjien rankingissa on laskenut selvästi. Neljä vuotta sitten Hämeenlinnan seutu sijoittui koko maassa kolmanneksi, nyt se oli sijalla 15.
Lahden seutu sen sijaan on parantanut sijoitustaan ja mennyt Hämeenlinnan ohi. Lahti on kyselyssä sijalla 11. Silti yrittäjät moittivat myös Lahden seudun yritysilmastoa. Se on parantunut, mutta ei yllä vieläkään korkealle sijalle seutukuntien joukossa.
Heikoimmat pisteet sai Kotka-Haminan-seutu.
Oulun vetovoima on entisestään heikentynyt yritysten näkökulmasta, ja seutu on vasta sijalla 18. Sijoitus heikkeni kolme pykälää vuoden 2019 vertailusta. Oulun seudun yrittäjä Jussi Tuohinon mukaan yritysmyönteisyyttä voisi olla enemmän, mutta hänestä alueella tehdään myös asioita oikein. Voit kuunnella Tuohinon haastattelun alta.
Koronavirus synkistänyt kuntamyönteisyyttä
Yritysten toimintaedellytykset kehittyivät eritahtisesti eri puolilla maata.
Kärkikymmenikössä on silmiinpistävän paljon läntisen Suomen ja etelän seutuja. Vertailun häntäpää painottuu itäiseen Suomeen ja kaakkoon.
– Tilanne on jakautunut. Täytyy myös sanoa, että seutukunnan keskuksessa näkymykset voivat erota ympärillä olevien seutukuntien yrityksillä, Huovinen kertoo.
Huovisen mukaan yritysten kriittisyys kuntapäättäjiä kohtaan on lisääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Muutos ei ole suuri, mutta näkyy selvästi elinkeinoalan arvosanoissa ja ilmapiiriä arvioitaessa.
Koronaviruksen vaikutukset näkyvät voimakkaimmin pääkaupunkiseudulla
Koronaviruksen vaikutukset näkyvät yrittäjille tehdyn kyselyn avoimista vastauksista kasvaneena kriittisyytenä. Silti enemmistö yrityksistä antaa plusmerkkisen arvion paikallisesta elinkeinopolitiikasta, sijaintipaikan sopivuudesta ja yleisestä yritysilmapiiristä.
Seuduilla, jossa koronaviruksen vaikutukset eivät ole olleet suuret, on ollut helpompaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kritiikkiä on esiiintynyt enemmän tiukkojen rajoitustoimien vuoksi.
Kuntarankingissa Helsingin seutu on sai viidenneksi parhaat pisteet ja pudotusta edellisestä kyselystä on yhden sijoituksen verran. Helsinki jäi niukasti Turun taakse.
– Korona on tuonut monille yrityksille lisäkustannuksia esimerkiksi suojavarusteiden hankinnan muodossa. Jonkin verran esitetään kunnille moitteita siitä, että kustannuksia ei ole korvattu siinä määrin kuin yritykset toivoisivat.
Mikäli yritys on toiminut kunnan tai kaupungin vuokralaisena, on vuokrahelpotusten saaminen aiheuttanut kritiikkiä.
Lue myös:
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 saakka.