21-vuotias Forssan ammatti-instituutin opiskelija Petteri Ylösmäki on ehtinyt kokeilla opinahjossaan yhtä jos toistakin. Peruskoulun jälkeen hän on yrittänyt opiskella kahta koulutusalaa.
Linstaaminen oli kuitenkin tullut tavaksi, koulunkäynti ei kiinnostanut ja poissaoloja kertyi. Ylösmäki kertoo syyksi, ettei ammattikoulu ollut pakollista toisin kuin peruskoulu.
– Kun yläasteella oli yhteishaku, en tiennyt yhtään, mitä alaa haluaisin opiskella. Sitten vain hain jonnekin. Metallityöt ja datanomikoulutus eivät voineet vähempää kiinnostaa, Ylösmäki sanoo.
Tänä keväänä peruskoulunsa päättävien oppivelvollisuus laajenee. Kaikkien peruskoulunsa päättävien pitää suorittaa toisen asteen koulutus.
Syrjäytymisen kanssa taistellut Petteri Ylösmäki uskoo, että juuri opintojen pakollisuus vähentää pudokkaiden määrä.
Tämän hetkiset tilastot kouluttamattomien määristä ovat synkkiä. Noin 15 prosenttia suomalaisista 25–29-vuotaista oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2019. Forssassa vastaava luku oli noin 18 prosenttia.
– Minä ainakin muistan teiniajoista, kun opettajat sanoivat, että ammattikoulu on valinnainen. Aika moni nuori sen tajusi ja rupesi lintsaamaan. He halusivat mieluummin olla kotona, sanoo Petteri Ylösmäki.
Ohjaamo pelkää, että ongelmat kaatuvat syliin
Forssan Ohjaamossa nuorten suunnitelmien kanssa painivat törmäävät usein nuorten halukkuuteen elää erilaisten tukien varassa. Forssan kaupungin etsivä nuorisotyöntekijä Juha Puhtila kertoo työllisyyspalveluiden työntekijöiden jatkuvasti kertovan nuorille elämän realiteeteista.
– Kerromme, että elämä ei ole helppoa, että tuet ovat todella pieniä, mutta alaikäinen ei vielä tätä tajua, sanoo Juha Puhtila.
Juha Puhtila kertoo pelkäävänsä oppivelvollisuuden laajenemista. Hän on sitä mieltä, että jos nuorella on ongelmia koulunkäyntinsä kanssa peruskoulussa, ne luultavasti seuraavat myös toiselle asteelle. Puhtila pelkää, että ongelmat kaatuvat Ohjaamon syliin, ja toiselle asteelle hakeva nuori joutuu palloteltavaksi.
– Ei ole hyvä, jos nuori vaan ängetään johonkin opetukseen. Valintojen järjestämisessä on paljon epävarmuutta. Mitä sitten, jos nuori haluaa vaikka raksapuolelle, mutta ei pääsekään sinne? Laitetaanko hänet sitten ammattiopinnoissa vaikka kokkipuolelle, minne hän ei halua? Mitä sitten, jos hän ei näin ollen menekään kouluun, kysyy Juha Puhtila.
Moni toivoo tehoa peruskoulun opinto-ohjaukseen
Suomen Opiskelija-Allianssi Osku ry:n puheenjohtaja Henriikka Mastokangas on sitä mieltä, että oppivelvollisuuden laajenemisen alla pitäisi terävöittää opintojen ohjausta peruskoulussa.
Samaa mieltä on Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän opiskelijapalveluiden johtaja Sari Saukoniemi. Hän sanoo, että ammatti-instituutissa opiskelijaa yritetään auttaa, mutta tukiverkostoa pitäisi vahvistaa jo peruskoulussa.
– Olisi hyvä, että jo 8. luokalla tehtäisiin opinto-ohjausta ja yhteistyötä toisen asteen kanssa. Ehkä jo seiskaluokkalaisia pitää saada innostumaan toisesta asteesta. Perusopetuksen puolella tulee kuitenkin olemaan resursseja opintojen ohjaukseen, sanoo Sari Saukoniemi.
21-vuotias Petteri Ylösmäki muutti kotoaan 16-vuotiaana. Hän kertoo pärjänneensä, kun oli vuokra-asunto ja Kelan tuet.
Lopulta Ylösmäki löysi Forssan ammatti-instituutin logistiikka-alan. Nyt elämäntilanne on parempi kuin koskaan aikaisemmin hänen elämässään.
– Haluan ammatin itselleni. Olisi kiva päästä töihin ja ostaa oma auto.
Käänteentekevää hänen elämässään oli seurata kavereiden päityksiä sosiaalisessa mediassa, kun he valmistuivat lukiosta ja ammattikoulusta, kertoivat pääsevänsä töihin ja tienaavansa rahaa.
– Siinä iski melkein kateus päälle.
Lue myös: