Yhdysvalloissa ylitettiin eilen puolen miljoonan koronaan liitetyn kuoleman raja.
Luku on ylivoimaisesti korkein maailmassa ja niin korkea, että sitä on vaikeaa hahmottaa.
Miten näin suuri määrä kuolemia suhteutuu muihin katastrofeihin, kuten sotiin ja tauteihin Yhdysvaltain historiassa?
Entä miten paljon ihmisiä kuolee muihin tauteihin?
Lähdetään liikkeelle kansainvälisestä vertailusta.
Koronavirus SARS-CoV-2:n aiheuttamaan COVID-19-tautiin on kuollut maailmassa yhteensä lähes 2,5 miljoonaa ihmistä. Joka viides koronaan kuollut on siis amerikkalainen.
Yhdysvaltain koronakuolemien määrä on yli kaksinkertainen verrattuna tilaston toisena olevaan Brasiliaan, jossa koronaan on kuollut 247 143 ihmistä.
Koronatartuntoja on Yhdysvalloissa todettu ylivoimaisesti eniten maailmassa, yli 28 miljoonaa. Tilaston toisena olevassa Intiassa tartuntoja on todettu reilut 11 miljoonaa, ja kolmantena olevassa Brasiliassa hieman yli 10 miljoonaa.
Jos taas suhteutetaan koronakuolemien määrä asukaslukuun, ei Yhdysvallat ole enää kärjessä. Vertailussa ovat mukana vain maat, joissa koronakuolemia on yli sata.
Yhdysvalloissa COVID-19 on noussut myös yleisimmäksi kuolinsyyksi viime syksystä lähtien. Yhdysvaltain tartuntatautiviranomaisen CDC:n tilastoissa on listattu kahdenlaisia koronakuolemia: ensinnäkin sellaisia, joissa korona on yhtenä kuolinsyynä ja toisaalta sellaisia, joissa korona on pääasiallisena kuolinsyynä.
Olemme käyttäneet tässä jutussa jälkimmäisiä lukuja.
Koronan seurauksena kuolee selvästi enemmän amerikkalaisia kuin vaikkapa syöpään ja sydäntauteihin, jotka ovat seuraavaksi yleisimmät kuolinsyyt.
Tammikuussa koronan seurauksena kuoli 23-kertainen määrä amerikkalaisia kausi-influenssaan verrattuna.
Grafiikassa ei ole mukana onnettomuuskuolemia eikä huumekuolemia, koska niistä ei ole tuoreita tietoja kesän 2020 jälkeen. Vertailun vuoksi: onnettomuuksissa kuoli CDC:n tilastojen mukaan tammi–kesäkuussa keskimäärin 16 000 ihmistä kuukaudessa ja huumeisiin 7 500.
Jos koronapandemiaa verrataan Yhdysvaltain historian suurimpiin mullistuksiin, sijoittuu se siinäkin kärkikastiin.
Koronaan on kuollut maassa jo satatuhatta ihmistä enemmän kuin mitä amerikkalaisia kuoli toisessa maailmansodassa.
Syyskuun 11. päivän iskuissa, joiden seurauksena Yhdysvallat aloitti globaalin sodan terrorismia vastaan ja joka on maksanut maalle arvioiden mukaan yli 6 000 000 000 000 dollaria, kuoli 2 977 amerikkalaista.
Koronaan kuoli tammikuussa tätä enemmän amerikkalaisia joka päivä.
Koronapandemia ei kuitenkaan ole Yhdysvaltain historian eniten uhreja vaatinut pandemia.
Vuosien 1918–1920 H1N1-influenssaan, jota kutsutaan espanjantaudiksi, kuoli jopa 675 000 amerikkalaista. Influenssaan sairastui silloin 500 miljoonaa ihmistä ympäri maailman, eli kolmannes koko maapallon sen aikaisesta väestöstä.
Koronan suuruusluokan hyvä mittari on myös vertaus Yhdysvaltain sisällissotaan. Se on sota, joka on muokannut Yhdysvaltain identiteettiä kenties enemmän kuin mikään muu tapahtuma ja jonka jättämät arvet ovat näkyvissä maassa edelleen.
Arviot sisällissodan uhrimäärästä vaihtelevat suuresti sadoista tuhansista yli miljoonaan, mutta yleisin viranomaisten käyttämä uhriluku on 655 000.
Koronakuolemien määrän ennustetaan rokotuksista huolimatta nousevat lähelle 600 000:ta kesään mennessä.
Koronan uhrit eivät ole jakautuneet tasaisesti myöskään Yhdysvalloissa.
Asukaslukuun suhteutettuna tilanne on ollut pahin New Jerseyn, Massachusettsin ja Rhode Islandin osavaltioissa. Vähiten koronakuolemia asukaslukuun suhteutettuna on puolestaan ollut Havaijin, Vermontin ja Alaskan osavaltioissa.
Lue myös:
Presidentti Biden: Rokotetta kaikille yhdysvaltalaisille keskikesään mennessä