Valtaosa maakunnista menetti asukkaita ensimmäisenä koronavuotena, mutta ei tahti ollut yhtä kiivas kuin vuonna 2019. Syynä oli monen kunnan saama muuttovoitto, joka hajautui aiempaa tasaisemmin ympäri maata.
Esimerkiksi eniten asukkaita menettäneessä Etelä-Savossa väkimäärä laski 1725:llä hengellä, kun luku oli kahtena edeltävänä vuotena satoja ihmisiä enemmän. Etenkin maakunnan pienet mökkipitäjät keräsivät runsaasti uusia muuttajia.
Mikkelin kyljessä sijaitseva, parin tuhannen asukkaan Hirvensalmi sai muuttovoittoa 53 henkeä, minkä ansiosta kunnan väkilukukin nousi parilla kymmenellä ihmisellä.
Aluetutkija Timo Aron mukaan maaseutukunnista pärjäsivät parhaiten ne, jotka ovat matkailun keskittymiä tai joissa on runsaasti vapaa-ajan asuntoja.
– Etelä-Savossa hyviä esimerkkejä tästä ovat Puumala, Sulkava, Enonkoski, Hirvensalmi ja Kangasniemi, joille arvioisin hyvää kehitysuraa tästä eteenpäin, Aro kirjoittaa sähköpostissaan.
Mikä pienissä kunnissa oikein houkuttaa?
Perhe sai turvallisen tontin ja isovanhemmat lähelle
Joulukuussa Anni Torniaisen ja Niko Pynnösen kolmilapsinen perhe muutti Mikkelistä 30 kilometrin päähän Hirvensalmelle. He olivat käyneet katsomassa Hirvensalmen keskustassa sijaitsevaa taloa jo puolitoista vuotta aiemmin.
Mikkelistä ei löytynyt taloa, jossa tontti olisi ollut yhtä iso. Kaupungin suuret koulutkin arveluttivat.
– Lapsemme menevät kouluun muutaman vuoden sisällä, niin Hirvensalmi valikoitui, kun mies on täältä kotoisin ja tässä on hyvä pieni koulu. Lapset pääsevät kävellen kouluun. Meillä on iso piha ja luonto lähellä, ne olivat ratkaisevia tekijöitä, Anni Torniainen kertoo.
Torniainen on itse kotoisin Hirvensalmen naapurikunnasta Mäntyharjusta, mutta ei halunnut muuttaa sinne takaisin. Hänen mielestään Hirvensalmi on vireämpi.
Vaikka työmatka Mikkeliin piteni, niin perheen arki helpottui, kolmivuorotyötä tekevä Torniainen ajattelee.
– Meillä on tukiverkot lähempänä ja täällä on tosi huippu päiväkoti. Se on vuoropäiväkoti, mikä helpotti töiden suhteen. Lapset voi päästää huoletta omalle pihalle, eikä tarvitse pelätä, että siinä liikkuu ylimääräistä porukkaa tai että jäisivät auton alle, mitä piti edellisessä kodissa vähän pelätä.
Päiväkodin ja koulun lisäksi perheelle riittää, että kunnasta löytyy oma kauppa ja apteekki.
Koronavuosi näytti, mitkä palvelut riittävät selviytymiseen
Muuttovoittoa saaneen Hirvensalmen kunnanjohtaja Seppo Ruhanen arvelee, että koronavirus saattaa loppujen lopuksi olla pienten kuntien mahdollisuus ja jopa pelastus.
– Kun tämä päättyy, niin toivoisin että trendi jatkuu, kun ihmiset ovat itse kokeneet, että voi elää myös maaseudulla ja tehdä töitä jossakin kaukana.
Samaa sanoo Suomen Kylät ry:n pestaama maallemuuttoasiamies Johanna Niilivuo. Korona lisäsi etätöitä ja moni näki mahdollisuuden toteuttaa unelmansa maallemuutosta. Myös turvallisuuden merkitys korostui.
– Maaseudulla on mahdollisuus pitää välimatkoja. On eri asia elää kaupungissa, jossa ihmismassaa on enemmän. Pienen paikkakunnan kaupassa porukkaa on vähemmän ja on mahdollista ottaa etäisyyttä jos haluaa, Niilivuo sanoo.
Pienet kunnat eivät voi kilpailla isompien kanssa palvelutarjonnassa. Palveluiden laadulla on kuitenkin väliä: Seppo Ruhanen kertoo ylpeänä siitä, että Hirvensalmella kaikki peruskoulunsa päättäneet jatkavat opintoja suoraan toiselle asteelle, eikä väliinputoajia ole.
Niilivuon mukaan korona on saanut ihmiset myös pohtimaan, millä palveluilla todella on merkitystä.
– Ehkä kysymys on arvomaailman muutoksesta. Riittää, että saa lapsen hoitoon ja ruokaa. Kulttuuri- ja ravintolapalvelut jäävät toissijaiseksi, kun ihmisellä kytkeytyy suojelumekanismi päälle. Huomataan, että vähempikin riittää.
Toisaalta pikkupaikkakunnilla voi Niilivuon mukaan olla enemmän palveluita kuin ensinäkemällä arvaisi, esimerkiksi mökkitalkkareiden kaltaisia yksityisyrittäjiä. Myös aktiivisilla kyläseuroilla ja naapuriavulla on tärkeä rooli maaseudun arjessa.
– Meidänkin kyläseuralla on lainattavaa paellapannusta moottorisahaan ja astiastoihin, sanoo Jyväskylän Sarvenperällä asuva Niilivuo.
Somemarkkinointi on myös kuntien nykypäivää
Ihmisten pakkautuessa kaupunkeihin pienet kunnat ovat alkaneet markkinoida maalla-asumista entistä näkyvämmin.
Maaseutuasiamies Niilivuo tervehtii ilolla asumiskokeiluja, joissa kunnat tarjoavat ilmaisen asunnon ihmisille, jotka tulevat kuntaan töihin tai asumaan. Toisinaan asunnon saa vastineeksi somettamisesta.
– Jos on vaikka yksinhuoltaja tai tulee suoraan kaupungista, niin on iso kynnys ostaa pamauttaa jostain omakotitalo, vaikka se olisikin unelma. Uskon että näitä kampanjoita tullaan lähivuosina näkemään entistä enemmän, Niilivuo sanoo.
Niilivuon mukaan todisteet puhuvat sen puolesta, että ainakin näkyvästä somekampanjoinnista on kunnille etua.
Esimerkiksi Sodankylä teki yhteistyösopimuksen tubettaja Inari Fernándezin kanssa, joka muutti perheineen vuodeksi Lappiin ja teki YouTube- ja somesisältöjä perheen arjesta.
Some- ja medianäkyvyyden ansiosta Sodankylä on saanut paljon yhteydenottoja potentiaalisilta muuttajilta.
– Tänä päivänä somenäkyvyydellä on valtava merkitys ja kun siellä on oikeat henkilöt, jotka osaa kertoa asiasta ja avata maallemuuttajaa askarruttavia näkökulmia, niin sillä varmasti on vaikutusta, Niilivuo sanoo.
Hirvensalmi on saanut runsaasti näkyvyyttä kartanohotelli Satulinnassa kuvatun Vain elämää -sarjan myötä. Muuten kunta on keskittynyt jo vuosikymmenten ajan markkinoimaan itseään kunnan vapaa-ajan asukkaille.
Hirvensalmella on runsaat 3 000 vapaa-ajan asuntoa, joten mökkiläisiä on 3-4 kertainen määrä asukkaisiin verrattuna.
– Heillä kaikilla on joku side Hirvensalmeen. He tuntevat meidän palvelut ja alueen ja ovat rakastuneet tähän. Sillä tavalla me on saatu vuosikymmenten aikana uusia asukkaita, työpaikkoja ja yrityksiäkin, sanoo kunnanjohtaja Seppo Ruhanen.
Ruhasen näppituntuma on, että koronavuonna kuntaan muuttaneista entisiä vapaa-ajanasukkaita on kolmannes tai neljännes.
Parin kuukauden ajan hirvensalmelaista arkea elänyt Anni Torniainen ajattelee, että lapsiperheiden näkökulmasta kunnan markkinointivaltteja ovat koulu, päiväkoti ja isot tontit.
– Ja onhan tämä luonto ihan huikea täällä. Joka paikasta pääsee joko järvenrantaan tai metsään tai ihan mihin haluaa. Tuo Puula-järvi on aika hyvä valtti Hirvensalmelle.
