Työehtosopimusneuvotteluiden pinnan alla kuplii jo nyt, vaikka suuret liitot käynnistävät neuvottelunsa vasta syksyllä.
Metsäyhtiö UPM:n luottamushenkilöt lähettivät torstaina avoimen kirjeen, jossa he syyttävät työnantajaansa luottamuksen pettämisestä. Allekirjoittajina on lähes 40 luottamushenkilöä.
Taustalla on metsäyhtiön ilmoitus helmikuussa, jolloin yhtiö kertoi neuvottelevansa työehdoista yksilökohtaisesti toimihenkilöiden kanssa.
Luottamushenkilöiden mukaan UPM oli aiemmin luvannut sopia työehdoista yrityskohtaisesti.
Tämä olisi tarkoittanut sitä, että ammattiliitto Pron edustajat olisivat edustaneet toimihenkilöitä neuvotteluissa.
– Näin ollen katsomme tulleemme työnantajan toimesta suorastaan petetyiksi, emmekä enää tiedä mihin voimme luottaa. Tämä tilanne johtaa jatkuessaan epäluottamukseen, joka ei voi olla vaikuttamatta työmotivaatioon eikä työhyvinvointiin, luottamusmiehet kirjoittavat.
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen pelkää, että UPM sanelee jatkossa toimihenkilöiden tulevat palkankorotukset, sairausajan palkat, äitiys- ja isyysvapaat sekä lomarahat.
– Perinteisesti työntekijöillä on ollut oikeus järjestäytyä ja neuvotella ryhmänä heitä koskevat työsuhteen ehdot ja sopimukset. Tällaisella sopimisen mallilla, johon UPM on ilmoittanut ryhtyvänsä, menetetään talouden ja työmarkkinoiden vakaus ja ennustettavuus, Malinen toteaa.
Malinen sanoo, että työnantajat ovat perinteisesti ostaneet työehtosopimuksella työrauhan sopimuskauden loppuun saakka.
Yritykset eivät saa samanlaista etua suoraan työntekijöiden kanssa tehdyillä sopimuksilla.
UPM:n Hollmén: Lupauksia ei ole petetty
UPM:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén ei allekirjoita yhtiön luottamusmiesten ja ammattiliitto Pron kovaa kritiikkiä.
Hollménin mukaan yhtiö on kertonut työntekijöille, että se neuvottelee jatkossa työehdoista henkilöstön kanssa yhdessä.
Tapa, jolla yhtiö ja työntekijät sopivat työehdoista, riippuu Hollménin mukaan osapuolista.
– Tästä on sanelu kaukana, ja ylipäätään vierastan vastakkainasettelua, jossa yhtiön intressi on eri kuin henkilöstön intressi.
– Mitään lupauksia ei ole petetty.
Hollménin mukaan henkilökohtaisiin sopimuksiin liittyy riskejä, varsinkin kun toimihenkilöiltä evätään oikeus neuvotella sopimuksistaan yhdessä.
– Tämä pitää sisällään sekä positiivisen että negatiivisen riskin. Yhtiön sisällä palaute ei ole ollut yksiselitteisen negatiivista, vaan nähdään myös positiivisia mahdollisuuksia raja-aitojen poistumisesta eri ammattiryhmien väliltä.
Hollmén viittaa siihen, että yhtiössä ja muissakin metsäalan yrityksissä on jo nyt sovittu ylempien toimihenkilöiden työehdoista henkilökohtaisesti.
UPM sorvaa jatkossa henkilökohtaisia sopimuksia myös muiden toimihenkilöiden kanssa.
– Tämä on uusi tilanne kaikille ja se avaa uusia mahdollisuuksia. 75 vuotta mentiin yhdellä mallilla, ja 2020-luvulla on aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen yhdessä, Hollmén sanoo.
UPM:n mukaan yhtiössä on noin 1 400 ylempää toimihenkilöä, kun taas muihin toimihenkilöryhmiin kuuluu 1 100 työntekijää.
Professori: Kyse on isosta murroksesta
Metsäteollisuuden ja ammattiliitto Pron sopimus toimihenkilöiden työehdoista umpeutuu vuoden lopussa.
Sitä ennen osapuolten pitäisi päättää, ketkä neuvottelevat sopimuksesta.
Malisen mukaan Pro käy keskusteluja UPM:n kanssa, mutta niissä ei neuvotella samalla tavalla työehtosopimuksista kuin muiden metsäteollisuuden yritysten kanssa.
– Muut yhtiöt ovat ilmoittaneet, että ne sopivat jatkossakin toimihenkilöitä koskevat sopimukset ammattiliitto Pron kanssa, Malinen sanoo.
Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin ajattelee, että UPM:n avauksessa on kyse suuresta periaatteellisesta murroksesta työmarkkinoilla.
Hän vertaa metsäyhtiön linjaamaa sopimisen mallia 1900-luvun alun järjestelmään.
– Tämä on periaatteellisella tasolla iso kysymys. Tässä palattaisiin aikaan ennen järjestäytynyttä ammattiyhdistysliikettä, jolloin kukin työntekijä sopi yksilöllisesti työehdoista työnantajan kanssa.
Melin uskoo, että UPM:n tekemistä seurataan tarkasti työntekijä- ja työnantajajärjestöissä. Jos UPM onnistuu tavoitteissaan, niin moni seuraa metsäyhtiön esimerkkiä työehtoneuvotteluissa tulevaisuudessa.
Melinin mukaan ammattiyhdistysliike pelkää vallan menettämistä: mitä alemmas sopiminen valuu sitä heikompaan asemaan työntekijät joutuvat neuvotteluissa.
– Liittokohtaisissa neuvotteluissa ammattiyhdistysliikkeen osaaminen ja voima on vahvempaa kuin se on paikallisella tasolla, Melin sanoo.
Ammattiliitto Pron Malinen pitää lakkoja mahdollisena.
– Jos tilanne pahasti kärjistyy, en pitäisi niitä kovinkaan suurena ihmeenä. Se menee kuitenkin sillä tavalla, että UPM:n henkilöstö päättää niistä ja liitto toimii heidän tukenaan.
Työehtosopimusneuvottelut alkavat toden teolla syksyllä, kun esimerkiksi paperi- ja teknologiateollisuuden työehtosopimukset raukeavat.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella aiheesta 19.3.2021 kello 23 asti.
Lue lisää:
UPM neuvottelee toimihenkilöiden työehdot jatkossa yksitellen – ammattiliitto Pro tuomitsee
Yle seurasi: Metsäteollisuuden Hämälä A-talkissa: "Meidän täytyy monella sektorilla uusiutua"