Hallitus on käynyt pari viime päivää ankaraa Jaakobin painia. Ihmisten välisiä kohtaamisia pitäisi vähentää, mutta liikkumisvapaus on perustuslaillinen oikeus.
Toisella puolella vaa´assa painaa ihmisten terveys ja esimerkiksi sairaaloiden tehohoitopaikkojen riittävyys.
Hallituksen on siis päätettävä, onko kaikki muut keinot epidemian hillitsemiseksi käytetty. Nyt ollaan sillä rajalla, että koronalla aletaan tehdä politiikkaa. Edellisen kerran näin kävi viime keväänä, kun hallitus ja oppositio väänsivät maskeista.
Tilanne muuttui hämmentäväksi tiistaina, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asiantuntijatkaan eivät olleet enää yksimielisiä siitä, tarvitaanko liikkumisrajoituksia juuri nyt.
HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen haluaa tehdä eron siihen, mikä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanta ja millaisia näkemyksiä talon eri asiantuntijat antavat.
– Kyllä meillä on tähän kanta ja se annetaan kysyttäessä. Ymmärrän kyllä, että on vaikea erottaa, milloin puhuu HUS ja milloin siellä on yksittäisiä ääniä.
Toimitusjohtaja Tuomisen kanta on selvä: tarvitaan enemmän rajoituksia, jotta ihmishenkiä saadaan pelastettua.
– Liikkumisrajoituksilla on paikkansa. Meillä on viimeisen sadan päivänä Uudellamaalla kuollut vajaat 150 ihmistä, joista 50 erikoissairaanhoidossa. Kotona, perusterveydenhoidossa ja palveluyksiköissä noin yksi päivässä. Minusta se on liikaa.
Poliittisen arvion tekemisen Tuominen jättää kuitenkin hallitukselle.
Mutta mikä on koko Suomen tilanne? Ovatko tehohoitopaikat loppumassa kesken?
30 koronapotilasta siirretty muualle Suomeen
Itä-Suomen yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen laskee, että Suomessa on tehohoidossa keskiviikkona 62 koronapotilasta.
Reinikaisen tehtävä on pitää yllä valtakunnallista tilannekuvaa tehohoidon tilanteesta.
– HUSin sairaalat ovat kovan paineen alla, mutta myös esimerkiksi Lappeenranta on aika kuormitettu. Mutta tällaisessa tilanteessa voidaan tarjota naapuriapua. Joulukuusta lähtien on 30 potilasta siirretty sairaalasta toiseen sairaalaan.
Suurin osa 30:sta potilaista on siirretty HUSista muualle Suomeen, esimerkiksi Kuopioon ja Tampereelle. Tänäänkin on käynnissä potilassiirtoja.
– Näin kriittisesti sairaiden siirtäminen on vaativaa toimintaa, eikä suuria määriä potilaita voida siirtää.
Reinikainen arvioi, että tehohoidon tarve kuitenkin kasvaa. Tartuntatilastot näkyvät tehohoidossa viiveellä. Oireet alkavat 2–5 päivän kuluttua tartunnan saamisesta. Vakavakin tautimuoto etenee hitaasti.
– Oireiden saamisesta menee kymmenisen päivää siihen, että potilas on tehohoidon tarpeessa.
Joku muu jää aina hoitamatta
Myös HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen näkee, että huonompaan suuntaan ollaan menossa.
– Meidän ennusteemme on, että tehohoidon määrä kasvaa. Ei sillä mitään ylärajaa ole, kyllä me väännämme ja väännymme, se on varma. Mutta tässä on kyse muustakin: joku muu jää vähemmälle, kun joudumme panostamaan koronapotilaiden tehohoitoon.
Potilaiden siirtäminen Uudeltamaalta muihin sairaaloihin on Tuomisen mukaan mahdollista, mutta samaan aikaan niissäkin on hoidettava onnettomuus-, leikkaus- ja syöpäpotilaat.
– Ne ovat auttaneet, kun ovat pystyneet.
Tuominen myöntää, että tilannetta voi helpottaa se, että sairastuneet ovat nyt nuorempia kuin viime keväänä. Ikähaarukka vaikuttaa siihen, miten paljon tehohoitoa tarvitaan.
– Kyllä harvinaisissa tapauksissa haittaa tulee myös nuorille. Ihanne olisi, että tartuntaketjua saataisiin pienennettyä ja tartuntamääriä vähennettyä.
Kyse on myös siitä, miten tartuntaketjut saadaan pysäytettyä ja tartuttavatko nuoret viruksen vanhempiinsa ja isovanhempiinsa. Siinä on yksi syy, miksi Turussa vaihto-opiskelijoiden koronakaranteenia ovat vahtineet poliisit.
Määrä tulee jonkin verran nousemaan
Hallituksella on ollut käytössään arvio, jonka mukaan 60 prosentin todennäköisyydellä tehohoitopaikat täyttyvät HUSissa kuukauden kuluessa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ennusteita tekee kehittämisjohtaja Visa Honkanen. Honkasen mukaan tehohoidon tarve lisääntyy.
– Tällä hetkellä tehohoidossa on HUSissa 30 potilasta, ja määrä tulee tästä jonkin verran nousemaan.
Honkanen ei halua ryhtyä arvioimaan, ovatko liikkumisrajoitukset oikea keinoa vähentää tartuntoja. Tärkeintä hänen mielestään on kontaktien vähentäminen.
Samoilla linjoilla on Itä-Suomen yliopiston anestosiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen.
– On päivänselvää, että kontakteja pitää rajoittaa. Pääsiäisenä pitäisi vähentää sukulaisten ja ystävien tapaamista.
Aiheesta voi keskustella torstaihin kello 23 asti