Stressiä, unettomuutta, jaksamattomuutta, vaikeutta saada opinnoista kiinni. Tällaiset asiat korostuvat korona-aikana opiskelijoiden mielenterveyspalveluissa, kertoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi.
Avun tarve on ollut korkea jo ennen koronaa: esimerkiksi toissa vuonna noin 12 prosenttia opiskelijoista tarvitsi apua jonkin mielenterveyteen liittyvän asian kanssa, ja luvut ovat koko ajan kasvussa. Viime vuoden lopulla YTHS paini ruuhkautuneista palveluista johtuvien ongelmien kanssa.
Nyt valtaosa yhteydenotoista koskee Metsäniemen mukaan stressin ja unettomuuden kaltaisia asioita.
– Sitten on tietysti sellaisia, että heti ensimmäisestä puhelusta kuulee, että nyt on kyse vakavammasta mielenterveysongelmasta.
Opiskelijat huolissaan yksinäisyydestä
Espoon Otaniemessä opiskelijat hilasivat keskiviikkoaamuna Aalto-yliopiston yliopiston Väre-rakennuksen seinälle ainejärjestöjen fuksien tekemän lakanainstallaation, jossa yksittäisistä kirjainlakanoista muodostuu teksti “Valoisaa Wappua!”
Opiskelijoiden ja Helsinki Mission tänään käyntiin polkaiseman WappuApu-keräyksen taustalla on nimenomaan huoli opiskelijoiden yksinäisyydestä, kertoo yksi tempauksen järjestäjistä, pian kemian tekniikan kandidaatiksi valmistuva Rudolf Nikander.
– Tosi moni uusi opiskelija on opinnot aloittaessaan vaihtanut paikkakuntaa ja muuttanut yksin esimerkiksi tänne Otaniemeen. Jos ei alkuun ole mitään sosiaalista verkostoitumista, se tekeminen yksin neljän seinän sisällä voi muuttua aika ahdistavaksi ja aika käydä pitkäksi.
Johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemen mukaan pääkaupunkiseudulle kaavaillut liikkumisrajoitukset saattavat hankaloittaa tilannetta entisestään, mutta tässä vaiheessa on vaikeaa arvioida, millaisia vaikutukset tarkalleen ovat.
– Nyt on nähtävissä, että opiskelijat oleskelevat eri paikkakunnilla kuin normaaliaikana. Pystymme seuraamaan melko tarkkaan, miten opiskelijat käyttävät jonkun muun paikkakunnan palveluita kuin oman opiskelupaikkakunnan. Vaihtelu on suurta ja aika ennakoimatonta ja tarkoittaa varmaan sitä, että opiskelijat ovat aika paljon omilla kotipaikkakunnillaan. Nyt jos uusia rajoituksia tulee, tämä liikkuminen voi vaikeutua.
Metsäniemi sanoo pohtivansa paljon, millainen muutos tulee, kun esimerkiksi nykyisiä vähäisiäkään turvavälikävelyjä ja kohtaamisia opiskelukavereiden kanssa ei voi järjestää.
Johtajaylilääkäri: Hoitoon pääsee nyt helpommin
Otaniemessä WappuApu-keräystä järjestävät opiskelijat pitävät opiskelijoiden mielenterveyspalvelujen saatavuutta liian huonona ja jonotusaikoja liian pitkinä.
– Mielenterveyspalveluihin tarvitaan lisää resursseja, että apua saisi silloin kun sitä tarvitsee, sanoo Pinja Helasuo, jolla on omakohtaista kokemusta pitkistä jonotusajoista viime syksyltä.
Johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemen mukaan opiskelijat pääsevät avun piiriin nyt nopeammin kuin viime vuoden lopulla. Vuodenvaihteesta alkaen myös ammattikorkeakouluopiskelijat tulivat YTHS:n hoidettaviksi, ja muutoksen myötä asiakasmäärät kaksinkertaistuivat. Määrä on nyt noin 270 000 opiskelijaa koko maassa.
Samalla toimintamalli uudistui niin, että jokaisella korkeakoululla, tiedekunnalla tai vastaavalla yksiköllä on oma omavastuutiimi, joka pitää huolen oman yksikön opiskelijoista. Palvelujen kysyntä vaihtelee merkittävästi kouluittain ja tiimeittäin, mutta Metsäniemen mukaan missään ei ole nyt niin huono tilanne kuin viime vuonna.
– Ei voi sanoa, että palvelut olisivat tukossa. Tällä hetkellä omavastuutiimi ottaa opiskelijaan yhteyden kahden vuorokauden sisällä siitä kun opiskelijalle on tehty hoidontarpeen arvio. Ja se hoito alkaa siis samalla kun yhteydenotto tapahtuu.
Metsäniemen mukaan ainakin kolme neljästä opiskelijasta saadaan tällä hetkellä tavoitettua tässä aikataulussa.
Lue lisää:
Kysely: Korona-aika kuormittaa etenkin nuoria aikuisia – naiset kokevat uupumusta miehiä enemmän