Kiinan ihmisoikeusrikkomukset Xinjiangin maakunnassa tuomitaan, mutta samalla alueen materiaaleista ollaan erittäin riippuvaisia. Ylen entinen Kiinan-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen kertoo Takaisin Pasilaan -podcastissa, miksi tilanne ei muutu länsimaiden ärähtelystä huolimatta.
1. Keitä ovat uiguurit?
Uiguurit ovat pääasiassa Kiinan alueella asuva noin 13 miljoonan ihmisen kansa.
Uiguurit puhuvat turkinsukuista uiguurin kieltä, ja suurin osa uiguureista on uskonnoltaan sunnalaisia muslimeja.
Suurin osa uiguureista, yli 10 miljoonaa ihmistä, asuu Länsi-Kiinassa Xinjiangin eli Sinkiangin alueella.
2. Mitä Kiinan keskushallinto tekee uiguureille?
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Kiinan valtion viranomaiset ovat sulkeneet satojatuhansia tai jopa miljoona uiguuria leireille.
Kiinan hallitus kutsuu leirejä “uudelleenkoulutusleireiksi”, mutta tosiasiassa leirit ovat rangaistus- ja pakkotyölaitoksia. Uiguureja painostetaan luopumaan uskonnostaan, hylkäämään kulttuurinsa ja omaksumaan kommunistisen puolueen aate. Kiina on myös siirtänyt uiguureja pois kotiseuduiltaan muualle maahan työvoimaksi.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat kutsuneet Kiinan Xinjiangissa toimia etniseksi puhdistukseksi ja kulttuurimurhaksi. Muun muassa Yhdysvallat, Kanada ja Alankomaat ovat kutsuneet tilannetta kansanmurhaksi.
3. Miksi Kiina kohdistaa voimatoimia uiguureihin?
Kiina on oikeuttanut toimiaan Xinjiangissa terrorisminvastaisuudella.
Kiinan hallituksen mielestä valtion turvallisuutta uhkaavat uskonnollinen ekstremismi eli ääri-islamismi, etninen separatismi eli vähemmistökansallisuuksien halu päättää omista asioistaan sekä kansainvälinen terrorismi. Väitteet eivät ole tuulesta temmattuja, sillä uiguuriseparatistit ovat syyllistyneet Kiinassa vakaviin terroritekoihin, joista viimeisimpänä Aksun hiilikaivoshyökkäys syyskuussa 2015. Hyökkäyksessä sai surmansa 50 ihmistä.
Kiinan toimien tarkoituksena on myös sulauttaa Xinjiangin uiguuriväestö osaksi Kiinaa ja luoda yhtenäinen kansakunta ilman etnisiä tai uskonnollisia jännitteitä.
4. Miksi uiguurien tilanne kiinnostaa Suomessa?
Monet Suomessakin merkittävät yritykset tekevät bisnestä Kiinassa tai ovat riippuvaisia Kiinan raaka-aineista ja työvoimasta.
Xinjiangin alueella tuotetaan myös noin viidesosa kaikesta maailman puuvillasta, osa siitä uiguurien orjatyövoimalla.
Kiinan hallitus antaa yritysten toimia maassaan, mikäli yritykset pitävät liiketoimintansa visusti erossa politiikasta eivätkä ota kantaa Kiinan hallituksen toimintaan.
Muun muassa Marimekon sivuilla oli pitkään maininta siitä, ettei yhtiö hyväksy tuotteissaan puuvillaa pakkotyöhön liitetyltä Xinjiangin alueelta. Nyt kyseinen maininta on kansalaisjärjestö Finnwatchin mukaan vaivihkaa poistettu. Stora Enso sen sijaan ilmoitti lopettavansa toimintonsa uiguurialueella, kun sen toiminnasta uutisoitiin kansainvälisessä mediassa.
Suomalaiset yritykset ovat arvovalinnan edessä: Yhtäältä Kiina on merkittävä markkina-alue, mutta toisaalta yhteistyö uiguureja sortavan hallinnon kanssa voi vahingoittaa yritysten julkisuuskuvaa ja vaikuttaa asiakkaisiin.
5. Miksi kansainvälinen yhteisö antaa tämän tapahtua?
Kiinan kritisoinnilla voi olla ikäviä taloudellisia seurauksia länsimaille.
Länsimaat, kansalaisjärjestöt sekä ylikansalliset toimijat ovat paheksuneet Kiinan hallituksen toimintaa, mutta käytännössä Kiinaa on hyvin vaikeaa painostaa sen taloudellisen merkityksen vuoksi.
Kiinassa on alati vaurastuva keskiluokka, jolla on koko ajan enemmän ostovoimaa hankkia itselleen länsimaisten yritysten valmistamia tuotteita ja palveluita. Mikäli yritykset asettuvat Kiinan valtion politiikkaa vastaan, ne voidaan sulkea pois Kiinan markkinoilta, kuten kävi ruotsalaiselle pikamuotiketju H&M:lle.
EU-maiden ulkoministerit asettivat maaliskuussa 2021 taloudellisia pakotteita Kiinalle vastalauseena uiguurien kohtelulle. Kiina vastasi vastapakotteilla.
Lisää aiheesta:
Kuuntele Takaisin Pasilaan -podcastin jakso Kiinan Uiguureista Yle Areenassa!
Keskustelu on avoinna 2.4. klo 23 asti.