Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
BELGRAD Belgradilainen opiskelija Ana Marković riisuu paidan ja ojentaa käsivartensa. Hän on vasta 21-vuotias, mutta ihon läpi uppoaa jo toinen rokoteannos.
Hän ei kuulu riskiryhmään tai ole vaarassa ammattinsa vuoksi. Marković saa nyt rokotteen, koska Serbiassa niitä riittää myös nuorille aikuisille.
– Serbiassa ei ole mitään ikärajaa. Kaikki saavat rokotteen, Marković kertoo.
Markovićin valinta on kiinalainen Sinopharm. Siihen Marković luottaa eniten. Vanhemmat saivat rokotteen jo pari kuukautta sitten. Sivuoireita ei tullut.
Belgradin messuhallin rokotuskeskuksessa on maanantaina lounasaikaan tarjolla myös Biontechin ja Pfizerin yhteisrokotetta ja venäläistä Sputnikia. Astra Zenecaa ei tänään pistetä.
Toisin oli maaliskuun lopussa, kun erä Astra Zenecaa oli menossa vanhaksi.
Serbia kutsui ulkomaalaisia hakemaan rokotteita yhden viikonlopun ajan. Arviolta tuhansia saapui Bosnia-Hertsegovinasta ja muista lähimaista.
Lisää on luvassa. Tällä viikolla maahan tulee yli puoli miljoonaa annosta rokotetta.
Ulkomaalaisille – eli myös suomalaisille – saattaa jälleen pian tarjoutua tilaisuus hakea piikki Balkanilta.
Serbialle asetelma on herkullinen. Seitsemän miljoonan asukkaan EU-kokelas Balkanilla keulii Euroopan talousmahtien ohi rokotustahdissa.
Ensimmäisen rokoteannoksen on saanut serbiviranomaisten mukaan 26 prosenttia kansalaisista. Tavoitteena on rokottaa 40 prosenttia kansasta huhtikuun loppuun mennessä.
Euroopan talousveturi Saksa on luvannut rokotteen kansalaisilleen vasta syyskuun puoliväliin mennessä.
Tahti on ripeä, sillä Serbia ei ole turvannut vain länsirokotteisiin vaan tilannut rokotteita myös idästä. Maa jakaa slaavilaiskulttuurin ja perinteiset suhteet Venäjän kanssa, mutta välit ovat tiiviit myös Kiinaan.
Pääsiäismaanantaina Belgradin lentokentälle laskeutuu uusi erä kiinalaista kumppanuutta. Puoli miljoonaa annosta rokotetta.
Serbian pääministeri Ana Brnabić, 45, tähyilee kiitoradan vieressä kuljetuskonetta vastassa. Aurinko häikäisee kirkkaana.
Rokotuskampanja on tuonut maalle valtavasti myönteistä julkisuutta ja poliittinen johto ottaa osansa parrasvaloista. Pääministeri astelee koneen viereen, katsoo lastin purkua ja asettuu puhumaan lehdistölle.
Yle kysyy Brnabićilta, missä Serbia on onnistunut paremmin kuin EU, kun se pystyy rokottamaan tätä vauhtia.
Pääministeri antaa vakiovastauksensa. Serbia ei hänen mukaansa ole kohdellut pandemiaa geopoliittisena kysymyksenä vaan terveyskriisinä.
– Olemme neuvotelleet kaikkien rokotevalmistajien kanssa idästä ja lännestä. Meitä ei ole kiinnostanut rokotteen maantieteellinen alkuperämaa, Brnabić vastaa sujuvalla englannilla.
Vastauksen voi tulkita piikiksi EU:n suuntaan. Euroopan lääkevirasto EMA on hyväksynyt vain länsivalmistajien rokotteita.
Toisaalta: Brnabić itse seisoo Kiinan suurlähettilään Chen Bon vieressä vastatessaan kysymykseen.
Keskellä rokotediplomatiaa tulee kriittinen kysymys.
Serbialainen toimittaja kysyy pääministeriltä, miten Serbia tutkii kiinalaisrokotteen todellista tehoa. Erään tutkimuksen mukaan annoksia tarvittaisiin kolme kahden sijaan.
Pääministeri Brnabić sanoo, ettei tiedä tarpeeksi asiasta eikä sen vuoksi halua vastata.
Rokotuskeskukseksi muutetussa Belgradin messuhallissa näkyy heti, mitä rokotetta on massoittain jaossa.
Käytössä on 22 rokotuskoppia. Kahdenkymmenen kohdalla lukee Sinopharm, yhden Sputnik ja yhden Pfizer-Biontech.
Kaikkiaan rokotteita on toimitettu Serbiaan yli kolme miljoonaa annosta, kun mukaan lasketaan tiistaiksi luvattu sadantuhannen annoksen erä Pfizer-Biontechia. Rokotteista 2,5 miljoonaa on kiinalaista.
Venäläis- ja länsirokotetta antavat kopit pysyvät tyhjinä Ylen vierailun aikana. Valkoiseen suoja-asuun pukeutunut nainen ohjaa kaikki tulijat hakemaan kiinalaisrokotetta.
Pääministeri Brnabić mainitsi vastauksessaan Ylelle myös toisen syyn Serbian ripeään rokotustahtiin. Serbia kehitti nopeasti digitaalisen rokotusrekisterin.
Jouheva prosessi näkyy messuhallissa, jossa työskentelee parisataa ihmistä.
Lääkärit tarkastavat tulijat pikaisesti, vapaaehtoiset kirjaavat rokotteen saajat rekisteriin ja hoitohenkilöstö pistää rokotteen käsivarteen. Rokotteen jälkeen voi jäädä huilaamaan ison messuhallin penkeille.
Ohjelmointia opiskeleva Ana Marković sanoo olevansa yllättynyt siitä, miten jouhevasti kaikki sujuu.
– Järjestäytyneisyys ei ole koskaan ollut Serbian vahvuus, joten tämä on todella vaikuttavaa, Marković sanoo.
Pitkiä odotusaikoja ei synny.
Toisaalta nyt tulijoita on vähemmän kuin kiireisimpinä aikoina. Uutistoimisto AFP:n tietojen mukaan rokotettavien määrä on vähentynyt puoleen maaliskuun lopussa verrattuna kuukauden takaiseen.
Epäluulo viranomaisia ja poliitikkoja kohtaan syö uskoa rokotteisiin. Pandemiaan liittyviä salaliittoteorioita kiertää myös Serbiassa. Tuoreita mielipidetutkimuksia serbialaisten asenteista rokotteita kohtaan ei ole.
Ylen haastattelemat serbialaiset sanovat luottavansa ennen kaikkea lähipiirin kokemusasiantuntijuuteen.
Siskonsa kanssa rokotteen hakenut Katarina Marković, 26, sanoi olleensa epäileväinen vielä alkuvuodesta. Miten muka voidaan kehittää turvallinen rokote alle vuodessa pandemian alkamisesta, hän kertoi miettineensä.
Kukaan lähipiiristä ei kuitenkaan kertonut sivuoireista. Marković päätti luottaa kiinalaiseen rokotteeseen. Hän sai samaan aikaan siskonsa kanssa toisen annoksen kiinalaista.
Sisko Ana kertoo pelänneensä mahdollisia riskejä, mutta vain länsimaisen Biontech-Pfizerin kohdalla. Joku oli kertonut sen aiheuttavan hedelmättömyyttä. Väite on tyhjä huhu, mutta rokotteisiin liittyy epäluuloa myös suurissa EU-maissa.
Saksassa Astra Zenecaan suhtauduttiin osin virheellisen uutisoinnin vuoksi suurella varauksella jo ennen kuin sen antaminen rajattiin vain yli 60-vuotiaisiin harvinaisen hyytymäriskin vuoksi. Rokoteaikoja jäi Berliinissä jatkuvasti täyttämättä.
Samoin näyttää käyneen Serbiassa, kun rokotteita riitti maaliskuussa jakoon myös ulkomaalaisille.
Messuhallin rokotuskeskuksen johtaja, lääkäri Zoran Bekić ei halua suoraan ottaa kantaa siihen, pitääkö serbialaisia jo houkutella rokotettaviksi laumasuojan saamiseksi.
– Serbialaiset ymmärtävät, ettei kukaan ole kuollut täällä rokotteeseen, mutta joka päivä ihmisiä kuolee virustartunnan vuoksi. Vaihtoehtoja vertaamalla valinta on helppo, Bekić sanoo.
Hän kuitenkin sanoo rokotteita tulevan Serbiaan nyt niin paljon, että vastaava tarjous ulkomaalaisten rokottamiseen saattaa toistua.
Tarkoittaako tämä sitä, että myös kuka tahansa suomalainen voi ilmoittautua jonoon?
Periaatteessa kyllä, hän vastaa taas hieman kierrellen.
– Mitään erityistä sidettä Serbiaan ei tarvita, jos vastaava tilaisuus taas tulee.
Itsensä rokottaminen ei tarkoita elämän vapautumista.
Edes ripeä rokotustahti ei tarjoa pikaista apua yhteiskunnan avaamiseen. Tai pandemiasta ulospääsyyn.
Serbiassa avattiin maanantaina ravintoloiden terassit keskellä tilannetta, jossa pandemia ei ole millään tavalla kurissa.
Uusia tartuntoja mitataan seitsemän miljoonaan asukkaan maassa yhä 3 000–5 000 päivittäin. Koronaan liittymiä kuolemia on 30–40 päivässä.
Siskokset Ana ja Katarina Marković sanovat ottaneensa rokotteen suojellakseen lähipiiriään tartunnalta. He asuvat yhä vanhempiensa luona.
21-vuotias Ana Marković pitää naurettavana ajatuksena, että rokotustahti päättäisi sen, voittiko Yhdysvallat, Britannia, EU vai Serbia pandemiassa.
– Tilanne on kamala kaikille, ei tämä ole mikään kilpailu.
Hän sanoo, että ihmiset haluavat olla vain terveitä. Siinä kaikki.
Voit keskustella jutusta keskiviikkoon 7.4. kello 23 saakka. Ottaisitko itse kiinalaisen tai venäläisen koronarokotteen?
Lue lisää: