Koronatartuntojen määrä on lisääntynyt rajusti Maasotakoulussa Haminassa.
Pääsiäisen aikana on tullut ilmi seitsemän uutta tartuntaa, ja yhteensä tartuntoja on nyt todettu 49. Kaikki tartunnat viittä lukuun ottamatta on todettu Reserviupseerikoulun varusmiehillä. Loput tartunnoista on todettu Maasotakoulun opiskelijoilla.
Haminan varuskunnan terveysaseman päällikkölääkärin Ville Ronkaisen mukaan hiljattain koronavirustartunnan saaneista henkilöistä ensimmäinen alkoi oirehtia 22.3., jolloin hänet myös testattiin.
– Nyt todetuista ensimmäinen koronavirustartunta täällä Haminan päässä tuli tietoon 24.3. Toinen tuli tietoon seuraavana päivänä. Varuskunnan sisällä liikkuva tauti tuntuu olevan erittäin helposti tarttuvaa, sanoo Ronkainen.
Toimintatapoja tarkastellaan kriittisesti
Ronkaisen mukaan on epäilyjä siitä, että Maasotakoulussa kyseessä voisi olla koronaviruksen brittimuunnos, mutta siitä ei saa vielä varmuutta ainakaan muutamaan viikkoon. Ronkaisen mukaan ei ole täyttä varmuutta siitä, montako tartuntaketjua varuskunnan sisällä on.
Reserviupseerikoulun johtaja, eversti Vesa Helminen arvioi Maasotakoulun kasvaneen tartuntamäärän johtuvan monesta syystä.
– Eri tartuntaketjut varmaan osin rakentuvat vapailta ja se tulee varuskuntiin. Kaikkia toimintatapoja on kriittisesti tarkasteltava myöskin meidän itse tässä tilanteessa, jossa määrä on kasvanut, kertoo Helminen.
Kohtalokas metsäleiri
Yksi Haminassa palvelevista varusmiehistä kertoo olleensa mukana metsäleirillä, jolta RUK:n epidemia todennäköisesti sai alkunsa. Varusmies esiintyy jutussa anonyyminä asian arkaluonteisuuden vuoksi.
Hän kertoo, että leiriltä lähti yksi henkilö pois kesken leirin. Viimeisenä aamuna muille kerrottiin, että tällä henkilöllä oli todettu koronatartunta kasarmilla. Metsäleirillä olleet varusmiehet siirrettiin sen jälkeen toiseen rakennukseen erilleen muista. Ylen haastatteleman varusmiehen mukaan eristystoimet olivat varsin kyseenalaiset.
– Jaottelu meni ihan perseelleen siellä uudessa paikassa. Se porukka, joka oli ollut eniten tekemisissä tartunnan saaneen kanssa, ripoteltiin ympäriinsä. Melkein joka tuvassa oli jengiä, joka oli ollut tekemisissä tartunnan saaneen kanssa. Siitä tuli täydellinen koronalinko, kun pistettiin porukka ihan sekaisin.
Haminan varuskunnan terveysaseman päällikkölääkärin Ville Ronkaisen mukaan lähtökohta on se, että eristetään koronapositiiviset, altistuneet oireettomat ja myös altistuneet oireelliset eri paikkoihin. Ronkaisen mukaan altistuneet on jaettu mahdollisimman pieniin ryhmiin, jotta koronavirus ei pääsisi kiertämään pidempään heidän joukossaan.
– Ensisijaisesti pitää saada estettyä, ettei tällaisia altistumisia pääsisi tulemaan. Pitää varmistaa, että täällä on noudatettu kaikkia ohjeita, joita Puolustusvoimissa on koulutuksen ja muiden järjestelyiden osalta annettu, kertoo Ronkainen.
Varusmiehen mukaan oireettomat ja lievästi oireilevat joutuivat nukkumaan yhteistuvissa, koska eristykseen "oikeasti sairaiden joukkoon" ei päässyt kuin vakavista oireista.
– Meille sanottiin, että vain vakavista oireista saa lähteä. Se oli mielenkiintonen ratkaisu, kun normaalioloissa koronalle altistuneet eristetään vaikkei olisi mitään oireita. Nyt täälläkin saa vähän helpommin mennä eristykseen, mutta alussa vaan vakavaoireiset.
Oireista pitää kertoa
Päällikkölääkäri Ville Ronkainen ei kiistä yhteistuvissa nukkumista, mutta hänen mukaansa tässäkin on pyritty toimimaan ripeästi.
– Kyllä siinäkin on pyrkimys ollut se, että oireiset otetaan erilleen oireettomista, olivat he sitten altistuneita tai eivät. Tavoitteena on ollut aina, että oireiset saataisiin otettua erilleen oireettomista, kun siihen tilaisuus tulee, kertoo Ronkainen.
Kun varusmies kertoo oireistaan, hänelle järjestetään Ronkaisen mukaan ensin eristystila ja tehdään koronatesti. Testituloksen valmistumisessa menee pari päivää. Varusmiehen tulee odottaa testitulosta eristystilassa.
Ronkaisen mukaan eristys on ollut tapana järjestää heti, kun oireilu on tullut Maasotakoulun tietoon.
– Tietenkin se vaatii sen, että varusmies kertoo oireistaan, eikä vain pode niitä siellä omassa tuvassaan, sanoo Ronkainen.
Altistumiset on estettävä
Ylen haastattelema varusmies kertoo kärsineensä itse lievistä oireista. Hän on käynyt koronatestissä käynyt viikko sitten maanantaina ja tänään tiistaina uudestaan.
– Viime testissä ei näkynyt mitään. Sekin huono on juttu, että testien välissä on viikko. Siinä välissä ehtii tapahtua aika paljon. Vaikka eihän sillä enää paljon väliä ole, kun tauti jyllää jo. Heti alussa olisi pitänyt toimia paremmin.
RUK:n johtaja, eversi Vesa Helminen sanoo, että tautitapausten määrän kasvu selvitetään.
– Tavoitteemme on koko ajan se, että terveys säilyy mahdollisimman pitkälle. Analyysit siitä, mitkä tekijät ovat johtaneet tautimäärän kasvuun, valmistuvat ja ne huomioidaan jatkossa parempana toimintana, sanoo Helminen.
Palautetta muualta
Varusmiesliitosta kerrotaan, että sille on tullut koronaepidemian aikana palautetta Puolustusvoimien hitaasta reagoinnista koronatartuntoihin.
– Tällaista palautetta on aikaisemmin tullut joukko-osastoista, kun tartunnat ovat kääntyneet kasvuun. Olemme myös kuulleet sitä, että on tapahtunut liian hidasta reagointia eikä ole asetettu eristyksiin, kertoo Varusmiesliiton puheenjohtaja Atte Grönroos.
Haminasta Maasotakoulun eristyskäytännöistä ei kuitenkaan ole tullut liitolle viestiä. Grönroosin mukaan tapaukset voivat tulla Varusmiesliiton tietoon viiveellä.
Grönroosin mukaan Varusmiesliitolle tulee ympäri Suomea joukko-osastoista huolestuneita yhteydenottoja, mutta tähän mennessä ne eivät ole vaatineet suuria toimenpiteitä. Suurin osa yhteydenotoista tulee huolestuneilta vanhemmilta. Kysymyksiä tulee muun muassa lomakäytännöistä.
Moni ottanut yhteyttä Porin prikaatista
Viime aikoina Varusmiesliittoon on otettu yhteyttä etenkin Porin prikaatin koronavirustartuntatilanteen tiimoilta. Porin prikaatissa oli pari viikkoa sitten yli 30 tartuntaa ja 300 henkilöä karanteenissa. Grönroosin mukaan Porin prikaatista on tullut esimerkiksi yksittäisiä yhteydenottoja siitä, että altistuneet varusmiehet ovat jatkaneet palvelustaan muiden kanssa.
– Hyvin harvoissa tapauksissa myös oli syöty samassa paikassa altistuneiden ja ei-altistuneiden kesken. Eristystoimenpiteet eivät olleet riittävät. Siellä oli käytetty samoja saniteettitiloja ja muita, koska tilojen riittävyys on tietenkin ollut ongelma.
Puolustusvoimista todetaan, että yleinen koronatilanne heijastuu myös sen toimintoihin.
– Joku varusmies, joka kahden viikon loman jälkeen palaa varuskuntaan, voi kantaa mukanaan oireetonta tartuntaa. Sitä ei pystytä välttämään. Puolustusvoimat on osa muuta yhteiskuntaa. Tilanne on kärjistynyt muussa yhteiskunnassa, se näkyy myös luvuissa Puolustusvoimissa, sanoo Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Max Arhippainen.
Arhippaisen mukaan varusmiesten eristäminen pienempiin ryhmiin, jotta saadaan mahdolliset tartuntaketjut eristettyä, on ollut yleisesti ottaen aika tehokasta.
Testeihin pitäisi päästä nopeasti
Puolustusvoimat on laajentanut testausta viime aikoina. Varusmiesliitto saa silti ympäri Suomea yksittäisiä viestejä, joissa ihmetellään, minkä takia altistumisesta riippumatta ei ole päässyt testiin.
– Näen, että tässä on joka paikassa huomattavasti parantamisen varaa. Mielestäni pitäisi automaattisesti olla niin, että kaikkien pitäisi päästä välittömästi testiin, kenellä on mitään mahdollisuutta siihen altistumiseen, sanoo Grönroos.
Viime viikolla Maasotakoulussa yli sata oireetonta kävi joukkotestissä.
Haminan varuskunnan terveysaseman päällikkölääkärin Ville Ronkaisen mukaan altistuneet olivat suurimmalta osin oireettomia.
– Käytäntö on, että jos on altistunut, viidennen ja kahdennentoista päivän kohdalla altistumisesta on testattu, oli oireita tai ei. Jos oireita tulee, niin testataan jo aikaisemmin.
Oireiset testataan Ronkaisen mukaan jo samana päivänä, kun he tulevat aamuvastaanotolle ilmoittamaan oireistaan.
– Meillä on testit käytössä maanantaista torstaihin. Perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina emme ole pystyneet testaamaan, koska siinä on ollut ongelmia saada näytteet lähetettyä eteenpäin.
Jos varusmies alkaa oirehtia viikonloppuna, niin Ronkaisen mukaan heidät täytyy eristää varuskunnan sisällä muista ja arkena he pääsevät testiin.
– Pääsiäisen aikana järjestettiin poikkeusjärjestely, jolloin otettiin lauantaina testejä. Niitä otettiin runsain määrin altistuneilta.
Suurelta osin sujunut hyvin
Varusmiesliiton puheenjohtajan Atte Grönroosin mukaan koronaviruksen torjunta on hoidettu Puolustusvoimissa pääsääntöisesti oikein hyvin.
– Siellä on tehty radikaaleja toimia sen eteen. Puolustusvoimienkin etu on se, että koulutettavat pysyvät terveinä ja ketään ei aseteta vaaraan.
Parantamisen varaakin Grönroosin mukaan on. Varusmiesliitto on ehdottanut, että varusmiehet tulisi huomioida rokotusjärjestyksessä.
– Näemme, että tämä on viimeinen tikki, mitä tässä voidaan ottaa käyttöön. Pitäisi saada suurimääräisesti varusmiehille rokotteita saataville sen jälkeen, kun riskiryhmäläiset, terveydenhuollon henkilökunta ja muu välttämätön väestö on rokotettu.
Karjalan prikaatissa tilanne on vakaa
Karjalan prikaati on Suomen suurin yksittäinen yhdellä paikkakunnalla toimiva varuskunta. Karjalan prikaatista kerrotaan, että koronatilanne on pysynyt vakaana.
Kouvolassa Vekaranjärven varuskunnassa on tällä hetkellä 15 varusmiestä sairaana koronavirustartunnan vuoksi ja kahdeksan varusmiestä on sairaana kotona. Mahdollisesti altistuneita on 80, joista osa on eristyksessä kotona.
Karjalan prikaatissa on käytössä monia toimenpiteitä koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi, ja niillä on ollut esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Juhana Skytän mukaan vaikutusta.
– Näillä toimenpiteillä olemme pystyneet rajoittamaan koronavirustapauksia, vaikka tällaisia yksittäisiä tapauksia on tullut. Niistä ei ole sitten muodostunut ketjuja, jotka olisivat levinneet yksiköstä ja osastosta toiseen, sanoo Skyttä.
Erikoistoimenpiteet ovat Skytän mukaan edelleen käytössä hygieniatoimenpiteistä ja maskien käytöstä lähtien.
– Ennen kaikkea pyrimme pitämään kaikissa tapauksissa majoitusosastot ja joukot mahdollisimman erillään toisistaan ja omassa kokoonpanossaan niin, että eri osastojen väliset kontaktit minimoidaan.
Skytän mukaan koronavirustestaaminen Karjalan prikaatissa on sujuvaa ja säännöllistä. Testejä tehdään keskimäärin useita kymmeniä päivässä. Skytän mukaan testaaminen keskittyy ennen kaikkea oireellisiin ja altistuneisiin, mutta myös altistuneita oireettomia varusmiehiä testataan paljon.
– Olemme aika isoja määriä testanneet, sanoo Skyttä.