Jos saat vakavan aivoinfarktin esimerkiksi Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla tai Punkaharjulla Savossa, sinut kuljetetaan hoitoon todennäköisesti helikopterilla. Aivoinfarktipotilaan hoitoon pääsyä kehitetään nyt eri puolilla Suomea. Lääkärihelikopterin käyttöä lisätään laajoilla alueilla keskisessä Suomessa.
Kun aivojen verisuoneen tulee tukos, olennaista on päästä sairaalaan mahdollisimman nopeasti.
– Aivot kestävät hapenpuutetta yksilöllisesti, mutta yleensä hyvin vähän aikaa. Jokainen ylimääräinen minuutti on menetettyä aikaa ja lisää pysyvien vaurioiden riskiä, sanoo akuuttineurologian vastuulääkäri Anne-Mari Kantanen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu vuosittain noin 25 000 suomalaista. Noin viidennes potilaista on työikäisiä. Aivoverenkiertohäiriöt ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy. 80 prosenttia aivoverenkiertohäiriöistä on aivoinfarkteja eli tukoksia.
Kopteri ilmaan yli 100 kilometrin matkalle
Mitä pidempi matka sairaalaan on, sitä enemmän helikopterikyyti säästää aikaa. Kuopion yliopistollisen sairaalan alueella kopterin käyttöä punnitaan nyt aina, jos matka sairaalaan on yli 100 kilometriä.
– Lääkärikopteria on käytetty aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuljettamiseen alueellamme jo vuosia. Olemme nyt viilanneet hoitoketjua, jossa kuljetus on aikaavievin osuus. Pitkien etäisyyksien päästä ambulanssi aloittaa potilaan kuljetuksen ja kopteri lentää sitä vastaan, jotta aikaa säästyisi mahdollisimman paljon, sanoo Kuopion FinnHEMS-lääkärihelikopterin vastuulääkäri Pamela Karhivuori.
Kopterin käyttö on riippuvainen sääoloista. Suurin osa aivoninfarktin saaneista potilaista kuljetetaan sairaalaan perinteisellä ambulanssilla, mutta näyttö kopterikyydin hyödyistä pitkillä matkoilla on selkeä.
Hoitoon pääsy nopeutui 20 minuuttia
Tampereen yliopistollisen sairaalan toiminta-alue kattaa Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan. Kopterikuljetuksia on lisätty alueella systemaattisesti viime kesästä lähtien. Tulokset ovat lupaavia.
– Kun ensihoitaja tunnistaa vakavan aivoinfarktin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, määräämme saman tien kopterin ilmaan, sanoo ensihoitolääkäri Pauli Vuorinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Tarkoitus on tunnistaa ne potilaat, joilla on vakava ison aivoverisuonen tukos. Se vaatii hoitoa yliopistosairaalassa.
Esimerkiksi Kurikasta ei lähdetäkään kohti Seinäjoen keskussairaalaan, vaan lääkärihelikopteri kuljettaa potilaan suoraan Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.
Kesäkuun alusta alkaen 27 vakavan aivoinfarktin saanutta potilasta on kuljetettu kopterilla Tampereelle. Hoitoon pääsy on nopeutunut keskimäärin 20 minuuttia.
– Se on merkittävä aika. Usein ajatellaan, että jokainen säästetty minuutti tuo viikon verran työ- ja toimintakykyä. Potilaan ennuste paranee, Pauli Vuorinen sanoo.
Pikapysähdys keskussairaalassa
Pitkät välimatkat ovat Suomessa haaste. Suurin osa aivoinfarkteista voidaan hoitaa keskussairaaloissa liuotushoidolla. Noin joka viidennellä potilaalla tukkeuma on aivojen pääsuonessa, jolloin hoitona on suonitukoksen mekaaninen avaus. Se voidaan tehdä vain yliopistosairaalassa.
Potilaan kuljettaminen on monimutkainen palapeli, jossa jokaisen osan on toimittava saumattomasti. Potilas saatetaan esimerkiksi kuljettaa pään kuvaamista varten keskussairaalaan, josta matka jatkuu tarvittaessa yliopistosairaalaan.
– Tavoite on, että pysähdys kestää korkeintaan 30 minuuttia, sanoo akuuttineurologian vastuulääkäri Anne-Mari Kantanen KYSistä.
KYSin toiminta-alue on laaja. Itä-länsisuunnassa se kattaa yli puoli Suomea Keski-Suomesta Pohjois-Karjalaan. Potilaiden kuljetusta on mietittävä yli sairaanhoitopiirien rajojen. Kun esimerkiksi Savonlinnan sairaalassa ei ole tarjolla hoitoa aivoinfarktiin, on järkevämpää kuljettaa potilas suoraan joko maateitse tai helikopterilla Kuopioon.
– On selvää, että hoitoon pääsy ei ole tasa-arvoista näin suuressa maassa. On eri asia saada aivoinfarkti Ivalossa kuin Kuopion keskustassa, Kantanen toteaa.
Jos puhe kangertelee, soita hätänumeroon
Aivoinfarktipotilaan hoidossa on tärkeää säästää aikaa joka välissä. Potilas esimerkiksi viedään sairaalassa suoraan tietokonekuvauspöydälle.
Hoitoketjussa potilas on kuitenkin ensimmäinen ja tärkein lenkki. Aivoinfarkti ei aina aiheuta dramaattisia oireita. Moni seuraa niitä liian pitkään.
– Jos suupieli roikkuu, puhe kangertelee tai käsi tai jalka ei toimi on soitettava heti hätänumeroon, Kantanen muistuttaa.
Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on auki 10.4. klo 23:een asti.
Lue myös:
Lääkärihelikopterien turhat hälytykset vähenevät – lentotoiminta siirretään kokonaan valtiolle