Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Itsetuhoisia ajatuksia, kehotus seksin harrastamiseen ja jopa paikallisten lakien rikkomista. Tällaista tapahtuu suomalaisen tosi-tv:n kulisseissa.
Vuosittain tuhannet ja taas tuhannet suomalaiset hakevat mukaan tosi-tv-ohjelmiin. Ruudun toiselta puolelta heidän tuottamaansa viihdettä seuraavat parhaimmillaan miljoonat katsojat.
Tosi-tv:tä käsitellään julkisuudessa usein harmittomana hömppänä, sillä pääsemme harvoin kurkistamaan esiripun taakse.
Yksittäiselle tosi-tv-osallistujalle päätös lähteä ohjelmaan voi kuitenkin käydä kalliiksi. Seurauksia voi joutua kantamaan loppuelämänsä.
Tämä juttu kertoo siitä, mitä katsojille ei näytetä.
Yle haastatteli 36 osallistujaa kolmesta eri tosi-tv-formaatista ja sai haltuunsa ohjelmien osallistujasopimukset. Tutkimme Temptation Island Suomi, Big Brother Suomi sekä Au pairit -ohjelmaformaatteja.
Monet Ylen haastattelemista osallistujista kertoivat ohjelman jälkeen puhjenneista henkisistä oireista, petetyistä lupauksista sekä manipuloinnista.
Osallistujat vaiennetaan sopimuksilla, jotka ovat asiantuntijoiden mukaan kohtuuttomia ja sisältävät jopa lainvastaisia kohtia.
Henkisestä hyvinvoinnista huolehditaan heikosti
Kaikissa kolmessa formaatissa pääosin nuoret osallistujat altistetaan poikkeaville olosuhteille, joissa heitä kuvataan. Osassa heidät jopa eristetään ulkomaailmasta. Kaikkiin ohjelmiin liittyy myös alkoholinkäyttöä.
Traumaterapiakeskuksen johtajan Anne Suokkaan mukaan tämänkaltaiset olosuhteet voivat olla kenelle tahansa äärimmäisen haastavia. Erityisesti nuorilla ihmisillä ne voivat aiheuttaa vaikeuksia harkita tekojensa seurauksia. Poikkeukselliset olosuhteet voivat lisätä myös riskiä traumatisoitumiseen ja altistaa manipuloinnille.
Ylen selvityksen mukaan osallistujien henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on ollut heikkoa kaikissa kolmessa ohjelmassa.
Osallistujien mielenterveyshistoriaa selvitettiin tuotannoissa etukäteen vain pintapuolisesti tai ei ollenkaan.
Ohjelmiin on osallistunut useita henkilöitä, jotka ovat aiemmin kärsineet mielenterveyden ongelmista tai jolla on taustallaan traumaattisia kokemuksia.
Useat haastateltavat kärsivät henkisestä oireista ohjelman aikana ja kuvausten jälkeen. Eniten oireita oli haastateltavilla, jotka osallistuivat Temptation Island Suomi ja Big Brother Suomi-ohjelmiin.
Neljä haastateltavaa kertoi Ylelle kärsineensä ohjelman aikana tai sen jälkeen itsetuhoisista ajatuksista.
Osalla osallistujista on ohjelman jälkeen diagnosoitu masennus, traumaperäinen stressihäiriö (PTSD), ahdistuneisuushäiriö tai sosiaalinen fobia.
Ammattiapua henkiseen oireiluun kuvausten aikana ja niiden jälkeen on tarjottu vaihtelevasti ja osa on kokenut avun riittämättömäksi tai epäluotettavaksi. Ylen tiedossa on, että Psykologiliitto tutkii yhdessä ohjelmassa mukana olleen psykologin toimia.
Useat osallistujat kertovat myös petetyistä lupauksista. Heitä on kuvattu tilanteissa, vastoin aiemmin annettuja lupauksia, esimerkiksi alastomana tai harrastamassa seksiä.
Kaksi haastateltavaa kertoi Ylelle, että heidän annettiin ymmärtää harrastaneen seksiä ohjelmissa, vaikka todellisuudessa sellaista ei ole tapahtunut.
Osallistujien asiattomaksi tulkitsemaa johdattelua on ollut esimerkiksi tilanteessa, jossa Temptation Island -tuotannon jäsen on kehottanut humalaista miesosallistujaa harrastamaan seksiä humalaisen naisosallistujan kanssa.
Kolme osallistujaa kertoo, että tosi-tv-osallistuminen on aiheuttanut ongelmia työelämässä.
Ylen selvityksen mukaan Au pairit -ohjelmassa on rikottu paikallista lakia hankkimalla alkoholia alaikäisille. Lisäksi formaattiin osallistuneita on sijoitettu turvattomiin olosuhteisiin ja perheisiin, joissa käytetään päihteitä ja kohdellaan väkivaltaisesti lapsia.
Yle kysyi sekä ohjelmia lähettäviltä kanavilta että tuotantoyhtiöiltä kommentteja osallistujien ja asiantuntijoiden esittämään kritiikkiin. Kaikkien kolmen tuotantoyhtiön näkemyksen mukaan osallistujien valinnassa kiinnitetään riittävästi huomiota siihen, että nämä soveltuvat kyseisen formaatin edellytyksiin ja tietävät mistä on kyse.
Jokainen tuotantoyhtiö myös kertoi, että osallistujien hyvinvointi ja turvallisuus on niille tärkeää ja että osallistujat saavat tukea kuvausten aikana ja tarvittaessa myös sen jälkeen. Tarkemmat kommentit on esitetty jutussa kunkin ohjelman yhteydessä.
Elinikäinen salassapito
Käytännössä kaikki osallistujat ovat sitoutuneet loppuelämäkseen salassapitosopimuksiin, joissa on kielletty puhumasta tuotantoon tai ohjelmaan liittyvistä asioista.
Tiukimmillaan sopimuksiin on määritelty, ettei tuotannosta tai sen työntekijöistä saa sanoa mitään negatiivista.
Uhkasakko sopimuksen rikkomiselle vaihtelee ohjelmittain 15 000:stä 30 000 euroon. Pahimmillaan sopimuksissa on määritelty, että sakko määräytyisi per rikkomus. Voit lukea lisää kohtuuttomista sopimusehdoista täältä.
Ankarat sopimukset johtavat siihen, harva uskaltaa puhua negatiivisista kokemuksistaan julkisesti. Sen vuoksi tosi-tv-ohjelmiin hakeutuvien ihmisten on vaikea arvioida etukäteen, mihin he ovat suostumassa.
Tässä jutussa ääneen pääsevät osallistujat. Osa haastateltavista esiintyy nimettömänä, koska he pelkäävät vaitiolosopimuksen rikkomisen seurauksia.
Kaikilla haastateltavilla ei ole ollut huonoja kokemuksia, osalla jopa yksinomaan positiivisia. Suurin osa löytää osallistumisesta sekä hyviä että huonoja puolia.
Jokaisesta kolmesta tuotannosta paljastui Ylen selvityksessä epäkohtia. Seuraavaksi voit valita, mihin ohjelmaan haluat keskittyä ensimmäisenä ja missä järjestyksessä luet osallistujien kokemuksia.
Lisäksi voit lukea, mitä asiantuntijat ajattelevat olosuhteista tosi-tv-tuotannoissa.
Katso lisää: MOT-dokumentti tosi-tv-maailmasta
Nuori nainen miettii ja haroo hiuksiaan.
– Mitenhän minä nyt sen aloittaisin.
Ennen kuin Mira Aholasta, 26, tuli surullisen kuuluisa tosi-tv-tähti, hän oli ollut pitkään tosi-tv-fani. Fanitus johti siihen, että Ahola halusi itsekin osaksi formaattia.
Vanhemmilleen hän kertoi etukäteen vain, että on lähdössä erään ohjelman kuvauksiin.
Kun kaikki meni pieleen, hän kertoi kotona mitä oli tapahtunut Temptation Island Suomi -ohjelman kuvauksissa.
– Faija vaan sanoi, että hän niin toivoi, että olisin mennyt Selviytyjiin. Sitten mietin itsekin, että niin minäkin nyt.
Temptation Island -ohjelmassa neljä pariskuntaa lennätetään lomakohteeseen, jossa heidät erotetaan toisistaan. Pariskunnat viettävät kolme viikkoa sinkkujen vieteltävinä. Tavoitteena on testata, kestääkö parisuhde vieraan houkutuksen.
Kun kuvaukset alkavat, osallistujien on luovutettava puhelimet ja tietokoneet pois, jolloin he eivät voi olla yhteydessä kumppaniinsa tai muihin läheisiin. He eivät saa poistua rajoitetulta kuvausalueelta.
Päivät koostuvat sinkkujen kanssa treffeillä käymisestä, alkoholinhuuruisista juhlista ja iltanuotioista, joiden aikana puolisolle näytetään videokooste kumppanin teoista ja puheista toisella huvilalla.
Nelosen suosikkiohjelmaa on tehty jo yhteensä yhdeksän tuotantokautta. Tahti on vain kiihtynyt, sillä nykyisin uusia tuotantokausia tehdään kaksi vuodessa.
Mira Ahola ja hänen silloinen puolisonsa Valto Harvistola osallistuivat niin sanottujen Temppareiden 7. kaudelle, joka tuli ulos viime vuoden keväällä.
Kuvausreissun Thaimaassa piti olla helppo ja hauska kokemus. Lopputulos oli kuitenkin päinvastainen: Ahola petti puolisoaan sinkkumiehen kanssa. Seksiakti kuvattiin ja näytettiin ohjelman loppuhuipennuksessa.
Huutoitkua mikrofoniin
Ahola kertoo, että kuvausten puolivälistä lähtien hän alkoi olla yhä alakuloisempi, etäinen ja sulkeutunut.
Hän alkoi puhua itsekseen ja juoda suruunsa.
Aholaa ihmetyttää se, miksi tuotanto tai kuvausryhmä ei puuttunut hänen pahoinvointiinsa.
Yle haastatteli tätä juttua varten 13 Temptation Island -osallistujaa eri tuotantokausilta. He kertovat, että mielenterveysasioita ei selvitetty kunnolla ennen kuvausten alkamista. Kuusi osallistujaa kertoo, että mielenterveyshistoriaa ei käyty lainkaan läpi.
Useat haastateltavat toivoivat, että niin olisi tehty.
Eräs osallistujista kertoo, että hän on menneisyydessään kärsinyt seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja itsemurha-ajatuksista.
– Minun ei olisi ehkä pitänyt sen takia osallistua ohjelmaan. Ja se olisi varmaan voinut tulla esille ammattimaisen psykologin haastattelussa, hän kertoo.
Ylen haastattelemien osallistujien mukaan Temptation Islandin alkuvaiheen tuotantokausilla ei ole ollut lainkaan ammattiapua tarjolla kuvauksissa tai kuvausten jälkeen. Osallistujilla on ollut keskusteluapuna ja tukena tuotannossa työskennellyt henkilö.
Ylen haastateltavien mukaan kyseisen tukihenkilön toimet koettiin usein johdatteleviksi ja epäluotettaviksi. Asiat eivät pysyneet luottamuksellisina, vaan arkoja asioita käytettiin hyväksi tuotannossa.
– Kun hänen kanssaan keskustelin, niin tuli väliin sellaista kommenttia, että 'sinun pitäisi sanoa tuo kameralle'. Siitä tuli olo, että okei, tämä on sellaista kalastelua ja yritetään jollain tapaa saada luottamus siihen tuotantoon, yksi haastateltava kuvailee.
Kyseinen tukihenkilö työskenteli tuotannossa kilpailukoordinaattorin tittelillä. Hän kertoo Ylelle, ettei “terapeutin” roolia varsinaisesti hänelle määrätty, vaan se muotoutui pestin sivutuotteena.
Hän ei ihmettele osallistujien tuntemuksia epäluotettavuudesta tai johdattelusta. Hänen mukaansa myös kilpailukoordinaattorin tehtävänä oli kerätä tietoa.
– Se on tosi kaksinainen se rooli. Me kuvaustiimin jäsenet olemme ne silmät ja korvat siellä. Sisällölle tärkeät keskustelut, mitä kuulemme, jaamme käsikirjoitustiimille. Siitä varmaan tulee se epäluotettava olo. Mutta muita henkilökohtaisia keskusteluja, jotka eivät liittyneet ohjelmaan, en kertonut eteenpäin.
– Kyllähän se on ihan totta, että me kaikki teemme töitä siellä sisällön vuoksi, hän toteaa.
Mira Aholan kaudella kuvauksissa oli mukana henkilö, joka osallistujien käsityksen mukaan esiteltiin terapeutiksi, psykologiksi tai nuoriso-ohjaajaksi.
Yle tarkasti, että kyseisellä henkilöllä ei ole psykologin ammattipätevyyttä. Hän on sosiaalityöntekijä.
Tuotantoyhtiö ja henkilö itse kiistävät, että häntä olisi koskaan esitelty psykologiksi vaan hänen taustansa kerrottiin avoimesti. Osallistujille on tuntunut jäävän epäselvä kuva asiasta. Virallisesti hänen tittelinsä oli osallistujakoordinaattori.
Ahola kävi kerran kuvausten alussa juttelemassa hänelle.
– Keskustelun lopuksi hän sanoi, että onhan tuolla nuo miehetkin, että sinun pitäisi puhua heille. He ovat täällä teitä varten ja teidän tukena täällä myös, Ahola hymähtää.
Sen keskustelun jälkeen Ahola ei puhunut enää kyseisen henkilön kanssa eikä keskusteluapua tarjottu.
Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella ainakin ohjelman viimeisellä kaudella on ollut mukana laillistettu psykologi.
Kuvaukset olivat ohi, mutta kamera nauhoitti
Ohjelman viimeisissä kuvauksissa Aholalle valkeni, että hänestä on kuvattu ja näytetty video, jolla hän pettää puolisoaan. Kyseinen video oli näytetty hänen puolisolleen iltanuotiolla.
Jo castingissa Ahola oli ollut huolissaan siitä, että häntä kuvataan alastomana. Hän kysyi yksityiskohtaisesti esimerkiksi, kuvataanko sitä, jos hän rasvaa kehoaan suihkun jälkeen makuuhuoneessa ja kuinka paljon on syytä peitellä itseään.
– Sanottiin, että ei hätää, että kyllä sinä tiedät, milloin sinua kuvataan, että on mikit päällä ja on se kuvaustilanne. Minulle jäi tuonne takaraivoon siitä juuri ne sanat, että ‘kyllä sinä tiedät kun sinua kuvataan‘.
Viimeisenä kuvausiltana muut osallistujat ja tuotannon jäsenet olivat poistuneet paikalta. Kamerat oli purettu ulkoa ja mikrofonit viety pois. Mira ja sinkkumies jäivät kahdestaan. He harrastivat seksiä.
Mira pitää tekoaan moraalittomana ja häpeällisenä. Silti hän toivoo, että parisuhteen traumaattisen lopun olisi saanut käydä läpi ilman kameroita.
– En todella olisi halunnut, että se näytetään telkkarissa. En olisi halunnut, että Valto häpäistään tuolla lailla, että hän joutuu petetyksi telkkarissa.
Puoliso Valto Harvistolalle tilanne oli raskas.
– Aika pohjalla siinä oltiin. Eihän nyt kukaan halua nähdä pettämisjuttuja tabletilta, Harvistola kuvailee.
Jälkikäteen Ahola on katsonut kohtauksen tukevassa humalassa. Hän pelkää, että videon löytävät vielä jonain päivänä hänen lapsensa tai lapsenlapsensa.
Iltanuotiovideot henkistä kidutusta
Lähes kaikki Ylen haastattelemat Temptation Island -osallistujat kertoivat jonkinasteisesta ohjailusta kulisseissa.
Eräs Ylen nimettömistä haastateltavista kuvasi, kuinka hän oli vakuuttunut ennen ohjelmaan osallistumista, että hän tunnistaa jos häntä “vedetään kuin pässiä narussa”. Ohjelman päätteeksi hän tajusi, että näin oli kuitenkin tapahtunut, eikä hänellä ollut mitään mahdollisuutta estää sitä.
– Siinä luodaan sellainen vaihtoehtoinen todellisuus.
Hänelle iltanuotiovideoissa näytettiin pelkästään oman puolison pettymystä, vihaa ja tyytymättömyyttä. Kumppanin positiivisia tunteita tai kommentteja omasta parisuhteesta ei näytetty. Useat haastateltavat kertovat samasta.
– Iltanuotiovideot ovat täyttä manipulaatiota ja henkistä kidutusta. Jos puhuu puoli päivää hyvää kumppanista ja yhden lauseen pahaa, niin se yksi lause on videolla. Omalla kohdallani se johti ahdistukseen ja riittämättömyyden tunteeseen, heikensi itsetuntoa ja teki minusta paljon haavoittuvaisemman, 3. ja 5. kausille osallistunut Vilma Karjalainen kuvailee.
Maskeerajana ohjelman kahdella ensimmäisellä kaudella työskennellyt Mirkka Torikka kertoo, että tuotannossa mietittiin paljon sitä, miten osallistujat päästään yllättämään. Hänen mukaansa kulisseissa hykerreltiin, kun joku saatiin itkemään.
– Oli vaikea olla siinä ilmapiirissä, jossa toivottiin niitä ylilyöntejä. Havaittavissa oli sellainen mokista iloitsemisen mentaliteetti, mikä humanistia hirvitti.
Jälkikäteen Torikkaa kaduttaa, että hän on ollut osa ohjelman tuotantoa.
Ohjelmaa varten kuvatuissa haastatteluissa osallistujia ohjeistetaan, että kysymykseen pitää vastata toistamalla kysymyksen alkuosa. Mira Ahola kertoo konkreettisen esimerkin.
– Minulta kysyttiin, että miltä sinusta tuntuu, kun Valto pitää sinua sellaisena kauniina esineenä vaan. Ja sitten omassa päässä mietin, että niin se varmaan täytyy olla ja vastaan, että eihän se nyt hyvältä tunnu, kun Valto pitää minua vaan kauniina esineenä.
– Totean sen siis itse vahingossa todeksi, vaikka nyt jälkiviisaana koen, ettei se tietenkään ollut näin.
Alkoholia oli tarjolla bileissä, mutta yksikään haastateltava ei kertonut tuotannon suoraan painostaneen juomaan.
Kaksi haastateltavaa mainitsi ryhmäpaineen vaikuttaneen omaan alkoholinkäyttöön. Useampi kertoi juoneensa turruttaakseen omaa pahaa oloaan.
– Jos esimerkiksi oli huonoa viinaa, emmekä me juoneet sitä riittävästi, niin he tekivät kaikkensa hankkiakseen seuraaviin bileisiin jotain viinaa, jota me joisimme mieluummin ja olisimme siellä enemmän kreisibailaamassa, yksi haastateltava kuvaa.
Luovuttajia on puhuttu ympäri
Kuvausten keskeyttäminen Temptation Island Suomi -ohjelmassa ei välttämättä ole kovin helppoa.
Ylen näkemässä osallistujasopimuksessa on määritelty, ettei kuvauksia saa keskeyttää ilman painavaa syytä, jonka tuottaja on hyväksynyt. Tällaisiksi on mainittu esimerkiksi lähiomaisen vakava sairaus tai kuolema.
Sopimusrikkomuksesta voi seurata 20 000 euron sakko.
Keskeyttämistä pohtineet osallistujat ovat kertoneet, että luovuttamisaikeista puhuttiin tai yritettiin puhua ympäri. Valto Harvistolan mukaan poispääsy tuntui täysin mahdottomalta.
Harvistola kertoo Ylelle, että hänen henkinen vointinsa romahti kuvausten puolessa välissä, kun hän näki iltanuotiovideolta oman kumppanin lähentymisen sinkkumiehen kanssa.
– Sanoin, että haluan pois täältä, mutta sitten minut puhuttiin ympäri jäämään.
Harvistolan mukaan useat tuotannon henkilöt suostuttelivat häntä jäämään kuvauksiin. Yksi heistä oli mukana ollut nuoriso-ohjaaja.
– Kova oli suostuttelu, että en haluaisi pois sieltä. Itselle tuli se fiilis, että olisi pitänyt esittää ihan sekopäätä tai romahtaa vielä lujempaa, että olisi päässyt pois.
Samoin Tia Rauhamäki kertoo joutuneensa vaatimalla vaatimaan poispääsyä kuvauksista.
Kylmäkiskoista kohtelua
Aholan mukaan tuotannon suhtautuminen häneen muuttui heti, kun kuvaukset päättyivät.
Monet Ylen haastattelemat osallistujat kokivat, että ohjelman jälkeen heihin suhtauduttiin välinpitämättömästi. He jäivät yksin mahdollisten seurausten kanssa.
Tuotannon yhteydenotot liittyivät pääosin siihen, että osallistujien on syytä pitää asiat salassa ennen ohjelman julkaisua.
Kuvausten jälkeiset tilanteet ovat pahimmillaan hyvin rankkoja osallistujille. Suomeen voi joutua palaamaan rikkoutuneen parisuhteen ja syvän häpeän kanssa. Osa Ylen haastateltavista koki raskaaksi, ettei kuvausten tapahtumista saanut puhua julkisesti.
Kuvausten päättymisen jälkeen joutuu jännityksellä odottamaan, mitä ohjelmaan on päätynyt. Monet osallistujat näkivät vasta tv-yleisön kanssa yhtä aikaa, miten asiat oli leikattu ohjelmaan.
– Kun he omistavat kaikki materiaalit, niin he voivat tehdä sillä mitä vaan. He voivat tehdä siitä tarinasta sellaisen, mitä he haluavat, kaksi kertaa mukana ollut Vilma Karjalainen kertoo.
Yksi Ylen nimettömänä pysyttelevistä haastateltavista kertoo nähneensä vasta tv:stä, että ohjelmassa annettiin ymmärtää hänen harrastaneen seksiä, mitä ei haastateltavan mukaan todellisuudessa tapahtunut.
Vaikka ohjelmassa oli kommentti, jossa hän kielsi asian, se näytti haastateltavan mukaan selittelyltä ja esitettiin epäuskottavassa valossa.
Terapian jatko evättiin
Temptation Island -tuotanto on vuosien varrella alkanut tarjota ohjelmaan osallistujille 3-4 terapiakäyntiä kuvausten jälkeen. Useampi osallistuja kuitenkin kritisoi terapiaa näennäiseksi tai riittämättömäksi avuksi.
Mira Aholalle kerrottiin jo Thaimaassa, että tuotanto tarjoaa neljä terapiakertaa kotimaassa ja tarpeen vaatiessa niitä olisi mahdollista saada lisää. Myös Valto Harvistola vahvistaa tiedon.
Tuolloin työttömänä ollut Ahola ei kuitenkaan saanut lisää terapiakertoja.
Tuotanto vetosi siihen, että kyse on Aholan omista vanhoista ongelmista, joiden käsittely täytyy hoitaa itse.
Kun ohjelma tuli pari kuukautta myöhemmin ulos, Ahola alkoi saada rajua palautetta. Huorittelua ja tappouhkauksia satoi sosiaalisen median kanavista.
Kohtuuton ryöpytys nousi esiin myös mediassa, jonka jälkeen tuotantoyhtiö otti yhteyttä ja yllättäen tarjosi Aholalle lisää terapiaa.
– Tarjosivat jatkoa vasta vasta siinä vaiheessa, kun paska oli jo osunut tuulettimeen, Ahola toteaa.
Tuossa vaiheessa Ahola oli jo hakeutunut itse hoitoon, eikä halunnut vaihtaa enää terapeuttia.
Ahola oli sairastunut masennukseen, jonka lisäksi hän kärsi myös ahdistuneisuudesta ja julkisten paikkojen kammosta. Hän oli irtisanoutunut työstään kahvilassa, koska pelkäsi purskahtavansa itkuun, jos joku asiakas kommentoisi ohjelmaa.
Suurin osa Ylen haastattelemista Temptation Island -osallistujista kertoi kärsineensä mielenterveyteen liittyvistä ongelmista kuvausten jälkeen. Yhdeksän osallistujaa 13:sta kuvaili muun muassa masennukseen ja ahdistukseen liittyviä oireita. Osalla se johti jopa itsetuhoisiin ajatuksiin.
– Olen kokenut ahdistustiloja, joita en olisi kuvitellut, että pystyisin ylipäätään kokemaan. Olen miettinyt, että ehkä olisi helpompi vetää oma henki pois, 4. kaudelle osallistunut Elias Metsämaa kertoo.
Ahola kuvailee viime vuotta elämänsä kamalimmaksi. Välillä sängystä ei päässy ylös lainkaan. Hän koki myös elämänsä ensimmäisen paniikkikohtauksen.
Loppujen lopuksi ohjelmasta seurasi kuitenkin myös hyviä asioita. Nyt Aholalla on uusi puoliso ja työ personal trainerina.
Silti, jos ajassa voisi matkata taaksepäin, hän jättäisi menemättä. Häpeä ja syyllisyys seuraavat loppuelämän.
– Mikään seuraajien määrä ja tunnetuksi tuleminen ei korreloi sen kanssa, minkälaista kärsimystä itse koin ja minkälaista aiheutin toiselle ihmiselle, Ahola toteaa.
Tuotantoyhtiö Banijay Finland ei kommentoinut useita haastateltavien esiin nostamia epäkohtia. Sähköpostivastauksessaan tuotantoyhtiö kertoi, että hakijoiden soveltuvuutta ohjelmaan selvitetään huolellisesti ja tuotantoprosessi käydään jokaisen osallistujan kanssa tarkasti läpi ennen kuin he allekirjoittavat osallistujasopimuksen.
Henkisestä hyvinvoinnista huolehtimista yhtiö kommentoi näin:
– Ymmärrämme, että ohjelmaamme osallistuminen saatetaan kokea kuormittavaksi ja siksi tarjoamme osallistujille ammattiapua sekä ohjelmanteon aikana että sen jälkeen.
Ohjelmaa esittävä Nelonen ei vastannut Ylelle lainkaan.
Tia Rauhamäki: "Sairastuin masennukseen ja syömishäiriöön"
Tia Rauhamäki osallistui Temptation Island -ohjelman 5. kaudelle, mutta lähti kuvauksista jo sarjan alkuvaiheessa.
Jo ensimmäisissä bileissä Rauhamäen puoliso petti häntä. Rauhamäki halusi välittömästi lopettaa kuvaukset.
Tuotanto vetosi Rauhamäen allekirjoittamaan osallistujasopimukseen ja siinä määriteltyyn uhkasakkoon.
– Sanoin, että ei ole mitään väliä. Jos päätätte, että tästä tulee sakko, kun haluan oman mielenterveyteni takia pois saarelta, niin antaa tulla.
Rauhamäki kertoo, että kesti kolme vuorokautta, että hän lopulta pääsi kuvauksista pois. Toisena päivänä hänet siirrettiin pois kuvauspaikalta odottamaan yksin hotelliin.
Hän kertoo päässään pyörineen itsetuhoisia ajatuksia ennen poispääsyä.
Taustalla painoi se, että Rauhamäki oli joutunut kokemaan kaksi menetystä lyhyessä ajassa. Yhtäkkiä parisuhde oli rikkoutunut ja kaksi vuotta ennen ohjelmaan lähtöä hänen äitinsä oli kuollut.
– En kyllä jättäisi itseäni tai ketään yksin tuossa tilanteessa.
Suomeen paluun jälkeen Rauhamäen persoonaa ja ulkonäköä ruodittiin sosiaalisessa mediassa. Opinnot jäivät kesken.
– Sairastuin masennukseen ja aloin syödä masennuslääkitystä. Tuli uniongelmia. En nähnyt omaa kehoani enää realistisesti ja sairastuin sitten syömishäiriöön, Rauhamäki kertoo.
Puoli vuotta kuvausten jälkeen hän muutti pois Suomesta.
– Koko elämän se romutti Suomessa, mutta sain uuden elämän Englannissa. Olen kihloissa tosi ihanan brittimiehen kanssa ja olen tosi tyytyväinen elämääni tällä hetkellä. Uudelleen en kyllä menisi, Rauhamäki toteaa.
Meiju Koskela: "Se, että kehotettiin seksiin, on todella epäeettistä"
Meiju Koskela on kokenut Temptation Islandin kahdessa roolissa.
Ensimmäistä kertaa hän oli kuvauksissa sinkkuna ohjelman 4. kaudella. Koskela halusi ohjelmaan uudestaan, koska tosi-tv:n tekeminen oli mielenkiintoista ja takaraivossa kolkutteli ura sosiaalisessa mediassa.
Seuraavalle kaudelle hän osallistui silloisen puolisonsa kanssa pariskuntana.
Tuolloin hän lähentyi erään sinkkumiehen, Toni Varpelaiden kanssa. Eräiden bileiden jälkeisenä yönä tuotannon jäsen oli kehottanut Varpelaidea harrastamaan seksiä Koskelan kanssa.
– Että ‘mee nyt paneen sitä Meijua’. Se, että kehotettiin seksiin, on todella epäeettistä, Koskela toteaa.
Myös Toni Varpelaide vahvisti tapahtuman Ylelle.
Koskela raivostui asiasta.
– Ymmärtäisin eri tavalla, jos se olisi ollut sinkkujätkien läpänheitto. Mutta jos joku on työtehtävissä ja hyötyy siitä, mitä minä teen – varsinkin jos se on niin rajua, että harrastan seksiä telkkarissa – se ei ole ok.
Bileiden jälkeisessä tilanteessa sekä sinkkumies että Koskela olivat kaiken lisäksi humalassa.
Koskelan mukaan tuotanto antoi jälkikäteen ymmärtää, että asiassa oli tapahtunut väärinymmärrys, mutta ei pahoitellut toimintaa.
Ohjelman jälkeen Koskela joutui someryöpytyksen kohteeksi. Ainoa yhteydenotto tuotannolta koski sitä, ettei salassapitoa saa rikkoa.
– Minusta tuntuu siltä, että jätettiin heitteille sen jälkeen. Otettiin kaikki hyöty irti, että olemme olleet mukana tekemässä sitä ohjelmaa ja sen jälkeen me olemme olleet aivan yksin.
Amalia Rissanen: "En halunnut, että kukaan tietää asiasta"
Ohjelman 8. kaudelle osallistunut Amalia Rissanen herätti huomiota sarjassa vetämällä hyvin tiukat rajat siihen, saako häntä kuvauksissa halata tai koskea.
Jälkikäteen hän paljasti sosiaalisessa mediassa, että omista rajoista kiinni pitäminen oli hänelle erityisen tärkeää, sillä hän oli aiemmin joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi.
Rissanen ei kuitenkaan kertonut asiasta etukäteen tuotannolle, sillä koki vaikeaksi ottaa asian esiin.
– Olin siinä vaiheessa tosi jyrkkä, en halunnut, että kukaan tietää asiasta. Se oli niin henkilökohtainen ja häpeän tunne liittyi siihen vahvasti.
Kuvausten aikana Rissanen tajusi, että omat traumat olivat vielä joiltain osin käsittelemättä.
Rissasen mukaan tuotanto piti hänestä hyvää huolta, vaikkei tiennyt hänen taustoistaan. Hän jutteli lähes joka toinen päivä kuvauksissa olleen psykologin kanssa.
Kuvauksissa Rissanen kertoo pyrkineensä olemaan äärimmäisen kiltti ja huomioon ottava muita osallistujia kohtaan.
Kun ohjelma tuli ulos, lopputulos olikin päinvastainen.
– Ei näytetty niitä hetkiä, kun olen kiva, vaan sain lokaa niskaani, että olen tosi itsekäs ja huomiohuora, Rissanen muistelee.
Kahden kuukauden ajan somessa tullut palaute oli Rissasen mukaan niin rajua, että se romutti hänen itsetuntonsa täysin. Hän rakentaa itsetuntoaan takaisin edelleen.
Kaikesta huolimatta Rissanen uskoo, että osallistumisesta seurasi enemmän hyvää kuin huonoa.
– Kokemus on ainutlaatuinen. En vaihtaisi sitä pois, vaikka oli raskasta.
Lisää kokemuksia
Valto Harvistola: "Jos saisin uusiksi valita, niin en todellakaan lähtisi. Ei mikään ole tuon arvoista."
Vilma Karjalainen: "Koska meillä ei ollut sen kummempia ongelmia, niin meidän suhteesta tehtiin todella naurunalainen."
Elias Metsämaa: "On ihan sama mitä sanon ja mitä teen, ihmiset suhtautuvat siihen kuitenkin negatiivisesti. Se on tuomio, mikä ei koskaan tule häviämään."
Jussi Kettuselta kysyttiin vaikeita. Häneltä tivattiin, pitikö hän itseään keskivertoihmistä älykkäämpänä. Pöydän toisella puolella Big Brother -ohjelman tuotantoryhmä odotti vastausta.
Kettunen halusi olla kiinnostava: itsevarmuus voisi auttaa hänet sisään taloon. Hän vastasi kyllä. Vastaus ei tyydyttänyt pöydän toisella puolella.
– Kysymys ei kuulunut. Pitää aloittaa sillä lailla, että olen keskivertoa älykkäämpi ihminen, Kettunen muistaa haastattelijan kertoneen.
– Sanoin, että tuohan kuulostaa ihan kornilta.
Sitten alkoi taivuttelu. Kettusen mukaan hänelle kerrottiin, että hänen valintansa ei ole vielä varma. Että muutoksia voidaan vielä tehdä, jos hän vaikuttaa tylsältä tyypiltä.
– Se alkoi jo castingin alkuvaiheessa, että meillä on 4 000 hakijaa, me ei tarvita sinua mihinkään.
Kettunen halusi taloon kovasti. Hänellä oli mennyt viime aikoina liian kovaa. Hän oli tehnyt liikaa töitä ja hänellä oli työuupumuksen ja masennuksen oireita. Hän halusi tauon kaikesta.
Kettunen katsoi kameraan ja kertoi olevansa keskivertoa älykkäämpi ihminen.
Sähköiskuja ja maksullista suihkuseurantaa
Big Brother on kansainvälisen tosi-tv-perheen suurin ja kaunein.
Formaattia esitettiin Suomessa ensi kerran vuonna 2005. Siitä lähtien kymmenet tuhannet suomalaiset ovat halunneet ohjelmaan mukaan.
Tuotantokausi toisensa perään Big Brother on kerännyt ihmismassoja vastaanottimien ääreen ja nettipalstoille.
Ohjelman ajatuksena on asettaa rahapalkintoa tavoittelevat, toisilleen ennalta tuntemattomat ihmiset suljettuun tilaan, Big Brother -taloon, jossa “isoveljenä” tunnetulla äänellä on valta päättää tapahtumien kulusta.
Isoveljeä on toteltava rangaistuksen uhalla.
Kilpailijoiden yhteys ulkomaailmaan katkaistaan, ja joka viikko yleisö saa päättää, kuka talosta joutuu poistumaan. Heidän kestävyyttään ja sietokykyäään testataan kuukausien ajan erilaisilla tehtävillä.
Esimerkiksi vuosina 2011 ja 2013 kilpailijoille annettiin voimakkaita sähköiskuja. Yksi kilpailijoista ei kestänyt tätä, ja pakeni talosta.
Kaikkialle sijoitetut kamerat tallentavat talon tapahtumia vuorokauden ympäri. Osallistujien yksityisyys riistetään muun muassa vessassa ja suihkussa.
Kilpailijoiden välisten konfliktien lisäksi ohjelmaa on myyty seksillä ja alastomuudella.
“Näin kylpee BB-talon kuumin kissa, katso suihkukamerakuvat!” kirkui tuolloin ohjelmaa lähettäneen MTV:n verkko-otsikko vuonna 2009 Kätlin Laasin suihkukäynneistä. Alastonkuvat ovat edelleen verkossa.
Takavuosina katsoja sai halutessaan myös ostaa lisäpalvelun. Se ilmoitti katsojalle, kun kilpailija ilmestyy suihkutilaan. Katsojille palvelua markkinoitiin “miellyttävänä mahdollisuutena”.
Kauden 2008 suihkukamera maksoi kaksi euroa vuorokaudessa. Vastaava lisäpalvelu on ollut käytössä ainakin vielä vuonna 2012.
Joillekin osallistujille on tullut epämiellyttävänä yllätyksenä, että suihkukäynnit on laitettu koko kansan nähtäville.
Sopimus suihkurauhasta ei pitänyt
Big Brotheriin 2014 osallistunut Joni Hesselgren kertoo, että hänelle luvattiin suullisesti, ettei suihkussa käyntiä näytetä, jos tilanteessa ei käydä esimerkiksi mielenkiintoista keskustelua.
Talosta päästyään Hesselgren järkyttyi siitä, että hänet oli näytetty suihkussa alasti.
– Koin sen tosi loukkaavaksi, koska meillä oli suullinen sopimus siitä, että kun olen yksin, niin mitään tällaista ei näytetä. Minulla oli tosi häpäisty ja nolattu olo.
Toinen osallistuja kertoo Ylelle, että hänen annettiin ymmärtää harrastaneen kuvauksissa seksiä, vaikka näin ei ollut tapahtunut.
Big Brotherin ohjaajana pitkään toiminut Kim Sainio on julkisesti myöntänyt, että ainakin yhdessä tapauksessa tarkoituksena on ollut “murtaa” kilpailija käyttämällä epäreilujakin keinoja.
Big Brotheria esitettiin vuoteen 2014 saakka Subtv:llä, jonka jälkeen se jäi usean vuoden taolle. Ohjelma uudelleenkäynnistettiin Nelosella vuonna 2019 ja brändättiin uusiksi. Viinalla läträyksen oli määrä vähentyä ja esiin nostettaisiin osallistujien väliset keskustelut.
Big Brotherin rajuimmat vuodet saattavat olla takanapäin, mutta sen perusluonne ei ole muuttunut.
Työt loppuivat BB:n jälkeen
Jussi Kettunen ajatteli tuntevansa pelin hengen. Yli 600 000 ihmistä katseli, kun hän käveli kohti tunnelia, jonka päässä oli vuoden 2014 Big Brother -talo.
Hakijoita oli jälleen ollut tuhansia. Voittaja tulisi ulos kuukausien päästä 100 000 euron kanssa. Kettusen edessä oli valtava näyttöruutu, jolta hän näki hakuvaiheessa kuvatun haastattelunsa.
Siellä hän oli: kertomassa kaikelle kansalle, että hän on keskivertoa älykkäämpi ihminen.
Sillä hetkellä Kettunen tajusi oman roolinsa ohjelmassa.
– Olin semmoinen kusipää.
Kettunen arveli, että olisi turha pullikoida roolitusta vastaan, sillä ohjelman tuottajat voisivat joka tapauksessa valita hänestä haluamansa palat ohjelmasta leikattavaan viikkokoosteeseen. Sitä suuri yleisö seurasi.
Kettunen otti osansa vastaan ja löi lisää kaasua. Hän höselsi talossa päivät pitkät. Vaimo ei ollut tunnistaa miestään televisiosta.
Kettunen oli 27-vuotias perheenisä, joka oli tullut taloon Lapin Kemistä.
Hän oli hiljattain aloittanut pestin jalkapalloseuran toiminnanjohtajana. Työn oli määrä jatkua Big Brother -talosta päästyä.
Kettunen kertoo, ettei salaillut asiaa tulevalta työnantajaltaan, vaan oli ilmoittanut hakeneensa BB-taloon jo työhaastattelussa.
– He sanoivat, että ei mitään ongelmaa, se on ihan ok.
Lopulta Big Brotherin mukana tullut julkisuus todennäköisesti vaikutti siihen, että hän menetti tuoreen työpaikkansa, Kettunen kertoo.
BB-pesti oli ohi reilussa kolmessa viikossa. Kettunen poistui talosta syyskuussa 2014. Kettusen mukaan hänen työpanokseensa oltiin oltu tyytyväisiä vielä ennen ohjelmaan osallistumista.
Hän kertoo, että pian töihin palattuaan hänen työsopimuksensa kuitenkin purettiin. Hän oli vielä koeajalla.
– Sain kuulla jälkeenpäin, että he olivat päättäneet tämän jo aikaisemmin. He eivät kestäneet sitä negatiivista julkisuutta.
Kettunen kertoo ymmärtävänsä seuran ratkaisun.
Seura ei halunnut kommentoida asiaa.
"Tulemme vaatimaan korvauksia"
Huomioarvoonsa nähden tapahtumista Big Brotherin kulisseissa on kerrottu julkisuudessa kovin vähän.
Yhtenä syynä ovat äärimmäisen tiukat osallistujasopimukset, jotka ohjelman kilpailijoiden on allekirjoitettava ennen astumistaan BB-taloon.
Sopimuksiin kuuluu salassapitovelvollisuus, jonka rikkomisesta voi sopimuksen mukaan seurata jopa 30 000 euron kokoinen sakko.
Yle hankki Big Brother -sopimuksia nähtäväksi ja näytti niitä sopimusalan asiantuntijoille. Heidän mukaansa osa sopimustekstistä on sellaista, että osallistujien perusoikeuksia rajoitetaan lainvastaisesti.
Myös Jussi Kettunen allekirjoitti osallistujasopimuksen. Kettusen tuotantokaudella salassapidon rikkomisesta rangaistiin 20 000 euron sakolla.
Muutama kuukausi talosta putoamisen jälkeen Kettunen kirjoitti blogitekstin, jossa hän arvioi ohjelmassa jäljellä olevien kilpailijoiden voittomahdollisuuksia.
Tekstin julkaisun jälkeen hän sai sähköpostia Big Brotherin tuotantoyhtiöltä.
"Olette sitoutuneet olemaan antamatta minkäänlaisia lausuntoja, ilmoituksia tai tietoja, suoraan tai välillisesti, kolmannelle osapuolelle, kuten tiedotusvälineille, koskien edellä mainittuja luottamuksellisia tietoja.
...olette kertoneet muun muassa valintahaastattelun sisällöstä ja valintaprosessin tapahtumista. Näin ollen olette toimineet salassapitovelvollisuuden vastaisesti...
Tulemme myös vaatimaan salassapitovelvollisuuden rikkomisesta korvauksia ja sopimussakkoa.
Pyydän vahvistamaan, että tämä viesti on saapunut perille."
Tuotantoyhtiö ei Kettusen onneksi koskaan palannut asiaan, eikä sopimussakon maksua vaadittu. Hän ei vieläkään tiedä, mikä osa tekstissä oli tuotantoyhtiön mukaan salassapitosopimuksen vastaista.
Muitakin Big Brother -osallistujia on varoitettu salassapitosopimuksen rikkomisesta. Niin on käynyt esimerkiksi vuoden 2019 Big Brotheriin osallistuneelle Eeva-Leena Keskiselle, joka oli kertonut kokemuksia blogissaan.
Ohjelman nykyinen tuotantoyhtiö Endemol Shine Finland lähetti Keskiselle kirjeen, jossa muistutettiin salassapitovelvoitteesta ja kymmenien tuhansien eurojen uhkasakosta.
Mielenterveyttä kartoitetaan pintapuolisesti
Big Brother erottuu Ylen tutkimista formaateista siinä, että tuotannossa on käytännössä aina mukana psykologi.
Psykologi tapaa ihmiset vähintään casting-vaiheessa. Kausista riippuen osallistujille voi kuulua myös yksi pakollinen tapaaminen kuvausten jälkeen.
Joillain tuotantokausilla ainakin osalle osallistujista on kerrottu, että he voivat tavata psykologin kuvausten aikana, mutta siihen ei kannustettu ja tapaamiset eivät aina pyydettäessä järjestyneet.
Osa Ylen haastateltavista kritisoi useilla BB-kausilla työskennellyttä psykologia suoraan epäeettisestä toiminnasta. Kyseinen psykologi on toiminut useissa eri tosi-tv-ohjelmissa.
Vuoden 2007 BB:hen osallistuneen Einari Raution mukaan psykologi oli vahvasti osa tuotantoa ja yritti pikemminkin saada kilpailijoista enemmän irti, kuin huolehtia heidän hyvinvoinnistaan.
– Tämä talon psykologi oli vähän kuin tupakkayhtiöillä on ollut tällaisia talon lääkäreitä. Sellainen, joka saa kuun näyttämään auringolta, jos niin haluaa, Rautio sanoo.
Myös vuoden 2019 osallistujat Eeva-Leena Keskinen ja Arion Rau pitävät kyseisen psykologin toimintaa epäeettisenä.
Keskinen on tehnyt psykologin toimista selvityspyynnön Psykologiliiton ammattieettiselle lautakunnalle. Selvityspyynnön mukaan psykologi ei ole asettanut osallistujien hyvinvointia etusijalle eikä noudattanut vaitiolovelvollisuutta.
Ylen tietojen mukaan Psykologiliitto on ottanut asian käsittelyyn, mutta ei ole jutun julkaisuun mennessä antanut päätöstään. Järeimpänä toimenpiteenä lautakunta voi suositella jäsenyhdistystä harkitsemaan psykologin erottamista.
Psykologiliitto ei vahvista tietoa vedoten siihen, että lautakunnan toiminta perustuu salassapitoon. Myöskään psykologi itse ei halunnut kommentoida selvityspyyntöä tai osallistujien kokemuksia Ylelle.
Yle kysyi asiasta myös tuotantoyhtiö Endemol Shine Finlandilta, mutta yhtiö ei vastannut kysymykseen.
Jussi Kettunen, kuten muutkin kilpailijat, oli käynyt psykologin juttusilla ennen BB-taloon menoa. Kettunen tunsi tuolloin olonsa väsyneeksi ja masentuneeksi, mutta ei kertonut siitä psykologille.
– Psykologi teki työnsä ihan hyvin, mutta siinä vaiheessa kun olet hakenut taloon, mielenterveyden asiat näkee tietynlaisena hidasteena. En halunnut antaa itsestäni sellaista kuvaa, että en kestäisi tai että sekoaisin.
Yle haastatteli tätä juttua varten kaikkiaan kymmentä Big Brotheriin osallistunutta henkilöä ohjelman eri tuotantokausilta.
Suurin osa heistä jakaa Kettusen kokemuksen. Seitsemän haastatelluista kertoo, että tuotanto selvitti kilpailijoiden mielenterveyshistoriaa korkeintaan pintapuolisesti.
Osalla haastatelluista oli jo ennen ohjelmaan osallistumista ollut vakavia mielenterveyteen liittyviä ongelmia, kuten itsemurha-aikeita, syömishäiriöitä ja masennusta.
Ohjelman päättymisen jälkeen Jussi Kettunen olisi kaivannut tuotantoyhtiöltä jonkinlaista jälkihoitoa. Sitä ei kuitenkaan ollut. Hän myös tulkitsi osallistujasopimustaan niin, että se ei olisi mahdollistanut kokemuksista puhumista ystävien kanssa.
– Olisi ollut mahtavaa, jos tuotanto olisi sanonut että hei, sulle kuuluu yksi maksuton käynti psykiatrilla. Käyt vaan juttelemassa nämä kokemukset, lyöt ne auki ja katsot sitten tarvitsetko enemmän.
Useimmat Ylen haastattelemat BB-osallistujat kertovat jutelleensa tuotannon palkkaaman psykologin kanssa myös ohjelman jälkeen. Viimeisimmillä tuotantokausilla tämä on ollut pakollista.
Kaikkiaan kuusi haastateltua kertoo kärsineensä mielenterveyteen liittyvistä ongelmista ohjelman jälkeen. Kahdella haastatelluista on osallistumisen jälkeen todettu traumaperäinen stressihäiriö.
Yksi osallistujista kertoo olleensa kuvausten jälkeen lähes vuoden sairauslomalla.
Perhearki pelasti
Big Brotheria seurannut julkisuus ei sopinut Jussi Kettuselle. Osa siitä oli perusluonteeltaan ikävää.
Ohjelman jälkeen viihdelehti Seiska kaivoi Kettusen ulosottorekisterin esiin, ja kertoi Kettusen rahaongelmista. Päivähoitomaksutkin olivat jääneet rästiin.
– Kaksi pientä lasta ja ei maksa edes päivähoitomaksuja. Että aika paska ihminen, Kettunen kertoo ja lisää, että pystyi kuitenkin suhtautumaan asiaan huumorilla.
Pääkaupunkiseudulla tuntemattomat nykivät hihasta.
– Ihmiset tulivat ottamaan kuvia ja tarjoamaan juomia. Se tuntui joltakin huumeelta. Olen miettinyt, että tuliko jonkinlaiset vieroitusoireet, kun julkisuus loppui.
Kettusen pelastukseksi koitui lopulta asuinpaikka ja perhe. Lapissa julkisuus karisi nopeasti arjen tieltä.
– Kemissä asenne on vähän, että luuleks sää olevas joku. Sitten sitä pelasi kotona lasten kanssa Kimbleä, teki lumilinnaa ja katseli työpaikkoja.
Nyt Kettunen asuu perheensä kanssa Oulussa. Hän pyörittää omaa yritystä ja opiskelee yliopistossa kirjallisuutta.
Tuotantoyhtiö Endemol Shine Finland ei kommentoinut useita haastateltavien esiin nostamia epäkohtia.
Toimitusjohtaja Unne Sormunen toteaa sähköpostivastauksessaan, että ennen jokaista tuotantoa mukaan haluavien soveltuvuus tuotantoon osallistumiseen arvioidaan ja että heidän kanssaan käydään avoimesti läpi ohjelman konsepti ja jatkuvan suoran lähetyksen kuvaustilanteen realiteetit. Kilpailijoita tuetaan psykologitapaamisten muodossa myös ohjelman jälkeen.
– Otamme ohjelman tuottamisen vakavasti ja huomioimme kaikkien ohjelman tekoon osallistuvien turvallisuuden. Viimeisten vuosien aikana olemme muun muassa rajoittaneet merkittävästi alkoholin tarjoilua ohjelmassa, Sormunen kirjoittaa.
Aiemmin ohjelmaa Sub-kanavallaan esittänyt MTV ohjasi kysymykset tuotantoyhtiölle. Ohjelmaa nykyisin esittävä Nelonen ei vastannut lainkaan.
Eeva-Leena Keskinen: "Minulta on riistetty ihmisarvo"
Eeva-Leena Keskinen äänestettiin pois Big Brother -talosta kolmen viikon jälkeen. Ennen häätöään hän kertoi talossa, ettei haluaisi vielä lähteä.
Vielä aiemmin samalla viikolla Keskinen oli ilmoittanut haluavansa jättää kisan kesken. Hän oli pyytänyt päästä päiväkirjahuoneeseen puhuakseen tuotannon kanssa. Häntä ei kuitenkaan päästetty sinne.
Keskinen muistaa tilannetta seuranneen yön äärimmäisen ahdistavana.
– Minulle alkoi tulla pakokauhuinen olo. Aloin miettiä, että minun pitää vahingoittaa joko itseäni tai jotakuta muuta, jotta pääsisin pois. Se oli tosi pelottavaa ja tuntuu todella epätodelliselta edelleen, vaikka sitä on terapiassa käsittellytkin.
Aamulla hänet päästettiin päiväkirjahuoneeseen, jossa hän kertoo yrittäneensä selvittää, koska talosta pääsee pois. Big Brotherin osallistujasopimuksissa velvoitetaan pysymään kuvauksissa 24 tuntia vielä luovuttamisesta ilmoittamisen jälkeen.
Keskinen kertoo ilmaisseensa päiväkirjahuoneessa, että hänellä on itsetuhoisia ajatuksia. Keskisen mukaan hänelle ei vastattu mitään. Lopulta hän poistui huoneesta.
Päästyään pois talosta Keskiselle selvisi, että hänen seksiaktinsa oli näytetty tv:ssä. Asia tuli järkytyksenä, sillä Keskisen mukaan ohjaaja Janne Virtanen oli etukäteen kertonut, ettei seksiä aiota näyttää.
Virtanen on myös julkisesti sanonut Ilta-Sanomien haastattelussa, että kamerat kääntyvät pois, jos “peitonheiluttamista” talossa tapahtuu. Yle ei tavoittanut Janne Virtasta kommentoimaan asiaa.
Kuvausten jälkeen Keskinen alkoi kokea voimakasta paniikki- ja ahdistusoireilua. Myös itsetuhoiset ajatukset palasivat. Lopulta Keskisellä todettiin traumaperäinen stressihäiriö (PTSD).
Keskinen purki pahaa oloaan ja kokemuksiaan tuotannosta blogissaan. Sen jälkeen tuotantoyhtiö lähetti Keskiselle kirjeen, jossa muistutettiin vaitiolovelvollisuudesta ja sopimussakosta.
Hän sai kirjeen siitä huolimatta, että oli välittänyt tuotantoyhtiölle lääkärinlausunnon, jossa lääkäri suositteli vapauttamaan Keskisen yhteydenotoista ja velvoitteista, sillä ne pahentavat psyykkistä oireilua.
Keskinen kertoo, ettei hänellä ollut ennen ohjelmaa mielenterveysongelmia.
– Jälkikäteen on tullut olo, että minulta on riistetty ihmisarvo kokonaan ja minusta on tehty kauppatavara.
Einari Rautio: "Oppikirjaesimerkki, kuinka asia saadaan näyttämään toiselta"
18-vuotias on aivan liian nuori tosi-televisioon, uskoo Einari Rautio. Hänellä on kokemusta.
– Ehdottomasti siinä pitäisi olla alaikäraja, esimerkiksi 25 vuotta. Sillä lailla, että olisi jotain tajua elämästä, Rautio toteaa.
Rautio osallistui Big Brother Suomi -ohjelmaan täysi-ikäistyttyään. Tuolloin elettiin vuotta 2007.
Big Brother -formaatin casting-prosessiin kuuluu psykologin tapaaminen. Rautio kertoo, ettei psykologi kysynyt häneltä lainkaan hänen aiemmin sairastamastaan masennuksesta.
Raution tulkinta keskustelusta on seuraava:
– Psykologi yritti pitää sen tosi pinnallisena, ettei vahingossakaan raaputeta mitään sellaista mistä voisi joutua kysymään lisäkysymyksiä.
Rautio ehti olla talossa vain kaksi viikkoa, mutta seuraukset näkyvät yhä. BB-menneisyys dominoi vahvasti esimerkiksi verkossa.
– Kun on tehnyt uraa ja töitä, nehän eivät iske Googlessa vastaan, vaan ne 13 vuoden takaiset asiat.
Erityisesti nykyisin 32-vuotiasta Rautiota harmittaa eräs netissä yhä oleva video. Hänestä leikattiin ohjelman päälähetykseen kohtaus, joka saatiin näyttämään siltä, että hän tyydytti itseään.
– Tämä on oppikirjaesimerkki, kuinka eri asia saadaan näyttämään toiselta. Siinähän siis keskellä yötä rapsuttelen alapäätäni, ja kierrättämällä samaa kohtaa on saatu näyttämään siltä, että itsetyydytys oli menossa.
Rautio kertoo, että sen jälkeen hän ymmärsi, ettei realityllä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Seuraavat puolitoista vuotta Raution ajatukset pyörivät pitkälti ohjelmassa. Opiskelu kärsi.
Tuolloin nuorisopoliitikkona toiminut Rautio uskoo, että julkisuus vaikutti myös työelämään.
– Kyllä minusta tuntuu, että muutama sellainen poliittinen ovi sulkeutui ja olen myöskin varma, että aika hyvin on tiedossa semmoset työpaikat, joihin hain ja jotka ihan vaan sen julkisuuden vuoksi meni sivu suun.
Tällä hetkellä Rautio on perussuomalaisten kuntavaaliehdokas.
Arion Rau: "BB oli se, mikä hajotti minut"
Arion Raun mukaan Big Brother -formaatissa hyväksikäytettiin hänen traumojaan. Hän kertoo joutuneensa kiusatuksi BB-talossa.
Rau osallistui Big Brotheriin vuonna 2019. Hän käytti tuolloin nimeä Tarina, mutta sittemmin hän on ymmärtänyt olevansa transmies ja vaihtanut nimensä vastaamaan sukupuoli-identiteettiään.
Castingissa Rau kertoi BB-psykologille, että pahinta, mitä hänelle voisi talossa tapahtua, olisi joutua kiusatuksi. Hän kertoi myös, että oli aiemmin kokenut koulukiusaamista.
Rau kertoo, että talossa häntä mitätöitiin, haukuttiin ja nälvittiin toistuvasti.
Myös samalla kaudella ollut Milla Lehtonen on vahvistanut Ylelle, että talossa kiusattiin Rauta.
Raun mukaan tuotanto ei puuttunut kiusaamiseen, vaan kehotti häntä itse nousemaan kiusaajiaan vastaan.
– Koko ohjelma leikattiin sillä tavalla, että minä olin tosi konfiliktinhaluinen ja sitä kiusaamista häivytettiin pois.
Raun mukaan studiossa hänelle naureskeltiin ja vahvistettiin konfliktinhakuista kuvaa esimerkiksi toteamalla, ettei Rau anna kenenkään muun puhua tai että hänellä “meni hermo”.
Ohjelman jälkeen Rau sai paljon negatiivista palautetta sosiaalisessa mediassa.
Edelliset 1,5 vuotta hän on kärsinyt mielenterveysongelmista. Raulla diagnosoitiin kuvausten jälkeen traumaperäinen stressihäiriö eli PTSD.
– Osallistumisesta seurasi todella voimakas epäoikeudenmukaisuuden ja hyväksikäytetyksi tulemisen tunne. BB oli se, mikä hajotti minut.
Lisää kokemuksia
Joni Hesselgren:"BB oli minulle tosi iso ponnahduslauta. Aloin luomaan itsestäni brändin, mutta se ei ollut enää BB-Joni."
Annika Niemi: "Se oli yksi elämän tosi isoja kokemuksia, jota on todella vaikea verrata mihinkään. Se on antanut paljon perspektiiviä."
Sebastian Tynkkynen:"Big Brotheriin haetaan mahdollisimman kokemattomia ihmisiä, jotka asetetaan maksimaaliseen julkisuuteen. Tiedetään, että he varmasti tulevat sanomaan sellaisia asioita, mitä katuvat jälkikäteen."
Sebastian Tynkkynen on nykyisin perussuomalaisten kansanedustaja.
Antti Saastamoinen:"Olen Suomen ensimmäinen BB-kilpailija, koska menin ensimmäisenä taloon ensimmäisellä kaudella. Meidän kausi on ollut ehkä kaikista kiltein versio."
Milla Lehtonen: "Kenelläkään alle 24-vuotiaalla ei pitäisi olla mitään asiaa mihinkään tosi-tv-ohjelmaan."
– Mulla ei oo turvallinen olo.
– Miks tän perheen piti olla tämmönen, nuori nainen kysyy kameralta itkua tihrustaen.
Kysyjä on 19-vuotias Neea Autio, vuosi 2017 ja paikka Yhdysvaltojen kaakkoisrannikon Miami. Autio päätyi sinne, kun Ylellä esitettävän Au pairit -ohjelman viidettä tuotantokautta kuvattiin.
Autio sijoitettiin viisilapsiseen perheeseen, jonka koti sijaitsi yhdessä runsaasta rikollisuudestaan tunnetun suurkaupungin pahamaineisimmista osista.
– Ei tämä alue vaikuta sellaiselta, että ihan hirveän mielelläni yksin liikkuisin täällä missään, Autio kertoo ohjelmassa, kun hän vetää vaaleanpunaista matkalaukkuaan asuinalueen läpi.
Kaupunginosan nimi on Little Haiti. Sitä asuttavat pääasiassa Karibian alueelta tulevat maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä.
Little Haitin kulttuurielämää ja ruokakulttuuria kehutaan virkeäksi, mutta kääntöpuolena on levottomuus. Köyhyys ja rikollisuus ovat vaivanneet Little Haitia. Sitä kuvaillaan getoksi ja paikaksi, jota turistien kannattaa välttää.
Autio jäi neljän seinän sisään
Au pairit -formaatin ideana on seurata suomalaisten nuorten arkea usean kuukauden ajan, kun he toimivat kotiapulaisina vieraissa lapsiperheissä, kaukana kotoa.
Draamaa rakennetaan muun muassa siten, että osallistujille kerrotaan mahdollisimman niukasti olosuhteista, jotka perillä odottavat. Niinpä Autiolle ei oltu paljastettu etukäteen minkälaiseen perheeseen hänet sijoitettaisiin kotitaloutta hoitamaan.
Autio ei aluksi edes tiennyt missä hän oli. Kun hän sai sijaintinsa selville, hän huomasi, että ensivaikutelma kaupunginosan turvattomuudesta oli oikea. Uutisissa kerrottiin alueella sattuneista ampumatapauksista.
Autio ymmärsi, että hänen ei pidä lähteä yksin ulos talosta. Perheen isän piti käydä etukäteen tarkistamassa, että ulos on turvallista mennä.
– Minulle ei annettu kotiavainta. Oli selvää, että minun ei ollut tarkoitus poistua sieltä. Me emme saaneet mennä edes omaan pihaan ilman vanhempia.
Päivät kuluivat neljän seinän sisällä perheen lasten kanssa. Autio huomasi, että lapset tekivät kaikki kotityöt. Perheen vanhemmat olivat vain vähän paikalla. Arjessa ei ollut selkeitä rutiineita, ruoka oli epäterveellistä ja lapset levottomia.
Autio kertoo, että jos hän yritti auttaa kotitöissä esimerkiksi tiskaamalla, isä saattoi torua lapsia siitä, että kotityöt oli jätetty hoitamatta. Autio ei oikein tiennyt mitä hänen odotettiin tekevän.
– Lapset pelkäsivät vanhempia ihan selvästi, Autio kertoo.
Hän epäili, että vanhemmat antoivat lapsilleen selkäsaunoja. Aution mukaan tuotantoyhtiö yritti rauhoitella häntä.
– Minulle sanottiin, että ‘hei, sulla on varmaan kulttuurishokki’.
Väkivalta sai lähtemään
Eräänä päivänä perheen lapset nahistelivat jälleen keskenään.
– Kolmevuotias otti lasten leikkituolin ja paiskoi sitä. Hän puolustautui, kun viisivuotias potki häntä, Autio muistelee.
Vanhemmat eivät olleet kotona, joten Autio selvitti asian yhdessä lasten kanssa.
Autio kertoo, että talon sisälle oli asennettu valvontakamera. Sen avulla vanhemmat pystyivät seuraamaan talon tapahtumia kännyköidensä välityksellä töitä tehdessään.
– He’s going to whoop your ass (isä antaa sinulle selkään), Autio muistaa vanhempien lasten varoitelleen pienintä.
Autio kertoo, että kun isä tuli kotiin, hän retuutti nuorimmaisen vanhempien makuuhuoneeseen. Äänistä pystyi päättelemään, mitä oven takana tapahtui. Autio vetäytyi omaan huoneeseensa. Hänen selityksensä eivät tilanteessa auttaneet.
– Sen jälkeen kun häntä oli kuritettu fyysisesti, hänet talutettiin minun huoneeseeni. Hän itki hysteerisesti ja hänet komennettiin pyytämään minulta anteeksi. Pidättelin itsekin itkua ja sanoin, ‘ei se mitään, me sovittiin tää jo’. Halasin vaan sitä lasta.
Tapauksen jälkeen Autio ilmoitti tuotantoyhtiölle lähtevänsä perheestä. Ohjelmassa vanhemmat perustelevat kasvatusmetodejaan lähtöä tekevälle Autiolle kameraryhmän edessä.
– We are old school, we whoop (me olemme vanhanaikaisia, me pieksemme), perheen äiti kertoo.
Lasten fyysisestä ja henkisestä kurittamisesta voi saada tuomion Floridassa.
Autio kertoi väkivallasta tuotantoyhtiölle, mutta hän ei tiedä vietiinkö asiaa koskaan paikallisten lastensuojeluviranomaisten tietoon.
– Se jäi vähän jännäksi se kuvio.
Autio kertoo saaneensa vaikutelman, että asiasta on hankala ilmoittaa viranomaisille, koska kuvausryhmä ei ollut paikalla todistamassa tapahtunutta.
Autio ei ole ainoa ohjelmaan osallistunut, joka on sijoitettu väkivaltaiseen perheeseen.
Väkivaltaa käyttäviä perheitä myös Havaiji-kaudella
Annika Kangasniemi oli yksi sarjan tähdistä, kun Au pairit -formaattia kuvattiin Yhdysvaltain Havaijilla noin vuosi myöhemmin.
Hänen tarinansa muistuttaa oleellisilta osin Neea Aution tarinaa. Myös Kangasniemi sijoitettiin perheeseen, jossa lapsiin kohdistettiin väkivaltaa.
– Siellä poltettiin koko ajan pilveä ja lapsia kuritettiin fyysisesti. Kun pääsin perheeseen, porasin seuraavat neljä päivää huoneessa, että haluan pois täältä. Minulle sanottiin vaan, että ‘yritä nyt hetki, sulla on varmaan kulttuurishokki’.
Kangasniemi yritti sinnitellä, mutta lähti lopulta perheestä ensimmäisen viikon aikana.
– Isä rupesi sanomaan, että voin lyödä lapsia, jos he ovat tuhmia. En suostunut sitä tekemään. Hän itse löi paistinlastalla lasta viisi kertaa. Siinä vaiheessa menin huoneeseen, pakkasin laukun ja soitin ohjaajalle, että nyt tulette hakemaan minut.
Kangasniemi siirrettiin toiseen perheeseen, mutta siellä asiat olivat yhtä huonolla tolalla. Kangasniemen mukaan yrittäjinä toimivat isä ja äiti olivat jatkuvasti poissa. Vastuu lapsista jäi Kangasniemelle.
– He väittivät, että bisneksen takia täytyy juoda, mutta he joivat kännit joka ikinen päivä ja lapset joutuivat näkemään sen kaiken. Vanhemmat tulivat keskellä yötä mölyämään ja herättämään lapset. Lapset itkivät, kun oli ikävä äitiä ja isää.
– He käyttivät hyväksi sitä, että olin siellä. He hoitivat bisneksiä ja minä olin ihan koko ajan lasten kanssa.
Kangasniemen mukaan ikävin tilanne sattui, kun isä suuttui perheen kolmevuotiaalle pojalle.
– Isä antoi hänelle piiskaa henkarilla. Poika pelkäsi niin paljon, että hän pissasi housuihin. Sitten isä pakotti lapsen itse siivoamaan sen sieltä lattialta. Aloin itkeä ja menin huoneeseeni, enkä näyttänyt että näin kaiken. Se oli ihan hirveää.
Ohjelman loputtua Kangasniemen oli vaikea jättää lapsia sekaviin olosuhteisiin.
– Minua itketti lähteä Havaijilta. Olin liian kiintynyt lapsiin. En pystynyt jättämään heitä siihen kaaokseen, kun tiesin ettei heillä ole siellä kovin kivaa.
Kangasniemi ei tiedä, onko tuotantoyhtiö ilmoittanut lasten kurittamisesta paikallisille sosiaaliviranomaisille.
Myös Havaijilla lasten fyysinen kurittaminen on laitonta ja siitä tulisi ilmoittaa poliisille tai sosiaaliviranomaisille.
Tuotanto ei tarjonnut ammattiapua
Neea Autio kertoo kokeneensa lasten kaltoinkohtelun voimakkaasti osittain oman historiansa vuoksi.
– Perheessä ja kotona on ollut vaikeaa ja siitä on sitten seurannut mielenterveysongelmia. Niitä on ollut nuoruudesta saakka.
Myös Annika Kangasniemi kertoo kärsivänsä ahdistuksesta ja paniikkihäiriöstä. Syyt kumpuavat lapsuudesta.
– Voin rehellisesti sanoa, että olen syönyt mielialalääkkeitä monta vuotta ja söin matkan aikanakin, mutta tuskin tuotantoyhtiö sitä tiesi. Ei varmaan tiennyt, koska kukaan ei kysynyt ja en sitä erikseen maininnut.
Kangasniemi ja Autio molemmat kertovat, että vaikka heidän lapsuutensa oli vaikea, kumpaakaan heistä ei ole fyysisesti kuritettu kotona.
Yle haastatteli kaikkiaan 13 Au pairit -osallistujaa. Heidän vastauksistaan käy selväksi, että tuotantoyhtiö selvittää hakijoiden mielenterveyshistoriaa korkeintaan pintapuolisesti ennen ohjelmaan osallistumista. Yhdeksän haastatelluista kertoo, että koko asiasta ei kysytty lainkaan.
Ohjelmaan on päätynyt ihmisiä, jotka kertovat kärsineensä mielenterveyteen liittyvistä ongelmista.
Kolme haastatelluista kertoi kärsineensä ongelmista jo ennen ohjelmaa. Ohjelman jälkeen ongelmia oli neljällä. Mukana on muun muassa masennusta, ahdistusta ja pelkotiloja.
Yhdellekään Ylen haastattelemalle osallistujalle ei tarjottu ammattiapua henkisen kuorman purkamiseen ohjelman aikana tai sen jälkeen.
Alkoholia alaikäisille
Au pairit -sarjassa esitetään toistuvasti nuorten alkoholinkäyttöä. Erilaiset juhlat ovat osa formaattia, ja Ylen haastattelemien osallistujien mukaan tuotantoyhtiö myös järjestää niitä.
Ylen tiedon mukaan formaatin tuotantoyhtiö Aito Media on hankkinut paikallisen lain mukaan alaikäisille osallistujille alkoholia, jota on nautittu ohjelman kuvauksissa. Tieto on vahvistettu useasta lähteestä.
Floridan lainsäädännön mukaan alkoholia voivat ostaa ja nauttia 21 vuotta täyttäneet. Ainoastaan yksi Miami-kaudelle osallistuneista au paireista oli täyttänyt 21 vuotta.
Myös alkoholin ostaminen alaikäisille on kielletty laissa. Tuotantoyhtiö näyttää siis rikkoneen lakia.
Alaikäiselle alkoholia ostava tai alaikäisenä sitä nauttiva ensikertalainen voi saada lain rikkomisesta 60 päivän vankeustuomion. Minimirangaistus on 500 dollarin sakko.
Useat sarjaan osallistuneet kertovat, että juomiseen ei suoranaisesti painostettu, mutta ilmapiiri oli kannustava.
– Enemmän rohkaistiin bilettämään kuin että oltaisiin sanottu että hei, himmatkaa vähän. Fakta on että jos olet kännissä, niin silloin sanot asioita herkemmin ja teet asioita herkemmin. Varsinkin kun se viina on ilmaista itselle, eräs haastateltu kertoo.
– Sillä tavalla saadaan sitä kontenttia, että me sekoillaan siellä. Me aika hyvin tiedostimme, miksi meille hankitaan niin paljon alkoholia, toinen haastateltu sanoo.
Alkoholinkäytön ongelmallisuudesta on keskusteltu kuvausten aikana. Ylen tietojen mukaan tuotantoyhtiö on perustellut asiaa osallistujille sillä, että he ovat täysi-ikäisiä kotimaassaan.
Jos asia olisi päätynyt viranomaisten tietoon ja osallistuja olisi saanut tuomion, se olisi voinut vaikeuttaa huomattavasti esimerkiksi viisumin hankkimista Yhdysvaltoihin myöhemmällä iällä.
Ohjelmasta lopulta hyvä maku
Neea Autio vaihtoi isäntäperhettä yhden viikon jälkeen, ja loppureissu sujuikin paljon paremmin. Hän kuvailee kokemusta kokonaisuutena todella hienoksi ja kertoo, että lähtisi reissuun uudestaan.
Autio kiittelee myös tuotantoyhtiön tukea ja kehuu sarjan ohjaajaa Kati Kanervaa. Niin tekevät myös monet muut ohjelmaan osallistuneet. Suurimmalle osalle haastatelluista osallistuminen on ollut pääpiirteittäin positiivinen kokemus.
Neea Autiota ensimmäisen perheen lasten kohtalo on kuitenkin jäänyt vaivaamaan. Aution mukaan syy perheestä lähtöön ei ollut yksin kolmevuotiaan lapsen fyysinen kuritus.
– Se ei ollut todellakaan ainoa tai edes pahin syy. Pahinta oli se, että he elivät täysin puutteessa ruuasta, rakkaudesta ja perusturvallisuuden tunteesta, joiden haluaisin kuuluvan jokaisen lapsuuteen.
Tuotantoyhtiö: Osallistujat Suomen lakien mukaan täysi-ikäisiä
Au paireja tuottava Aito Media vastasi Ylen jutussa esiin nousevaan kritiikkiin yksityiskohtaisimmin. Yhtiö kirjoittaa vastauksessaan, ettei osallistujien mielenterveyshistoriaa ole mahdollista eikä tarpeenkaan selvittää.
– Soveltuvuuskokeita tai psykologin arviota ei tehdä au paireiksi lähteville normaalistikaan. Olemme pyrkineet löytämään osallistujiksi reippaita, tasapainoisia ja oma-aloitteisia, täysi-ikäisiä nuoria.
Yhtiö kertoo, että osallistujille on tuotantoyhtiön tuen lisäksi tarjolla psykologin tukea kuvausten aikana ja niiden jälkeen. Ylen haastateltavat kuitenkin kertoivat, etteivät he olleet saaneet psykologin apua.
Tuotantoyhtiö perustelee alkoholitarjoilua sillä, että osallistujat ovat olleet Suomen lakien mukaan täysi-ikäisiä. Aito Median mukaan perheiden taustat pyritään selvittämään “mahdollisuuksien mukaan”, ketään ei sijoiteta perheisiin, joissa tiedetään olevan ongelmia ja tarvittaessa perhettä voi vaihtaa.
Yhtiö kertoo, ettei se kommentoi yksittäisten perheiden asioita, mutta toteaa, että “kulttuurierot” kasvatuksen suhteen voivat “tuoda yllättäviä tilanteita”.
Ohjelmaa esittävän Ylen Luovat sisällöt ja media -kokonaisuuden johtaja ja vastaava toimittaja Ville Vilén kertoo, että käytännön toteutuksesta vastaa tuotantoyhtiö, mutta Yle vastaa julkaisusta ja siitä, että tuotantoyhtiö noudattaa lakeja ja pelisääntöjä. Mahdolliset epäkohdat otetaan aina välittömästi puheeksi tuotantoyhtiön kanssa. Tuotannoista tehdään yksityiskohtainen sopimus Ylen ja tuotantoyhtiön välillä.
Juttua on tarkennettu 06.05.2021 klo 11:10 seuraavasti: Virke "Miamissa lasten fyysinen ja henkinen kurittaminen on laitonta. Seurauksena voi olla vuosien vankeustuomio." on muutettu virkkeeksi "Lasten fyysisestä ja henkisestä kurittamisesta voi saada tuomion Floridassa.". Lisätty myös linkki Floridan lasten kaltoinkohtelua koskevasta lainsäädännöstä samaan kohtaan.
Joona Koivisto: "Ohjelman teko oli välillä pakotettua"
Joona Koivisto oli niin ikään mukana Au pairit -ohjelman Miamin tuotantokaudella. Hän oli ohjelman kuvausten aikaan 20-vuotias.
Kun Koivistolle tarjottiin mahdollisuutta osallistua ohjelmaan, hän ei miettinyt kahta kertaa. Sopimuspaperin hän luki pintapuolisesti.
– Ei minua edes kiinnostanut se (sopimuspaperi). Olin vaan et jee! Pääsee matkaan!
– Se oli yleisesti ottaen tosi jees reissu, Koivisto kuvailee.
Ohjelman teon jälkeen hän kuitenkin huomasi, ettei enää kiinnostu tosi-tv:stä kuten ennen.
– Nyt kun tietää miten noita tehdään, en innostu ohjelmista yhtään. Minulla kesti ihan sika kauan katsoa meidän oma kausi. Minua ei kiinnostanut.
– Koko ohjelman teko oli välillä tosi pakotettua. Se ei ollut niin luonnollista mitä olisi luullut.
Ohjelman teon jälkeen yhteydenpito tuotantoyhtiön kanssa katkesi. Koivistolle ohjelmasta ei seurannut samanlaista jälkipyykkiä kuin osalle osallistujista.
Koiviston mukaan olisi paikallaan, jos osallistujille tarjottaisiin mahdollisuutta purkaa kokemuksiaan esimerkiksi mielenterveysalan ammattilaisen kanssa.
– Jotkut ovat saaneet paljon enemmän paskaa niskaan tosta. Olisihan se tosi hyvä, jos semmoinen mahdollisuus olisi.
Emma Termonen: "Noloin juttu, mitä olen ikinä tehnyt"
Au pairit formaattiin kuuluvat osana tuotantoyhtiön järjestämät aktiviteetit. Kun ohjelmaa kuvattiin Havaijilla, Emma Termonen pääsi hyppäämään laskuvarjohypyn. Kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan.
– Hyppäsin lentokoneesta ja oksensin itseni päälle. Se on ehkä noloin juttu mitä olen ikinä tehnyt.
Tuolloin 19-vuotias Termonen oli kauhuissaan tapahtuneesta ja siitä, että katsojat pääsivät todistamaan tapahtunutta. Hän ei kuitenkaan pyytänyt, että kohtaa ei näytettäisi.
– En varmaan ikinä sanonut suoraan, että ottakaa pois. En edes ajatellut, että sitä on mahdollista pyytää.
Oksennuskohtaus ei kuitenkaan ole jäänyt kummittelemaan, ja hän on pystynyt ottamaan asian huumorilla.
Termonen kuvailee ohjelman kuvauksia hienoksi kokemukseksi, vaikka ei pidäkään siitä minkälaisen kuvan hänestä ohjelmassa sai. Termonen esitettiin äkkipikaisena ja riidanhakuisena.
– Kyllä se häiritsee minkälaisen kuvan se antaa itsestään. Mutta ihanaa, kun olen saanut tämmöisen mahdollisuuden.
Judith Sibelius: "Ihanaa, että sai kokea tuollaisen jutun"
Judith Sibelius oli mukana formaatin toisella tuotantokaudella Los Angelesissa. Toisin kuin ohjelman myöhemmillä tuotantokausilla, tuolloin osallistujat saivat jutella etukäteen au pair -perheidensä kanssa. Perillä kaikki ei tullut siis täytenä yllätyksenä.
Tuolloin 25-vuotias Sibelius kertoo, että kemiat perheen kanssa osuivat hyvin yhteen. Sibelius vietti suurimman osan vapaa-ajastaan perheen kanssa, sillä he halusivat hänen kokevan amerikkalaisia elämyksiä.
Sibeliuksen mukaan tuotanto myös kuunteli osallistujien toiveita, kun aktiviteetteja sunniteltiin.
Myös Los Angelesin tuotantokaudella osa osallistujista oli alle 21-vuotiaita, eli paikallisen lainsäädännön mukaan he eivät saaneet ostaa tai juoda alkoholia. Kun ohjelmassa kuvattiin kotibileitä, alkoholia oli tarjolla. Sibelius kertoo ettei tiedä, mistä juomat olivat peräisin.
Ennen ohjelman julkaisemista häntä varoiteltiin lukemasta internet-palstojen kommentteja. Sibelius ei totellut ohjetta ja koki etenkin ulkonäköön kohdistuvan kommentoinnin raskaaksi.
Toisaalta hän sai myös paljon positiivista palautetta nuorilta tytöiltä, jotka kokivat Sibeliuksen esikuvakseen.
– Oli tosi ihanaa, että sai kokea elämässään tuollaisen jutun.
Lisää kokemuksia
Henrietta Kulmala: "Itse olen tyytyväinen, miten asiat oli leikattu. Ne oli ihan totuudenmukaisesti. Toki omaa käytöstään mietti jälkikäteen."
Annika Kangasniemi: "Ajattelin, että se ensimmäinen perhe mihin menen, että ne on mukavia ja tervejärkisiä ihmisiä. Siellä on asiat kunnossa ja ruokaa tarjolla. Totuus oli ihan toinen."
Yle selvitti tätä juttukokonaisuutta varten miten tosi-tv-formaateissa huolehditaan osallistujien henkisestä jaksamisesta. Selvitys tehtiin haastattelemalla kaikkiaan 36:tta Temptation Island, Big Brother ja Au pairit -osallistujaa vuosien varrelta.
Haastateltujen mukaan osallistujien mielenterveyshistoriaa ei selvitetä kunnolla yhdessäkään kolmesta formaatista. Ohjelmiin on osallistunut ihmisiä, joilla on taustallaan mielenterveysongelmia ja traumoja.
Osallistujien historiasta paljastui esimerkiksi turvatonta lapsuutta, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, koulukiusaamista, masennusta, itsemurha-aikeita ja seksuaalista hyväksikäyttöä.
Ohjelman teon aikana ja sen jälkeen ammattiapua mielenterveysasioihin on tarjolla niukasti tai ei lainkaan, vaikka moni olisi sitä kaivannut. Osalla haastatelluista on diagnosoitu mielenterveyden häiriö ohjelmaan osallistumisen jälkeen.
Kuvausten jälkeen osallistujat ovat saaneet diagnooseja muun muassa masennuksesta, ahdistuneisuushäiriöstä, traumaperäisestä stressihäiriöstä eli PTSD:stä ja sosiaalisesta fobiasta.
Neljä haastateltavaa kertoi Ylelle kärsineensä ohjelman aikana tai sen jälkeen itsetuhoisista ajatuksista.
Miten tällainen tilanne on voinut muodostua ja mitä seurauksia piittaamattomuudella voi olla?
Kävimme asiaa läpi kahden eri alan asiantuntijan kanssa. He ovat Traumaterapiakeskuksen johtaja, psykologi ja psykoterapeutti Anne Suokas ja Tampereen yliopiston tutkijatohtori Pauliina Tuomi.
Suokas painottaa, että trauma itsessään ei estä osallistumista tosi-tv-ohjelmaan. Olennaista on se, onko ihminen käsitellyt asian.
Jos traumaa ei ole käsitelty, se voi johtaa esimerkiksi siihen, että ihminen kertoo itsestään liian yksityiskohtaisia asioita.
– Minulla on sellainen tunne, että tällaiset ihmiset juuri ovat sellaisia, jotka tulevat monesti valikoiduksi näihin ohjelmiin. Pitäisi huolehtia siitä, että ihmiset ovat riittävässä tasapainossa.
Traumoista on tehty viihdettä satoja vuosia
Suokkaan mukaan traumatisoituneilla ihmisillä on tehty viihdettä kautta aikojen.
Hän kertoo esimerkin 1800-luvulta Pariisista Salpetriéren sairaalasta, jossa psykiatri Jean-Martin Charcot järjesti näytöksiä, jossa voimakkaasti traumatisoituneet ihmiset esittelivät hysterian eri vaiheita. Taiteilijat ja sivistyneistö katselivat näytöksiä.
– Tämä perustui siihen, että he kokivat ylemmyyttä ja tirkistelivät näitä traumatisoituneita ihmisiä. Mielestäni se formaatti oli hyvin samantyyppinen, kuin mitä se on tällä hetkellä, kun ihmiset laitetaan äärimmäisiin olosuhteisiin toimimaan vastoin harkintaansa.
Suokas pitää tämän tyyppisiä tosi-tv-ohjelmia, kuten Big Brotheria ja Temptation Islandia, eettisesti äärimmäisen arveluttavina.
– Ajattelen, että ne tietyllä tavalla riistävät ihmisiä.
Tutkijatohtori Pauliina Tuomi on erikoistunut tällaiseen tosi-tv-sisältöön. Sen tarkoituksena on shokeerata tai järkyttää katsojaa. Hän kutsuu ohjelmistoa "provokatiiviseksi televisiotuotannoksi".
Kaikki Ylen tutkimat formaatit kuuluvat Tuomen mukaan tähän joukkoon.
– Provokatiivinen tv operoi kyseenalaisilla keinoilla saadakseen korkeammat katsojaluvut. Tarkoitan sillä sellaisia sisältöjä, jotka ovat jollakin tavalla yhteiskunnan normeja tai arvoja ravistelevia, jopa moraalikäsityksiä kaatavia, Tuomi kertoo.
– Kun puhutaan, että tosi-tv on totta, niin on se kuitenkin aina manipulaatioon perustuvaa totuutta. Se on aina jonkun rakentamaa.
Tarvittaessa todellisuutta voidaan muokata vastaamaan tarpeita myös jälkikäteen leikkausvaiheessa.
Vaikka ohjelmissa ei kuulla ennalta päätettyjä vuorosanoja, Tuomen mukaan formaatit ovat käsikirjoitettuja.
Mielten muokkausta irrotettuna arkiympäristöstä
Kaikissa kolmessa ohjelmaformaatissa osallistujat eristetään normaalista ympäristöstään. BB-talossa kaikki yhteydet ulkomaailmaan ovat katki.
Temptation Islandissa kuvauspaikalta ei saa poistua eikä olla yhteydessä ulkopuolelle. Au Paireissa nuoret ihmiset ovat ennalta tuntemattomassa maailmankolkassa, vieraiden ihmisten kodeissa.
Osa Ylen haastattelemista osallistujista kertoo, että kuvauspaikoilla tapahtuu epäeettistä johdattelua.
Juuri eristyksissä ihminen on alttiimpi manipuloinnille, Anne Suokas kertoo.
– Jokainen voi ajatella, että haluaisiko oman 18-vuotiaan lapsen menevän sellaiseen ohjelmaan, jossa ei ole mahdollisuutta käyttää hyväksi tuttuja, ystäviä, vanhempia, ketään sellaista, joka auttaisi ymmärtämään, että mitä tässä tapahtuu.
Pauliina Tuomi on huolissaan siitä, että ohjelmaan osallistujien mielenterveydellä leikkimisestä on tullut viihdettä.
– Tietyt ehkä ennen pyhinäkin pidetyt asiat muuttuvat viihteen polttoaineeksi. On yleistä, että esimerkiksi BB:ssä sanotaan Facebookin puolella, että nyt äänestämään mikä olisi kaikista kamalin mahdollinen tehtävä osallistujille, jotta alkaa pää prakaamaan siellä talossa.
Esimerkiksi Big Brother ja Temptation Island ovat etenkin myöhemmillä tuotantokausilla korostaneet tapoja, joilla osallistujien henkisestä jaksamisesta huolehditaan. Mukaan on tuotu esimerkiksi psykologeja.
Tuomen mukaan kyseessä on tuotantoyhtiöiden kasvojen pesu. Hänen mukaansa tilanne on hyvin kaksinaismoralistinen, sillä formaattien perustarkoituksena on luoda draamaa osallistujien tasapainon järkkymisestä.
– Se on niin sanottua rakennettua eettisyyttä. Pidän sitä tuotantojen luomana puhtoisuuden illuusiona, jolla sitten saadaan tavallaan niitä omia valintoja perusteltua.
Alalle kaivataan eettisiä ohjeita
Ohjelmien jälkipyykki voi olla raskasta. Osallistujista saatetaan levittää törkyä ja heitä voidaan esimerkiksi häiritä ja uhkailla. Sosiaalisen median mukaantulo on vahvistanut ilmiötä huomattavasti.
Anne Suokas näkee, että tosi-tv-osallistuminen voi laukaista aiempia traumoja, mutta se voi synnyttää myös uusia.
– Tuollainen kokemus, jossa odottaa jotakin hyvää ja iloista ja joka muuttuu siksi, että saa murskaavaa kritiikkiä tai tulee häpäisseeksi itsensä, niin se voi olla hyvin voimakaskin trauma ihmiselle.
Osallistujille jälkikäteen tarjottaviin terapiakertoihin Suokas suhtautuu kriittisesti.
– Onhan se kokonaisuutena aika mielenkiintoista, että luodaan puitteet, joissa ihmiset häpäisevät itsensä ja sitten annetaan niille muutama terapiakäynti.
Pauliina Tuomi penää vastuunottoa tuotantoyhtiöiltä sekä ohjelmia lähettäviltä mediayhtiöiltä.
– Voisi ajatella, että ihmiset tietävät mihin he lähtevät, mutta se ei se ei pidä paikkaansa. Meidän on hirveän helppo yhteiskunnassa syyllistää osallistuja siitä, että mitäs läksit. Tosi harvoin kysytään, että kuka tätä teki. Miksi teki? Miten teki?
– Näkisin niin, että osallistujat ovat pitkälti tuotannon pelinappuloita tällä hetkellä. Ihmisiä hyödynnetään esimerkiksi rahan saamiseksi.
Tuomi kaipaa alalle yhteisiä pelisääntöjä.
– Tällä hetkellä tuntuu, että iso osa tosi-tv tuotannoista operoi sumuverhon takana. Siellä voi tapahtua mitä vaan. Tämmöinen pitäisi tuoda näkyväksi.
– Millä tavalla henkilöitä kohdellaan? Mitä oikeuksia henkilöillä on ja mitä vastaavasti velvollisuuksia henkilöillä on? Ihan selkeä alan ohjeistus olisi varmasti paikallaan, koska pahoinvointia esiintyy tosi-tv:n ympärillä edelleen.
Katso lisää: MOT-dokumentti tosi-tv-maailmasta