Nopeiden latauspaikkojen määrä sähköautoille kasvaa tänä vuonna vauhdilla. Suurimmat latausverkostot aikovat avata uusia asemia, ja kokonaan uutena toimijana oman verkkonsa pystyttää S-ryhmän ABC-lataus.
Sen ensimmäiset asemat Helsingin Pukinmäessä ja Itäkeskuksessa tulevat testikäyttöön näinä aikoina.
– Verkoston rakentaminen on aloitettu pääkaupunkiseudulta, ja suunnitelmat on pitkällä muuallakin päin Suomea. Tälle vuodelle on noin 50 latausasemaa suunnittelussa eri vaiheissa, kertoo ABC-ketjun kehitysjohtaja Tiina Viksten.
Vuonna 2024 ABC-latausasemia pitäisi olla jo noin tuhat eri puolilla maata. Ne tulevat S-ryhmän toimipaikkojen eli markettien, ABC-liikennemyymälöiden ja hotellien yhteyteen.
– Tavoitteenamme on luoda merkittävä verkosto koko Suomeen. Nojaamme suunnitelmissamme ennusteisiin autokannan sähköistymisestä. Kun autokanta kasvaa, näitä palveluita kysytään ja tarvitaan enemmän, Viksten toteaa.
K-ryhmä: Lisää asemia, Lidl: Lataus kaikkiin kauppoihin
Huomattavia laajentamissuunnitelmia on myös muilla toimijoilla
K-ryhmällä on ollut jo muutaman vuoden ajan oma K-Lataus-verkkonsa, jonka latauspisteitä on eri puolilla Suomea varsinkin isojen K-kauppojen yhteydessä. K-ryhmä sanoo olevansa Suomen suurin pikalatausverkosto.
– Tänä vuonna meidän on tarkoitus tuoda 20 uutta latausasemaa, joissa on niin peruslatausta, pikalatausta ja suurteholatausta, sanoo K-Latauksesta vastaava johtaja Tom von Bonsdorff.
Lidl ei aio jäädä kilpailijoitaan huonommaksi, vaan latausasemiin aiotaan investoida lähivuosina "merkittävästi", kertoo Lidl Suomen kiinteistö- ja kehitysjohtaja Virpi Kaikkonen sähköpostilla.
– Uusi sähköautojen latausasema asennetaan jokaisen uuden myymälämme pihaan ja lisäämme niitä myös jo olemassa olevien myymälöiden parkkipaikoille siten, että kaikkien tällä hetkellä lähes 200 myymälämme yhteydessä on vuoden 2024 loppuun mennessä sähköauton latausasema, Kaikkonen kirjoittaa.
Latausinvestoinnit nousemassa yli 10 miljoonan euron
Muita maanlaajuisia latausverkostoja pyörittävät Virta ja Recharge Finland. Niidenkin kasvu on vauhdikasta.
– Tänä vuonna latausverkostoomme tulee yli 50 uutta pikalaturia ja useita suurtehopikalatureita, sanoo Virran maajohtaja Aleksi Patana.
Virta ei itse omista latureita, vaan omistajina voivat olla kiinteistöjen omistajat tai paikalliset sähköyhtiöt. Virta hallinnoi latureiden taustajärjestelmät ja sovelluksen, jolla niitä käytetään.
Maajohtaja Sami Saarilahti Rechargelta kertoo, että he aikovat tänä vuonna rakentaa pika- ja suurteholatausta useisiin kymmeniin kohteisiin Suomessa.
Recharge rakentaa itse latauspisteitä ja omistaa ne. Verkostossa on Fortumin aiemmin rakentamia latureita, jotka Fortum myi vuosi sitten Rechargelle. Niitä voi edelleen käyttää Fortumin ylläpitämällä Charge & Drive -sovelluksella.
Saarilahden mukaan Recharge aikoo lisätä erityisesti suurteholatausverkostoa, joka mahdollistaa nopeat lataukset pitkiä matkoja ajaville autoilijoille.
Helsingin kaupungin omistama energiayhtiö Helen aikoo myös laajentaa latausverkkoaan. Helen on alkuvuonna toimittanut pikalatureita Cityconin kauppakeskuksiin.
– Helenin tavoitteena on kasvattaa latausverkostoa maanlaajuisesti vuoteen 2025 mennessä yli 1000 pisteeseen ja olla valtakunnallisesti yksi johtavista latauspalveluiden tarjoajista, yhtiön viestinnästä kerrotaan.
Tarkkoja investointisummia ei haluttu yrityksistä kertoa. K-Latauksen Tom von Bonsdorffin mukaan uuden latausaseman perustaminen vaatii yleensä kuusinumeroisen summan.
Latureiden hintaluokasta ja suunnitelluista määristä voi päätellä, että eri yritykset aikovat käyttää uusiin asemiin yli kymmenen miljoonaa euroa tänä vuonna.
Yhteen sijaintiin yhä enemmän paikkoja
Viime vuoden lopussa pikalataukseen oli Teknologiateollisuuden katsauksen mukaan pistokepaikkoja 365 kappaletta. Tänä vuonna määrä voi kasvaa jopa kolmellasadalla, eli lähes tuplaantua. Luvuissa eivät ole mukana Teslan asemat.
Uutta on se, että nyt yhteen kohteeseen rakennetaan usein kerralla useita latauspaikkoja. Monet aiemmin tehdyistä pikalatureista ovat yksittäisiä, eli esimerkiksi huoltoaseman pihalla on yksi pikalaturi, josta voi nopeasti ladata kerrallaan vain yhtä autoa.
K-Latauksella pikalatureita on useimmiten yhdessä kohteessa jo nykyisin kaksi. S-ryhmän yhdelle asemalle tulee yleensä 4–8 latauspaikkaa. Ne toimittaa Lahdessa toimiva Kempower, jonka nopeasta kasvusta Yle kertoi talvella. Tällä pyritään siihen, että auton saisi aina lataukseen.
– Näin pitempää matkaa tekevä pystyisi luottamaan siihen, että halutussa pysähdyspaikassa on latauspiste vapaana. Siksi päädyimme toteutukseen, jossa paikkojen määrää voidaan myös myöhemmin lisätä, ja niitä tehdään kerralla useampi per toimipaikka, ABC:n Viksten sanoo.
K-Latauksen Tom von Bonsdorffin mukaan ruuhkia syntyy heillä toisinaan maantiekohteissa vilkkaimpina loma-aikoina, jolloin liikennekin on usein ruuhkaista.
– Mielellään näemme, että kilpailijat tulevat kentälle ja koko latausinfra kasvaa. Jos liikenteen päästövähennystavoitteisiin halutaan päästä, tarvitsemme paljon sekä sähköistettyjä autoja että latausasemia, von Bonsdorff sanoo.
Kannattava liiketoiminta monilla vielä kaukana
Liikenteen sähköistymiseen on kovia tavoitteita, mutta nopeita latauspaikkoja eniten tarvitsevia täyssähköautoja on Suomessa silti vasta hieman yli 10 000. Millaista liiketoimintaa latausbisnes nyt on?
– Voi sanoa, että yksinään tämä ei ole niin mahtavaa liiketoimintaa, sillä infran rakentaminen on kallista ja vie paljon rahaa. Näemme tämän kuitenkin monesta kulmasta: tämä on palvelua ja kauppojemme asiakkaille, ja vastuullisuus on myös tärkeää, von Bonsdorff toteaa.
K-Lataus kertoi aiemmin, että pikalatausmäärät kasvoivat tammi-maaliskuussa 130 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, vaikka verkoston koko pysyi lähes samana.
– Tässä vaiheessa tämä on osa palveluamme asiakasomistajille ja asiakkaille, ja normaalia verkoston kehittämistä ja uudistamista. Kannattavuus tulee nyt asiakaspalautteiden ja asiakkaille tarjottavan palvelun kautta, Viksten katsoo.
Lidlissä lataus on kilpailijoista poiketen maksutonta. Lidlin mukaan yhtiö voi latauspaikoillaan vaikuttaa siihen, että vähäpäästöisempi tai päästötön autoilu olisi mahdollista ja vaivatonta koko Suomessa.
Myös Rechargen Saarilahti katsoo, että investointeja tehdään nyt erityisesti tulevia vuosia silmällä pitäen.
– Tuotot eivät kata vielä tässä vaiheessa kuluja; toimijoilla on oltava merkittävät taloudelliset resurssit. Näin erityisesti kun puhutaan valtakunnan tasolla kattavasta verkostosta, sekä suurteholatauksesta ylipäätään, Saarilahti kirjoittaa.
Lue myös