Tenon lohen pelastaminen on kaikkien tavoite, mutta rauhoituksesta ja kalastuskiellosta ollaan eri mieltä.
Valtioneuvosto päätti koko Tenojoen vesistöä koskevasta lohen rauhoituksesta torstaina. Kielto kestää toukokuun alusta vuoden loppuun. Syynä poikkeukselliseen rajoitukseen on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila, joka on havaittu seurannassa.
Monen paikallisen mielestä yhden vuoden rauhoitus ei riitä mihinkään, saamelaisaktiivit taas ovat huolissaan perusoikeuksista ja kulttuurista.
– Kyllähän se on iso isku tälle perinteiselle jokisaamelaiselle kulttuurille ja sen harjoittamiselle, sanoo kalastaja Esko Aikio Utsjoen Korretojalta.
Hänenkin mielestään Tenon lohikantojen elvyttämiseksi on tehtävä kaikki voitava, mutta siitä Aikio on toista mieltä onko kalastuskielto oikea konsti.
Kaikille samat säännöt
Seitsemänkymmentä kautta Tenolla lohestanut veteraani Veikko Guttorm ei pidä hyvänä, että tulevaan kalastuskieltoon annetaan poikkeuslupia saamelaisuuden tai manttaalien perusteella.
Guttormin mielestä määräysten pitäisi koskea kaikkia, jotka ovat Tenolla kalastaneet – kaikki joutavat "kahvittelemaan rannoille".
– Jos minä saisin päättää, niin minä kyllä panisin kolme vuotta, silloin se puree jo aika hyvin. Pidempikin toimenpide käy, mutta en minä ainakaan ala kuuntelemaan sitä älämölöä, jonka se tuottaisi, Veikko Guttorm toteaa.
Veikko Guttormin mielestä tilannetta pitää seurata ja saatujen kokemusten mukaan – jos nähdään tarpeelliseksi – lätkäistä rauhoitus päälle silloin tällöin.
– Kaikkien tulee osallistua näihin talkoisiin ja kantaa vastuunsa asiasta, sanoo Veikko Guttorm.
Kuuntele Veikko Guttormin mietteitä lohen kalastuskiellosta:
Käräjille taas?
Kesällä 2017 Esko Aikio rikkoi tarkoituksella kalastussääntöjä kotijoessaan Tenon vesistössä päästäkseen käräjille. Häntä syytettiin luvattomasta kalastuksesta ja kalastusrikkomuksesta.
Maaliskuussa 2019 käräjäoikeus vahvisti, että uudet kalastussäännökset rikkovat saamelaisten perusoikeuksia rajoittamalla kalastusoikeutta kohtuuttoman paljon ja hylkäsi syytteet.
Aikooko Esko Aikio turvautua samanlaiseen toimintatapaan kuin muutama vuosi sitten?
– En tiedä vielä, mutta kalalle menen Tenolla ensi kesänä, se on varma. Ehkä en kuitenkaan lohestamaan, Aikio naurahtaa.
Harjusta saa kalastaa
Paikkakunnalla asuvat voivat harjoittaa rannalta tapahtuvaa vapapyyntiä, jossa muun muassa uistimen koukkumäärää on rajoitettu ja ainoastaan väkäsettömien koukkujen käyttö on sallittu. Lisäksi Tenolla voi jatkossakin pyytää meritaimenta.
Matkailijoille luodaan uusi vapakalastuksen "harrilupa", joka on tarkoitettu esimerkiksi harjuksen pyyntiin kevyillä perhokalastusvälineillä.
Muiden kalojen verkkopyyntimahdollisuus ennen lohen nousuvaellusta säilytetään, ja Inarinjoella sallitaan elokuussa rajoitettu verkkopyynti.
Vuoden rauhoitus on hyvä alku
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan lohenkalastuksen kielto tarvitaan, koska rajoitettukin kalastus verottaisi kantoja liikaa ja hidastaisi niiden elpymistä merkittävästi.
Rajoitusalueeseen kuuluvat Tenojoen pääuoma, Tenon sivujoet, Tenovuono sekä vuonon edustan merialue laajalta neljän kunnan kokoiselta alueelta. Kielto koskee sekä lohen vapakalastusta että lohen pyyntiä seisovilla pyydyksillä.
Lohen vaellukseen vaikuttavat monet tekijät: ilmastonmuutos, meriveden lämpötila ja Golf-virta. Kalastus on ainoa lohikantoihin vaikuttava tekijä, johon ihminen voi suoraan vaikuttaa.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orellin mukaan ensiarvoisen tärkeää on päästä vuodesta 2021 nyt eteenpäin.
– Pitää lähteä liikkeelle tästä ja pitää kalastus mahdollisimman pienenä. Tämän suunnitelman mukaan ei kalastettaisi ollenkaan Tenolla. Sen jälkeen on hyvä seurata tilannetta ja reagoida taas uudestaan tulevina vuosina
Orell muistuttaa, että tuloksia on turha odottaa heti.
– Pitkäaikaisten tulosten näkyminen vaatii sen yksi–kaksi lohisukupolvea, eli puhutaan reilusti yli 10 vuodesta, kertoo lohitutkija.
Lohi voi merellä huonosti
Kalastaja Esko Aikio näkee, että rauhoituksen vaikutuksista lohikantaan ei tiedetä tarpeeksi, että olisi aihetta näin väkevään toimeen kuin kalastuskielto on. Hän muistuttaa myös saamelaisten perusoikeuksista, joita täysrauhoitus loukkaa.
– Tenon lohikantojen elvyttämiseksi on tehtävä kaikki voitava, eikä turvautua tämmöisiin helppoihin ratkaisuihin, joilla ei todennäköisesti ole merkitystä tenon lohikantoihin, sanoo Esko Aikio.
Merellä lohen elinolosuhteet ovat huonontuneet lyhyessä ajassa ja lohen ravintokalat ovat siirtyneet pohjoiseen.
– Eli se mihin nyt pitäisi tarttua olisi se meriekosysteemi. Sen tutkimiseen ja selvittämiseen, että mikä on syy, että lohi voi merellä huonosti. Lohenpoikaset kun menevät merelle ne eivät palaa takaisin jokeen sillä tavalla kuin aikaisemmin, sanoo Aikio.
Syytä lohikannan tämän hetkiseen tilanteeseen pitää ilmeisesti hakea juuri mereltä. Tenojoella ja sivuvesistöissä tapahtuva kalastus ei riitä selittämään dramaattisesti pudonnutta nousulohien määrää.
Rauhoitus on mahdollisuus, ei uhka
Kalastusopas ja yrittäjä Tero Ronkainen näkee rauhoituksessa mahdollisuuden koko Tenonlaakson tulevaisuudelle.
Ronkainen on alun perin kuusamolainen, nykyjään utsjokinen, kalastusopas, yrittäjä ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut seitsemän teosta, jotka käsittelevät Tenoa tavalla tai toisella.
– Ilman elinvoimaisia lohikantoja ei tässä jokilaaksossa ole loheen perustuvia elinkeinoja, ei loheen perustuvaa kulttuuria, eikä lohen tuomaa hyvinvointia, ei taloudellista eikä henkistä.
Hänen mielestään tutkijoiden esittämä malli, jossa aloitetaan Tenon rauhoittamisella kalastukselta ensi kesänä ja tehdään uusia päätöksiä vuosittain on hyvä.
– Tämä rajoitus on erinomainen asia Tenon lohikannoille ja sitä kautta pitkässä juoksussa koko tälle meidän yhteisöllemme, sanoo Tero Ronkainen.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella maanantaihin 3.5. kello 23 saakka.
Lue seuraavaksi: Tenojoki on Otto Paltolle kuntosali ja monelle se tuo myös leivän pöytään – lääkäri pelkää lohenpyyntikiellon vaikuttavan asukkaiden hyvinvointiin