Kuntavaalien tulos on vahvistettu, katso vaalitulos minuutissa
Kokoomus on neljännen kerran peräkkäin suurin kuntapuolue. SDP on vaalien kakkonen, keskusta kolmas. Neljäntenä olevan perussuomalaisten äänimäärä kasvoi eniten.
Terhi Toivonen
Varpu Kiviranta
Timo-Pekka Heima
Maria Stenroos
Anna Näveri
Annika Martikainen
Kari Ikävalko
Laura Kangas
Markku Haavisto
•
Yle seurasi kuntavaaleja tässä artikkelissa
Kokoomus voitti vaalit, SDP ylsi toiseksi ja keskusta kolmanneksi.
Neljänneksi tullut perussuomalaiset sai suurimman vaalivoiton, mutta ei odotettua jytkyä.
Koko maan äänestysprosentti 55,1 jäi historiallisen alhaiseksi, mikä vaikutti vaalien lopputulokseen.
Kaikki Ylen vaalijutut kootaan osoitteeseen yle.fi/vaalit
Markku Haavisto
Kuntavaalien tulos on vahvistettu
Kuntavaalien 2021 tarkastuslaskenta on valmistunut ja tulokset on vahvistettu.
Päätämme tulosten varmistumisen myötä kuntavaalien seurannan tässä artikkelissa. Kiitos seurasta!
Laura Kangas
Katso kuntavaalien tulokset minuutissa
Kuka voitti, kuka hävisi? Minkä puolueen kannattajat lähtivät vaaliuurnille ja ketkä jäivät kotiin?
Ylen politiikan toimittaja Antti Pilke tiivistää kuntavaalien tärkeimmät tulokset minuuttiin.
Laura Kangas
Vihreiden alavireinen vaalitulos ei ollut täysi yllätys, sanoo vihreiden Helsingin pormestariehdokas Anni Sinnemäki. Kuva: Matti Myller / Yle
Sinnemäki: "Vihreät eivät onnistuneet kaupungeissa"
Vihreät epäonnistuivat kaupungeissa kuntavaaleissa, arvioi pormestarikilvan kakkoseksi jäänyt vihreiden Anni Sinnemäki.
Vihreät menetti kuntavaaleissa kolme valtuustopaikkaa niin Helsingissä, Espoossa kun Vantaallakin. Tulos oli samansuuntainen myös Tampereella ja Turussa.
Helsingin tämänhetkinen kaupunkiympäristön apulaispormestari Sinnemäki toteaa, että vaalien jälkeinen aamu käynnistyi pettyneissä merkeissä.
– Kuntavaalitulos ei ollut meille hyvä. Niin vihreät kuin SDP ja vasemmistoliittokin kärsivät tappion. Tämä oli opposition voitto, hän toteaa.
Vasemmistoliiton Minja Koskela nousi ääniharavien joukkoon. Kuva: Mårten Lampén / Yle
Vasemmistoliiton Minja Koskela: "Tajuttiin heti, että somekampanjaan pitää panostaa"
Vasemmistoliiton Helsingin kuntavaaliehdokas, musiikin ja yhteiskuntatieteiden maisteri Minja Koskela on esimerkki siitä, miten somekampanjalla voi menestyä vaaleissa.
Tampereella kuntavaalien tarkastuslaskenta on valmistumassa todennäköisesti jo tänään iltapäivällä. Vaalilautakunnan sihteeri, lakimies Juha Perämaa kertoo STT:lle, että tarkastuslaskenta voisi valmistua kello 16:een mennessä.
Tarkastuslaskennan tulokseen kohdistuu paljon mielenkiintoa, sillä kokoomuksen ja SDP:n välinen kisa Tampereen pormestarin paikasta meni erittäin täpärälle. Myöhään eilen illalla valmistuneiden alustavien tulosten mukaan kokoomuksen ja RKP:n vaaliliitto sai vain 26 ääntä enemmän kuin nykyinen pormestaripuolue SDP.
Tarkastuslaskenta alkoi tänään aamulla kello 9 Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa. Tarkastuslaskennan painopisteenä ovat varsinaisena vaalipäivänä annetut äänet, jotka laskettiin vaali-iltana äänestyspaikoilla.
Tampereella kahden suurimman puolueen välinen ero on niin pieni, että suurimman puolueen vaihtuminen vielä kokoomuksesta SDP:hen on Perämaan mukaan "ihan mahdollista".
– Tuon kokoisia muutoksia historia tuntee varmasti.
Perämaan mukaan tarkastuslaskenta on nyt tarkoitus tehdä niin huolella, ettei siihen ole enää syytä palata.
Annika Martikainen
Tampereella alkavat tunnustelut pormestarineuvotteluihin
Tampereen johtopaikalle matkalla oleva kokoomuksen pormestariehdokas Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ryhtyy vetämään pormestarineuvotteluja.
Kokoomuksen ja RKP:n yhteislista voitti toiseksi tulleen SDP:n vain 26 äänellä. Koska ero on näin pieni, tilanne voi vielä muuttua aamulla aloitetussa tarkastuslaskennassa.
– Voin sanoa, että ollaan jalat maassa. Lähden innolla neuvotteluja vetämään, mutta nöyrin mielin ja tiedostaen tilanteen tiukkuuden odotellaan tulokset ennen lopullisia jatkoaskelia, Ikonen kertoo.
Kaupunginvaltuusto valitsee pormestarin elokuun puolivälissä. Jos Ikonen odotetusti onnistuu pormestarikoalition kokoamisessa, se käytännössä tarkoittaa, että hänet valitaan seuraavaksi pormestariksi.
Väistyvä pormestari Lauri Lyly (sd.) ja tuleva pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.). Kuva: Antti Eintola / Yle
Lyly: "Kyllähän tämä dramaattinen tilanne on"
Istuva pormestari Lauri Lyly (sd.) sanoo pitävänsä "historiallisena tilanteena" sitä, mistä viimeiset äänet kokoomuksen ja RKP:n listalle tulivat. Hän viittaa siihen, että kokoomuksen äänistä 160 tulee ihmisiltä, jotka äänestivät toukokuussa kuollutta kaupunginvaltuutettua Peter Löfbergiä (r.).
Kokoomus ja RKP ovat kaupungissa vaaliliitossa, ja Löfberg oli RKP:n ainoa ehdokas.
– Kyllähän tämä dramaattinen tilanne on, kun näin pienillä eroilla ollaan: ääniä annettiin melkein 28 000 per puolue ja siinä on 26:n ero, hän sanoo STT:lle.
Löfbergiä pystyi äänestämään, koska hän kuoli ehdokaslistojen vahvistamisen jälkeen. Tällaisessa tapauksessa äänet lasketaan vaalilain mukaan "sen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan hyväksi, johon ehdokas kuuluu."
Annika Martikainen
Keskusta menetti 376 valtuustopaikkaa, perussuomalaisille lähes 600 paikkaa lisää
Paikkamäärät ja muutos viime vaaleista:
Kokoomus 1 554 (+64)
SDP 1 449 (–248)
Keskusta 2 448 (–376)
Perussuomalaiset 1350 (+580)
Vihreät 432 (–102)
Vasemmistoliitto 508 (–150)
RKP 463 (–8)
Kristillisdemokraatit 309 (–7)
Liike Nyt 49 (ei mukana 2017)
muut 293 (+66)
Annika Martikainen
Perussuomalaiset nousi suurimmaksi puolueeksi kuudessa kunnassa
Haminassa suurimman äänisaaliin sai perussuomalaisten Ari Rinne, 651 ääntä Kuva: Kiira Ikävalko / Yle
Perussuomalaiset nousi kuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi kuudessa kunnassa: Kihniössä, Kankaanpäässä, Orimattilassa, Haminassa, Ylöjärvellä ja Hämeenkyrössä.
Haminassa suurimman äänisaaliin sai perussuomalaisten Ari Rinne. Haminan kaupunginvaltuuston suurimmaksi puolueeksi nousu tuo valtaa, mutta myös vastuuta.
Osastonylilääkäri Rinne uskoo, että puolue voi puolustaa kaupungin sotepalveluja entistä paremmin.
Rinne arvioi perussuomalaisten suosion syyksi sen, että perussuomalaisilla ei ole puoluekuria.
– Meistä ei voida ennakoida, kuka äänestää mitäkin. Jokainen saa olla omaa mieltään. Toki mietimme ennen kokouksia, mitä mieltä jostakin asiasta ollaan, mutta eri mieltä saa olla, kertoo Rinne.