13–17-vuotiaiden kiireellisesti sijoitettujen nuorten vastaanottolaitoksessa Helsingin Kalliossa tapahtui reilu viikko sitten tapaus, joka järkytti useita Yleen yhteyttä ottaneita lastensuojelun työntekijöitä.
Aggressiivisesti käyttäytyvä 14-vuotias poika tuotiin poliisin virkapartion kyydissä vastaanottolaitokseen myöhään illalla. Häntä vastaan saapui yövuorossa työskennellyt miesohjaaja.
Poika tökki ohjaajaa rintaan, haukkui häntä ja juoksi sitten huoneeseensa. Hän oli kätkenyt sinne 30 senttisen leipäveitsen. Poika juoksi veitsi ojossa ohjaajaa kohti huutaen “tapan sut”.
Paikalla olleet poliisit huomasivat tilanteen ja pysäyttivät pojan etälamauttimella ohjaajan jalkojen juureen.
Tapauksesta tehtiin rikosilmoitus virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena. Koska epäilty on alle 15-vuotias, hän ei kuitenkaan ole teosta rikosoikeudellisessa vastuussa.
– Poliisin keinot ovat vähäiset, koska kyse on alle 15-vuotiaasta. Hänen tilanteensa jää lastensuojelun vastuulle, kertoo rikoskomisario Juha-Matti Suominen Helsingin poliisilaitokselta.
"Täytyykö jonkun kuolla ennen kuin tehdään jotain?"
Tapaus ei ollut lastensuojelun laitoksissa ainutlaatuinen, vaikka se oli poikkeuksellisen vakava.
Useat Ylen kuulemat Helsingin lastensuojelun työntekijät kertovat pelkäävänsä, että pian joku menettää työssään henkensä. Henkinen ja fyysinen väkivalta on lastensuojelun työntekijöille arkipäivää.
Lastensuojelun Keskusliiton ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian tuore selvitys kertoo, että liki 80 prosenttia lastensuojelulaitosten työntekijöistä kokee työssään fyysistä väkivaltaa.
Siksi moni vaihtaa alaa.
– Miksi menisin sinne enää ottamaan turpaan ja kuuntelemaan huorittelua, kertoo vastaanottolaitoksissa vuosia ohjaajana työskennellyt nainen.
Hän esiintyy jutussa nimettömänä asian arkaluonteisuuden vuoksi. Naista on muun muassa lyöty nyrkillä useita kertoja, heitetty lasilla ja uhattu tappaa nuorten vastaanottolaitoksessa. Lopulta hän päätti vaihtaa työpaikkaa.
Hänen mukaansa osa vastaanottoon saapuvista nuorista kärsii vakavista mielenterveys- ja päihdeongelmista, jotka vaativat aivan toisenlaista hoitoa kuin nuorten vastaanotossa voidaan tarjota.
– Se ei ole enää turvallinen paikka työntekijöille tai sinne tuotaville nuorille, koska siellä on vakavia tapauksia, jotka kuuluvat laitoshoitoon. Täytyykö jonkun kuolla ennen kuin tilanteelle tehdään jotain?
Helsinki ottaa vastaan paljon muualta karanneita
Nuorten vastaanottolaitokset Malminkartanossa, Herttoniemessä ja Kalliossa ovat paikkoja, joihin nuoret tulevat arvioitaviksi muutaman kuukauden ajaksi. Sen jälkeen sosiaalityöntekijät päättävät nuoren sijoituksesta.
Helsingin lastensuojelussa on käytössä sähköinen Työsuojelupakki-ohjelma, johon tehdään ilmoitukset uhka- ja vaaratilanteista. Viime vuonna nuorten vastaanottojen kolmessa toimipisteessa tehtiin yhteensä 138 ilmoitusta, ja tänä vuonna ilmoituksia on tehty 37 tähän mennessä. Kaikista uhkaavista tilanteista ei välttämättä tehdä ilmoitusta.
Helsingin nuorten vastaanoton tehtävä on kansallisesti poikkeuksellinen, koska sinne sijoitetaan muiden kaupunkien nuorten vastaanottoja enemmän muualta Suomesta karanneita kodin ulkopuolelle sijoitettuja nuoria.
Yksikkö vastaanottaa kiireellisesti sijoitettujen helsinkiläisnuorten lisäksi vuosittain noin 180–200 poliisin löytämää nuorta, jotka ovat lähteneet hatkaan eli luvattomasti poistuneet Helsingin ulkopuolella sijaitsevasta sijaishuoltopaikastaan. Nämä nuoret odottavat vastaanotossa oman sijaishuoltopaikkansa noutoa.
Ylen kuulemien työntekijöiden mukaan etenkin vastaanottolaitosten turvallisuus on heikolla tolalla.
– Nämä ovat juuri niitä kohteita, joissa uhka- ja vaaratilanteita on, koska nuoret tulevat sinne kriisitilanteissa. Osa tulee hyvin vastentahtoisesti poliisin tuomana tai päihtyneenä, vahvistaa Helsingin lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski.
“Meininki on kuin vankilassa”
Helsingin poliisin havaintojen mukaan nuoret kantavat aiempaa useammin teräaseita mukanaan. Sama havainto on tehty myös Helsingin lastensuojelussa.
Työntekijöiden mukaan vastaanottojen nuoret saavat tulla ja mennä vapaasti, eikä heidän tavaroitaan yleensä tarkasteta. Nuoren huone voidaan ratsata erillisellä päätöksellä perustellusta syystä. Tällaista ratsiaa ei voi kuitenkaan tehdä työntekijä yksin esimerkiksi yövuorossa, vaan siihen tarvitaan aina kaksi työntekijää.
Nuoret tietävät oikeutensa eli esimerkiksi sen, mihin ohjaajat saavat tarkastuksen tehdä. Usein vain takit ja laukut tarkistetaan, koska nuoria ei saa riisuttaa. Työntekijöiden mukaan laitoksiin kulkeutuu jatkuvasti huumeita ja teräaseita esimerkiksi vaatteisiin piilotettuna.
– On vaarallista, kun nuoret tulevat sinne kaupungilta kamapäissään. Ohjaajat ovat siellä ilman suojaliivejä, vaikka meininki on ajoittain kuin vankilassa. Osastolla on pahasti huume- ja rikoskierteessä olevia nuoria, jotka eivät aina kunnioita muita, kertoo lastensuojelulaitoksissa sivutyönä keikkaileva hälytys- ja valvontayksikön poliisi Kari Karjalainen Helsingin poliisilaitokselta.
Työntekijöiden tulee toimia lastensuojelulain mukaisesti. Etenkin lastensuojelusta tehdyt kantelut oikeusasiamiehelle ovat yleistyneet viime vuosina.
– Tilanne näyttää menneen siihen, että lapset johtavat aikuisia. Lastensuojelulaki tulisi saada siihen muotoon, että ongelmalasten ja -nuorten kohdalla voitaisiin tehdä nopeasti ratkaisuja, joilla taataan muiden turvallisuus, Karjalainen toteaa.
Poika jäi eristykseen hakkaamaan patjaa
Kallion vastaanottolaitoksen puukotusyrityksestä epäilty poika toimitettiin tapauksen jälkeen laitoksen eristyskoppiin rauhoittumaan. Se on pieni huone, jossa on vessanpönttö ja patja lattialla. Työntekijöiden mukaan selvin päin ollut poika jatkoi riehumistaan eristyskopissa. Hän nosti patjan pystyyn ja hakkasi sitä vihoissaan.
Useat Kallion yksikön työntekijät jäivät tapauksen vuoksi sairauslomalle. Heitä pelottaa palata laitokseen töihin väkivallan uhan vuoksi.
Tilanne on myös Helsingin lastensuojelun johtajan Nummikosken tiedossa. Kallion yksikössä on annettu kriisiapua ja työvoiman määrää on lisätty.
– On selvää, että kun nuorten vakavia väkivaltatilanteita tapahtuu kaupunkiympäristössä, niitä kohdataan myös nuorten vastaanotossa. On tärkeää, että näitä nuoria hoitavien työntekijöiden kokemus turvallisuudesta kyetään säilyttämään ja väkivallan uhka- ja vaaratilanteet minimoimaan työssä, Nummikoski kertoo.
Vastaanottolaitosten ongelmiin etsitään ratkaisua myös uudesta vastaanottolaitoksesta, joka on tarkoituksena saada toimintaan ensi vuonna. Suunnitelmissa on, että laitokseen sijoitettaisiin muualta Suomesta sijoituspaikoistaan karanneet alaikäiset.
– Sinne perustetaan vaativan tason osasto poliisin tuomille luvatta sijaishuoltoyksiköstään poistuneille nuorille. Tällä osastolla olisi erityisen vahva henkilöstömitoitus ja osaaminen, Nummikoski sanoo.
Nuoret eivät saa psykiatrista apua ajoissa
Työntekijät kaipaavat perusteellista muutosta nuorten palveluihin. Työvoiman lisääminen auttaa työssä tällä hetkellä, mutta tärkeintä olisi puuttua ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa.
– Suurin ongelma on se, että psykiatrisissa palveluissa on ruuhkaa, eivätkä asiakkaat saa tarvitsemaansa apua ajoissa, kertoo nuorten vastaanotossa työskentelevä mies.
Hän esiintyy jutussa nimettömänä, koska ongelmista puhuminen voi aiheuttaa haittaa työelämässä.
Osa työntekijöistä toivoo lastensuojelulakiin lisää keinovalikoimaa. Esimerkiksi laitoksesta karanneeseen nuoreen ei saa lain mukaan koskea, ellei hän ole laitoksen alueella. Jos nuori pitää saada kiinni laitoksen ulkopuolelta, tarvitaan poliisin maksullista virka-apua.
Poliisi laskuttaa lastensuojelulaitosta heidän tarvitsemastaan avusta. Sisäministeriö on ehdottanut maksullisuuden poistamista. Asetuksen muutoksen valmistelu on yhä kesken.
– Tämä himmeli on käsittämätön. Huumemaailmassa elävät nuoret eivät lähde mukaan vapaaehtoisesti, Karjalainen kritisoi.
Lastensuojelulakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa vähentää lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työn kuormittavuutta.
Lisää aiheesta: