Listasimme kahdeksan väittämää, joiden vuoksi ihmiset saattavat jättää koronarokotteen ottamatta. Suurin osa niistä on virheellisiä ja osan merkitystä liioitellaan. Juttu on julkaistu alun perin 7. heinäkuuta 2021.
Rokottaminen on yksi keskeisimpiä työkaluja pandemian torjunnassa. Suomessa 66,6 prosenttia väestöstä on saanut vähintään yhden rokotuksen lokakuun 18. päivään mennessä. Jos tarkastellaan ainoastaan 12 vuotta täyttäneitä, kaksi rokotetta on saanut 75,6 prosenttia ja yhden rokotteen 84,8 prosenttia.
Rokotushalukkuus on vahvistunut alkuvuodesta eli sen jälkeen, kun rokotteet on otettu käyttöön.
Kaikki rokotushaluttomat eivät ole rokotusvastaisia tai epäluuloisia terveysviranomaisia ja tutkittua tietoa kohtaan. Puhumattakaan, että he uskoisivat salaliittoteorioihin.
Rokotushaluttomuus saattaa kohdistua pelkästään koronarokotteisiin ja perustua totuuksina pidettyihin väitteisiin ja huoliin.
Listasimme kahdeksan väitettä ja tarkistimme faktat. Ovatko seuraavat väitteet tutkimustiedon mukaan totta vai tarua?
Kysyimme asiaa THL:n, Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean asiantuntijoilta.
1. Koronarokotteella ei ole myyntilupaa
Ylilääkäri Hanna Nohynek, infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL:
EU:ssa käytetyillä koronarokotteilla on Euroopan lääkeviranomaisen EMA:n suosittelema ja Euroopan komission myöntämä ehdollinen myyntilupa.
Lääketurvayksikön päällikkö Liisa Näveri ja farmaseuttis-biologisen yksikön päällikkö Marjo-Riitta Helle, Fimea:
Ehdollinen myyntilupa voidaan myöntää, jos lääke (myös rokotteet ovat lääkkeitä) katsotaan hyvin tarpeelliseksi lääketieteellisin perustein. EMAn nopeutettu arviointi mahdollistaa rokotteen myyntiluvan hyväksymisen normaalia nopeammalla aikataululla.
Normaalisti kaikki myyntilupahakemusta tukevat tiedot on toimitettava arviointimenettelyn alussa, mutta nopeutetussa arvioinnissa tutkimustietoja arvioidaan sitä mukaa, kun niitä valmistuu.
Minkäänlaista myyntilupaa ei myönnetä koskaan, jos tuotteen hyödyt eivät ole suuremmat kuin haitat.
Ehdollisen myyntiluvan saaneen rokotteen turvallisuutta arvioidaan samoilla kriteereillä kuin normaalissa myyntilupaprosessissa.
Lähde:
Euroopan lääkevirasto EMA
2. Rokote on kehitetty nopeasti
Hanna Nohynek, THL:
Vaikka Covid-rokotteiden kehitystyö on tehty nopeasti, nyt käytetyt tekniikat, mRNA-teknologia mukaan lukien, on kehitetty vuosien ja vuosikymmenien aikana.
Mitään rokotustutkimuksen vaiheita ei ole ohitettu.
Koronavirusrokotteen kehityksessä on hyödynnetty myös tietoa aikaisempiin SARS- ja MERS-koronavirusepidemioihin liittyvästä tutkimuksesta sekä rokotekehityksestä.
Lähteet:
Sic!-lääketietolehti
Duodecim-lehti (9.4.2020)
Video nopeutetusta hyväksyntämenettelystä
Euroopan lääkevirasto EMA
THL
3. Rokotteilla on runsaasti vakaviakin haittavaikutuksia
Hanna Nohynek, THL:
Lieviä reaktioita kuten kuumetta, väsymystä ja lihassärkyä on paljon. Ne ovat yleisiä reaktioita kaikille rokotteille. Haittavaikutukset menevät yleensä ohi parissa päivässä.
Vakavat haittareaktiot ovat hyvin harvinaisia. Esimerkiksi vakavia allergisia reaktioita saa yksi sadastatuhannesta mRNA-rokotetusta (1/100 000). Adenovirusvektorirokotteilla on havaittu verenhyytymisen häiriöitä keskimäärin 1/80 000 – 1/100 000.
Suomessa käytettävistä rokotteista mRNA-rokotteita ovat Biontech-Pfizerin ja Modernan rokotteet. Astra Zenecan rokote kuuluu adenovirusvektorirokotteisiin.
Mika Rämet, Rokotetutkimuskeskuksen johtaja:
Verenhyytymishäiriöiden takia Johnsson & Johnssonin rokote ei ole käytössä Suomessa. Samasta syystä Astra Zenecaa käytetään lähinnä yli 65-vuotiailla, mutta voidaan käyttää myös nuoremmilla, joille mRNA-rokote ei sovi voimakkaan yliherkkyyden vuoksi.
Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan mRNA-rokotteisiin voi liittyä myös sydänlihastulehduksen riski nuorilla alle 40-vuotiailla miehillä. Yleisyys on noin 1/30 000. Oireet ovat tyypillisesti lieviä ja ohimeneviä. Eurooppalaisista rekistereistä tällaista haittavaikutusta ei ole tullut esiin.
Liisa Näveri ja Marjo-Riitta Helle, Fimea:
Koronarokotteiden epäillyistä haittavaikutuksista on ilmoitettu Suomessa aktiivisesti Fimealle. Valtaosa näistä haittavaikutusilmoituksista koskee rokotteiden tunnettuja haittavaikutuksia, kuten kuumetta, lihaskipua ja väsymystä.
Pelkästään ilmoitusten määrän perusteella ei voi arvioida valmisteen turvallisuutta eikä vertailla eri valmisteiden turvallisuutta keskenään.
Lähteet:
Fimean julkaisemat haittavaikutusilmoitukset
THL: Koronarokotteiden turvallisuus ja haitat
EMA
Mikä Rämetin blogikirjoitus
4. Rokote muuttaa ihmisen DNA:ta
Mika Rämet, Rokotetutkimuskeskus:
mRNA- rokotteessa ei ole DNA:ta. RNA ei pysty liittymään rokotetun henkilön solujen perimään eli DNA:han.
Rokotteen sisältämä RNA hajoaa myös elimistössä nopeasti.
Adenovirusvektorirokotteissa on DNA:ta mutta se ei integroidu ja kiinnity osaksi perimäainetta.
Lähteet:
THL: mRNA-rokotetietoa
Sic!-lääketietolehti rokoteteknologioista
5. Rokote voi aiheuttaa lapsettomuutta
Mika Rämet, Rokotetutkimuskeskus:
Ei ole mitään näyttöä siitä, että rokote aiheuttaisi lapsettomuutta.
Yhdysvaltalaisen rekisterin perusteella mRNA-rokotteet eivät myöskään aiheuta ennanaikaisen synnytyksen riskiä, raskauskomplikaatioriskiä eikä sikiövaurioita.
Raskaana oleva voi ottaa koronarokotteen.
6. Rokote ei suojaa kaikilta virusvarianteilta
Hanna Nohynek, THL:
Suojateho beeta- ja deltavarianttien aiheuttamilta infektioilta on selvästi alentunut, mutta suojateho taudin vaikeilta muodoilta (sairaalahoito, kuolema) on erittäin hyvä.
Mika Rämet, Rokotustutkimuskeskus:
Sataprosenttista suojaa ei tietenkään ole, joten koronataudin voi saada myös rokotettu henkilö.
Deltamuunnosta vastaan tarvitaan ehdottomasti kaksi rokotetta. Kaksi mRNA-rokotetta antaa keskimäärin 88-prosenttisen suojan.
Astra Zenecan adenovirusrokote suojaa englantilaisen aineiston perusteella erinomaisesti sairaalahoitoa vaativalta deltamuunnoksen aiheuttamalta infektiolta (92%) ja myös lieväoireista tautia vastaan (62%) .
Kausi-influenssarokotteeseen verrattuna suoja on hyvä.
Lähde:
THL: Rokotteiden teho koronavirusta vastaan
7. Rokotteesta ei ole hyötyä lapsille
Hanna Nohynek, THL:
On totta, että pienillä lapsilla SARS-CoV-2 aiheuttaa harvoin vakavaa koronatautia, ja lasten koronakuolemat ovat vielä harvinaisempia. Lapsilla esiintyy kuitenkin pitkittynyttä COVID-oireistoa sekä harvinaista monielinoireyhtymää (MIS-C).
On osin epäselvää, mikä on pienten lasten rooli tartuntaketjuissa.
Liisa Näveri ja Marjo-Riitta Helle, Fimea:
Euroopan lääkevirasto suosittelee Pfizer-Biontechin Comirnaty-rokotteen käytön laajennusta 12–15-vuotiaille ja arvioi parhaillaan Modernan koronarokotteen käyttöä 12–17-vuotiaille.
Suomessakin rokotteen ottamista suositellaan.
Mika Rämet, Rokotetutkimuskeskus:
Alle 12-vuotiaista ei ole vielä olemassa tutkimustietoa. 12–15-vuotiaille hyödyt ovat suuremmat kuin haitat.
Lähteet:
EMA: 12–15-vuotiaat
EMA: 12–17-vuotiaat
THL: lapset ja nuoret
8. Rokotetta ei ole tutkittu riittävästi
Hanna Nohynek, THL:
Lääkeviranomaisten mielestä heille toimitettu näyttö on ollut riittävää. Kysymys on hyötyjen ja haittojen suhteesta, ja rokotteiden hyödyt ovat olleet selvästi hyötyjen puolella.
Ehdolliseen myyntilupaan kuuluu se, että valmistaja toimittaa kuukausittain tietoja rokotteen turvallisuudesta ja myös tehosta lääkeviranomaiselle. Kun riittävästi tietoa on toimitettu, lääkeviranomainen suosittelee ehdotonta myyntilupaa.
Liisa Näveri ja Marjo-Riitta Helle, Fimea:
Rokotteen turvallisuutta arvioidaan samoilla kriteereillä kuin normaalissakin myyntilupaprosessissa. Rokotteella on täytynyt suorittaa ainakin yksi laaja faasi 3 -tutkimus, johon osallistuu jopa kymmeniä tuhansia henkilöitä. Tutkimuksiin on usein osallistunut myös muita henkilöitä kuin perusterveitä työikäisiä aikuisia.
Turvallisuuden suhteen edellytetään riittävää rokotettavien lukumäärää ja seuranta-aikaa, jotta myös harvinaisemmat tai viiveellä esiintyvät haittavaikutukset tulisivat havaituiksi. Lisäksi edellytetään turvallisuusseurantaohjelmaa rokotteen markkinoille saattamisen jälkeen.
Rokotteiden turvallisuutta seurataan niiden koko elinkaaren ajan EU-tasoisena yhteistyönä. Myyntilupavaiheen jälkeen turvallisuuden seuranta ja arviointi jatkuvat rokotteesta kertyvän tiedon valossa. Turvallisuusarviointia tehdään mm. haittavaikutusilmoitusten, tutkimusten, määräaikaisten turvallisuuskatsausten ja rekisteripohjaisten selvitysten avulla.
Tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin, joilla edistetään rokotteen turvallista käyttöä.
Mika Rämet, Rokotetutkimuskeskus:
Maailmassa on annettu kolme miljardia rokoteannosta, joten käyttökokemuksia on kertynyt runsaasti. Rokotehaittojen seuranta on erittäin luotettavaa EU-maiden lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Kanadassa. Mahdolliset haitat tulevat varmasti esille.
18.10.2021 kello 14.53 juttuun päivitetty rokotettujen määrä ja osuus.
Lue lisää: