Suuttumus ja pettymys vuorottelevat Päivi Kortelaisen kasvoilla, kun hän selostaa työnantajansa ratkaisua jättää osa hänen palkastaan maksamatta. Lopullinen päätös tuli muutama viikko sitten, ja sitä on vaikea niellä.
Kortelaisesta tuntuu, ettei hänen 17 vuoden työurallaan ole työnantajalle mitään merkitystä.
– On vaikea kestää ajatusta, ettei minun työlläni ollut tämän enempää arvoa. Noiden vuosien aikana olen itse kuitenkin monet kerrat joustanut ja venynyt, Kortelainen purkaa pettymystään.
Lähes kaikkien palkat laskettiin uudestaan
58-vuotias Kortelainen on yksi Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Eksoten noin 5000 työntekijästä, joiden palkan työnantaja joutui laskemaan uudelleen maksettuaan heille vuosien ajan epähuomiossa liian vähän.
Eksote päätyi myöntämään valtaosalle henkilöstöstä korvauksen maksamatta jääneistä palkoista.
Kortelainenkin on oikeutettu korvaukseen. Hän tiesi, että kollegoille maksetut korvaussummat pyörivät useissa tuhansissa euroissa. Korvausten suuruudesta liikkui tietoja myös julkisuudessa.
Kortelainen ei ollut uskoa silmiään, kun näki oman summansa muutama viikko sitten.
– Oli sanoinkuvaamaton järkytys, kun luin viestistä, että minulle maksetaan kokonaiset 4,17 euroa. Minun kohdallani korvaussumma on laskettu yhden yksittäisen työvuoron perusteella, vaikka olen ollut saman työnantajan palveluksessa 17 vuotta, Kortelainen kertoo.
Hän on käynyt summan laskentaperusteesta viestinvaihtoa Eksoten henkilöstöosaston, toimitusjohtaja Timo Sakselan ja ammattiliitto Superin kanssa. Summa on Eksoten mukaan laskettu oikein.
Yksittäiset työntekijät huomasivat virheen
Eksoten palkkarästi alkoi kertyä vuonna 2011, jolloin kuntien palveluksessa työskennelleet sosiaali- ja terveysalan työntekijät siirrettiin vasta perustettuun sote-piiriin. Kesällä 2019 selvisi, että Eksote oli jättänyt työntekijöiden palkat yhdenmukaistamatta sote-piirin perustamisvaiheessa.
Vastaavanlainen palkkaharmonisointi on nyt edessä kymmenissä kunnissa, jotka tuoreen sote-ratkaisun mukaisesti parhaillaan valmistelevat henkilöstön siirtämistä uuden hyvinvointialueen palkkalistoille.
Eksotessa palkkaharmonisoinnin tekemättä jättäminen johti virheisiin palkkakuiteissa, ja isolle osalle henkilöstöä maksettiin vuosien ajan liian alhaista palkkaa. Ongelma havaittiin viisi vuotta Eksoten perustamisen jälkeen, kun kolme työntekijää alkoi kysellä perusteita palkanmaksun epäselvyyksiin.
Kului vielä neljä vuotta ennen kuin suunnitelma virheen korjaamiseksi oli valmis. Palkkojen uudelleenlaskemisen yksityiskohtia koskevan sopimuksen neuvottelivat kuntatyönantajia edustava KT ja työntekijäjärjestöt.
Neuvottelun osapuolet päätyivät kompromissiin, jossa päätettiin unohtaa palkkarästit ensimmäisen viiden vuoden ajalta. Vuodesta 2016 eteenpäin maksamatta jääneet palkat luvattiin korvata kaikille työntekijöille.
Määräaikaisten työntekijöiden saaman korvauksen suuruus sovittiin laskettavaksi viimeisimmän työsuhteen perusteella, olkoon se kuinka lyhyt tahansa. Juuri tämä koitui Päivi Kortelaisen kohtaloksi.
Irtisanoutuminen oman hyvinvoinnin vuoksi
Päivi Kortelainen oli varma, että hänellekin maksetaan täysi korvaus vuodesta 2016 eteenpäin rästiin jääneistä palkoista. Mutta toisin kävi. Eksote on vahvistanut Kortelaisen saaman korvaussumman pysyvän muuttumattomana eli 4,17 eurossa.
Eksoten pääluottamusmies Mervi Löppönen lähihoitajia edustavasta Superista arvioi, että vastaassa tilanteessa on ainakin kymmenkunta Eksotessa määräaikaisilla sopimuksilla työskennellyttä henkilöä.
Eksoten hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) ei jätä Kortelaiselle ja hänen kohtalotovereilleen toivoa korvaussumman laskemisesta uudelleen.
Kiljusen mukaan KT:n ja työntekijäjärjestöjen neuvottelemaa sopimusta ei voida avata muutoksille yhden työntekijän tilanteen vuoksi. Vaarana on, että muutos johtaisi yhä uusiin muutostarpeisiin ja kohtelisi epäoikeudenmukaisesti työntekijöitä, jotka ovat jo hyväksyneet saamansa korvauksen.
– Se olisi kuin Pandoran lipas. Syntyisi tilanne, jota emme pysty enää hallitsemaan, Kiljunen perustelee.
Hän arvelee, että edelleen saattaa ilmaantua yksittäisiä työntekijöitä, jotka kokevat tulleensa kohdelluksi väärin tai eivät kuittaa saamaansa korvausta. Heidän kanssaan ratkaisun löytäminen palkkakiistassa voi viedä vuosia ja johtaa oikeusprosesseihin.
Kortelaisen tapauksessa ratkaiseva käänne oli irtisanoutuminen joulukuussa 2019. Lähtöpäätös oli Kortelaisen oma ja tarkkaan harkittu. Takana oli 30 vuotta hoitotyötä.
Vanhusten kotihoidossa lähihoitajana työskennellyt Kortelainen sanoo irtisanoutumisensa syyksi kiristyneen työtahdin.
Oma jaksaminen oli alkanut reistailla ja toisaalta asiakkaiden jättäminen vaille riittävää huomiota vei työstä iloa. Lisäksi hän oli juuri löytämässä uudenlaisen tavan tehdä työtä vanhusten kanssa mutta kiireettömämmin.
Työvuoro, joka olisi pitänyt jättää tekemättä
Irtisanoutumisen jälkeen entinen työnantaja pyysi Kortelaista tekemään määräaikaisella sopimuksella yksittäisiä vuoroja. Hän lupautuikin töihin vielä joulupäivänä ja tapaninpäivänä 2019 sekä 12. tammikuuta 2020.
– Hyvää hyvyyttäni halusin auttaa entistä työyhteisöäni. Kotihoidossa on kova pula työntekijöistä, Kortelainen kertoo.
Erityisesti viimeinen työvuoro on jäänyt mieleen, sillä siitä tuli ratkaiseva peruste kiistassa, jonka lopputulosta Kortelainen nyt harmissaan nielee.
– En ikimaailmassa olisi tehnyt yhden päivän määräaikaisuutta, jos olisin tiennyt, että menetän sen vuoksi usean tuhannen euron korvausrahat. Mutta kukaan heistä, joilla jo siinä vaiheessa oli tietoa, ei neuvonut tai varoittanut minua.
Palkkojen tarkistamisen lopputuloksena Eksote päätyi korvaamaan noin 4500 vakituiselle ja määräaikaiselle työntekijälleen maksamatta jääneitä palkkoja yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Kokonaissummasta ovat vastuussa sotepiirin yhdeksän jäsenkuntaa.
Vielä yksi syy katkeruuteen
Vähäisestä korvauksesta oli jo ennen Kortelaista suivaantunut iso joukko eläkeläisiä. He olivat saaneet tiedon henkilökohtaisesta korvaussummastaan kuukausia ennen Kortelaista, ja pöyristyivät sen pienuudesta.
Osa eläkkeelle jääneistä työntekijöistä oli Kortelaisen tavoin tehnyt keikkatöitä määräaikaisella sopimuksella eläkkeen alkamisen jälkeen. Hetken näytti siltä, että korvaus maksamattomasta palkasta laskettaisiin viimeisimmän lyhyen työsuhteen perusteella.
Helmikuussa 2021 Eksoten hallitus kuitenkin päätti tehdä muutoksia kertaalleen lukkoon lyötyyn sopimukseen. Todettiin, että käytössä ollut laskentatapa kohteli epäoikeudenmukaisesti eläkkeen alkamisen jälkeen keikkatöitä tehneitä noin sataa työntekijää.
Heidän kohdallaan korvaussumma päätettiin laskea vielä uudelleen, nyt sen työtehtävän perusteella, josta he olivat jääneet eläkkeelle. Heille korvattiin yhteensä 300 000 euroa ensin laskettua enemmän.
Korvaussopimuksen lähihoitajien edustajana neuvotellut Superin sopimusasiantuntija Teemu Hiilinen kertoo, että muutos eläkeläisten korvauksiin tehtiin paikallisesti Eksoten hallituksen aloitteesta. Hiilisen mukaan varsinaisen sopimuksen syntyminen kesti kaksi vuotta, työ oli erittäin monimutkaista eikä sopimusta voi enää avata korjauksia varten.
– Kyse on Suomen historian suurimmasta palkkojen harmonisoinnista. Loppuratkaisussa oli täysin mahdotonta huomioida korvauksen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä jokaisen yksittäisen työntekijän kannalta, Hiilinen kertoo.
Hänen mukaansa neuvottelutilanne eli jatkuvasti, eikä työntekijöille siksi voitu jakaa konkreettisia ohjeita siitä, millaisia vuoroja kenenkin on kannattavaa tehdä. Hiilinen on pahoillaan niiden työntekijöiden puolesta, joita sopimus ei kohtele oikeudenmukaisesti.
Uudessa työssä ei rikastu mutta ehtii nauttia
Irtisanoutumisen jälkeen Kortelainen aloitti ikäihmisten perhehoitajana. Työstä ei makseta palkkaa vaan noin 50 euron palkkio yhtä asiakaskäyntiä kohden. Yhden käynnin kesto on alle kuusi tuntia. Päivän aikana Kortelainen tekee yleensä kaksi asiakaskäyntiä.
Käynnin aikana hän ehtii toteuttaa monenlaiset vanhuksen toiveet kauppa-avusta kahvin ääressä seurusteluun. Asiakkaiden valinnasta ja palkkion maksusta vastaa Eksote.
Palvelu on suunnattu esimerkiksi omaishoitajien tueksi, jotta he pääsevät omille asioilleen.
– Palkkio on pieni, mutta se riittää, kun velat tähän ikään mennessä on jo maksettuna, Kortelainen kertoo.
Hän sanoo tulevansa nykyisillä tuloillaan toimeen kohtuullisesti. Parhaillaan Kortelainen viettää neljän viikon palkatonta kesälomaa mökillä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 13.7. kello 23:een saakka.