BRYSSEL EU-komission on tänään keskiviikkona määrä julkistaa, miten EU saavuttaa 2020-luvulla omat ilmastotavoitteensa.
Yksityiskohdat pysyivät vielä aattopäivään asti täysin auki, mutta komissiolta odotetaan kunnianhimoisia ehdotuksia – sillä EU:n tavoite vähentää päästöjään vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttia on nykytilanteeseen verrattuna kunnianhimoinen.
Koko paketissa on kaksi keskeistä asiaa: uusiutuvan energian lisääminen ja teollisuuden päästöjen vähentäminen. Siihen lähes koko paketti keskittyy.
Metsäkysymys on paketissa vain yksi pala monien joukossa, monelle jäsenmaalle pieni asia mutta Suomelle tärkeä.
Mitä paketilta odottavat vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö ja EU:n maanviljelijöiden ja metsänomistajien etujärjestön Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen?
Niinistö: "Suomalainen elinkeinoelämä on pääsääntöisesti voittaja"
Niinistön mukaan paketissa tärkeintä on energiamurros. Raha juoksee maailmassa nyt vihreän siirtymän perään.
– Energiatuotannosta on tulossa kovaa vauhtia päästötöntä, ja murros on ollut nopeampi kuin ennakoitiin. Yksityinen sektori siirtää rahojaan puhtaaseen energiaan, ja lakisääteiset tavoitteet vauhdittavat siirtymää, Niinistö sanoo.
Suomella on paketissa lähinnä isosti voitettavaa, hän uskoo.
EU tavoittelee hiilineutraaliutta vasta vuoteen 2050 mennessä, Suomi jo vuoteen 2035 mennessä. Vaikka tavoitteiden saavuttaminen vaatii investointeja, elinkeinoelämä saa samalla moniin maihin nähden etulyöntiaseman. Yrityksillä on tarjota ympäristöratkaisuja, ja ne ovat omalla alallaan vähäpäästöisiä.
– Suomalainen elinkeinoelämä on pääsääntöisesti voittaja. On suuri kansallinen etu, että ilmastokriisi saadaan hallintaan ja murros tehdään niin, että edelläkävijät menestyvät.
Pesonen: "Ollaan erittäin ylpeitä metsien eteen tehdystä työstä"
Metsätalouden puolestapuhujat ovat olleet ilmastopaketin julkistamisen alla takajaloillaan.
Niin Pesonenkin. Metsienkäyttö on hänelle paitsi ympäristöasia, ehdottomasti myös talous- ja sosiaaliasia.
– Se on otettava huomioon etenkin Suomen harvaan asutuilla alueilla. Jos metsätalous sieltä nykymuodossa hävitetään, niin aika ohuessa alkaa olla niiden alueiden ekonominen pohja, Pesonen sanoo.
Hänen mukaansa Eurooppa on ainut manner, jossa metsän peitto kasvaa, ja sääntelyn vaikutuksia on arvioitava eurooppalaisen kilpailukyvyn säilyttämisen näkökulmasta.
– Me ollaan erittäin ylpeitä metsien eteen tehdystä työstä, ja ollaan valmiit jatkamaan sitä, hän sanoo ja jatkaa:
– Jos vaaditaan omilta keskeisiltä talouden sektoreilta erityisiä lisätoimenpiteitä kestävyydessä, samat toimenpiteet on ujutettava käytännössä myös kansainväliseen yhteistyöhön kauppapolitiikassa.
Niinistö: "On tärkeää, että se bioenergia jota EU edistää, ei aiheuta merkittävää luontohaittaa"
Bioenergia on ainakin lyhyellä aikavälillä välttämättömyys tavoitteiden saavuttamisessa.
Nykyisellään kaksi kolmasosaa EU:n uusiutuvasta energiasta on bioenergiaa, lähinnä puuta ja teollisuuden sivu- sekä jätevirtoja.
– Bioenergialla on oma roolinsa, ja lähivuosina se rooli on merkittävä. Mutta on tärkeää, että se bioenergia jota EU aktiivisesti edistää, ei aiheuta merkittävää luontohaittaa tai pienennä hiilinieluja, Niinistö sanoo.
Niinistön mielestä EU:n ilmastopaketin uhkaa metsätaloudelle on suurenneltu – lauottu, miten EU tahtoo muuttaa Suomen metsät hiilivarastoiksi tai kieltää avohakkuut. Hänen mukaansa kyse on rajauksista.
– Olisi järkevää rajata vanhojen metsien käyttö ja paksu tukkipuu eli ainespuu pois energiapoltosta. Vanha metsä kannattaa jättää metsään luontoarvojen takia, ja tukkipuu pitäisi käyttää laadukkaammin kuin polttoon.
– Jos näiden osalta kestävyyskriteerit jonkin verran kiristyvät, se on minusta vain järkevä suunta.
Pesonen: "Ollaan valmiit katsomaan myös monimuotoisuutta"
Pesonen on yhtä mieltä siitä, että metsien hiilivaraston pitää kasvaa.
– Ja ollaan valmiit katsomaan myös biodiversiteettipuolta, luonnon monimuotoisuutta, että onko se mukana yksityismetsätalouden suunnittelussa. Se on tärkeää jo pitkäjänteisyyden takia.
Hän pitää Suomen ja Ruotsin hallitusten metsäkantaa perusteltuna, eli on sitä mieltä ettei niiden metsienkäyttöä tulisi alistaa EU:n ohjailtavaksi.
– Kyllä se Suomen ja Ruotsin hallituksen kanta on aika perusteltu metsänomistuksen kannalta. Meillä on aika erilaiset lähtökohdat, ja alan onnistumisen eteen on tehty paljon töitä.
Lisää aiheesta:
Mitä EU:n ilmastopaketista tiedetään nyt? Ainakin, että siinä on Suomelle kolme isoa ongelmaa