EU haluaa uusista autoista päästöttömiä 14 vuodessa, päästökaupan autoiluun ja asumiseen sekä tukea köyhille – täältä löydät ilmastopaketin sisällön sekä eri tahojen reaktiot

Kiitos seurannasta, alta löydät olennaisimmat kohdat komisson esityksestä!

Lopetamme jutun päivittämisen tähän.

Seuraavaksi lainsäädäntöpaketti siirtyy EU:n jäsenmaiden ja parlamentin käsittelyyn. Ne muodostavat kantojaan loppukesän aikana, ja esimerkiksi Suomen eduskunta saa selonteon hallitukselta syyskuussa.

Monta erimielisyyttä on jo tiedossakin. Esimerkiksi Saksa ja Ranska eivät hyväksy uusien polttomoottoriautojen kieltoa vuonna 2035.

Suomi taas haluaa kompensaatiota talvimerenkulun kustannusten lisääntymiseen. Suomalaisten kommentit myös uudesta perustettavasta sosiaalisesta ilmastorahastosta olivat tänään nihkeitä. Nihkeys johtuu ehkä siitä, että Suomi hyötyisi komission laskelmissa rahastosta kolmanneksi vähiten Kyproksen ja Luxemburgin jälkeen.

Vääntöjä lakien lopullisesta sisällöstä käydään vielä pitkään. Pessimistisimpien arvioiden mukaan paketin läpimeno voi venyä jopa nykyisen komission kauden loppuun eli vuoteen 2024.

Voit katsoa oheiselta videolta komission keskiviikkoisen infon koskien ilmastopakettia.

Suomi kuuluu kovimpien päästötavoitteiden kärkiviisikkoon

Ilmastopakettiin kuuluu myös taakanjakoasetus, jossa jäsenmaille asetetaan aiempaa tiukemmat kansalliset päästövähennystavoitteet.

Jäsenmaiden pitää komission esityksen mukaan varmistaa, että päästöt vähentyvät niin tieliikenteessä, kotimaan meriliikenteessä, maataloudessa, rakennuksissa, jätehuollossa kuin pienteollisuudessakin.

Kunkin maan vähennystavoite on määritelty jäsenmaiden erilaisten lähtökohtien ja valmiuksien mukaan. Tavoitteet perustuvat maiden bruttokansantuotteseen asukasta kohti.

Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa ja Luxemburg joutuvat vähentämään päästöjään eniten vuoden 2005 tastosta vuoteen 2030 eli 50 prosentilla. Pienin "taakka" on Bulgarialla eli kymmenen prosenttia.

Greenpeace: Suomen hallituksella ja metsäteollisuudella on "likaiset sormenjäljet" ilmastopaketissa

Suomen Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen löytää ilmastopaketista hyviä ja huonoja elementtejä. Kosonen sanoo tiedotteessa olevansa kuitenkin huolissaan Sanna Marinin (sd.) hallituksen ja metsäteollisuuden “likaisista sormenjäljistä” lainsäädäntöpaketissa.

Greenpeace patistaa hallitusta keskittymään vihdoin jarrutuksen sijaan isoon kuvaan, sillä paketin vauhdittama kestävä talous on Suomellekin valtava mahdollisuus.

– Eurooppalaiset ovat erittäin huolissaan ilmaston kuumenemisesta, joka näkyy parhaillaankin pohjoista pallonpuoliskoa riivaavina ennätyshelteinä ja metsäpaloina. Olemme odottaneet päättäjiltä aiempaa vahvempia toimia. Nyt niitä vihdoin saadaan, Kosonen sanoo.

Kososen mielestä Suomi selvisi hiilinielutavoitteista helpolla.

– Suomelle esitetty 17,8 miljoonan tonnin tavoite ei käytännössä edes edellyttäisi nielun kasvattamista nykytasolta.

– Komission esittämä EU-tason tavoite hiilen sidonnan kasvattamiseksi on tavattoman heikko suhteessa potentiaaliin ja tarpeeseen.

Hyvälaatuista puuta ei enää energiakäyttöön, vaikuttaa Suomen tuotannossa

Komissio haluaa nostaa uusiutuvan energian osuuden vuoden 2019 tasolta eli noin viidenneksestä kaikesta energiasta 40 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä.

Samalla komissio esittää, että uusiutuvan energian kestävien lähteiden kriteerejä kiristetään. Se haluaa tiukemmat säännöt siitä, millainen puuaines voi saada tukea uusiutuvan energian lähteenä.

Tarkoitus on varmistaa, ettei hyvälaatuista puuta päätyisi energiakäyttöön.

Komissio haluaakin, että kestäväksi puuainekseksi ei enää lasketa luonnontilaisista metsistä, turvemailta tai kosteikkomailta kerättyä puuta. Myöskään kantoja, juuria tai tukkeja polttamalla tuotettu energia ei olisi enää kestävää.

Lainsäädäntö tiukentuu myös niin, että nämä kestävyyskriteerit koskisivat kaikkia vähintään viiden megawatin kokoisia tuotantolaitoksia. Tähän asti rajana ovat olleet 20 megawatin tuotantolaitokset.

Ministeri Leppä antaa paketille kiitosta

Maa- ja metsätalousministeri Leppä kiittää komission esitystä hiilinielujen osalta "askeleeksi oikeaan suuntaan" tviitissään.

Hänen mielestään nielujen laskentamalli on aiempaa selvempi ja komission esittämä tavoite nielumäärien lisäämisestä on Suomen saavutettavissa.

Komissio pyrkii 310 miljoonan tonnin hiilipäästöjen vähentämiseen vuosikymmenen loppuun mennessä metsien ja kosteikkojen hiilen imukykyä lisäämällä. Suomen osuus tuosta on 18 miljoonaa tonnia.

Esimerkiksi Ruotsilla on selvästi suurempi hiilinielutavoite, samoin Puolalla, Italialla, Ranskalla, Espanjalla ja Saksalla.

Päästökaupan lisäksi asumiseen myös muita sääntöjä

Rakennuksissa syntyy komission mukaan 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä niiden energiankäytön kautta.

Nyt rakennuksista aiotaan tehdä energiatehokkaampia. Uuden sosiaalisen ilmastorahaston kautta heikosti toimeentulevia kotitalouksia aiotaan tukea esimerkiksi lämmitysjärjestelmien uusimisessa.

Hukkalämpöä halutaan vähentää ja uusiutuvan energian osuutta lisätä.

Keskiviikon esityksessä on tarkkoja tavoitteita jäsenmaille. Esimerkiksi julkisten rakennusten pinta-alasta kolme prosenttia pitäisi renovoida. Julkisen sektorin pitäisi myös vähentää energiankäyttöään liki kaksi prosenttia vuodessa.

Tavoitteena on "edistää rakennusten perusparannusaaltoa, luoda työpaikkoja ja vähentää energiankäyttöä ja veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia".

Keskuskauppakamari: "Iso lasku Suomen viennille"

Keskuskauppakamari ja Metsäteollisuus toivovat tiedotteessaan, että Suomi huolehtii jatkossa vientialojen kilpailukyvystä.

Merenkulun päästökaupasta koituu niiden mukaan iso lasku maksettavaksi Suomen viennille ja tuonnille, ja sitä kautta myös Suomen suhteellinen kilpailukyky heikentyy. Yli 80 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta on merikuljetusten varassa.

Etujärjestöjä hiertää komission esityksessä erityisesti se, että komissio ei esitä helpotuksia talvimerenkululle. Jäävahvistettujen alusten polttoaineiden kulutus ja päästöt ovat suuremmat kuin jäättömillä vesillä liikkuvien.

– Suomalaisten toimijoiden viestien on oltava yhdenmukaisia, kun merenkulun päästövähennyksistä neuvotellaan, Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Päivi Wood sanoo tiedotteessa.

Nykyisestä päästökaupasta tehdään tehokkaampi

Päästökauppa on osoittautunut EU:n tehokkaimmaksi aseeksi ilmastonmuutosta vastaan. Kun päästöoikeuksien hinta on noussut ilmastotavoitteiden tiukentuessa, saastuttamisesta on tullut kallimpaa.

Nyt päästöoikeuksien määrää rajataan, mikä nostaa hintaa entisestään. Päästökauppaan tulee myös ehdollisuus siitä, että päästöoikeuden ostaja investoi ympäristöystävällisempään teknologiaan.

Samalla tiukennetaan sääntöjä, joilla varmistetaan, että jäsenmaat käyttävät tulot päästökaupasta ilmastoystävällisiin kohteisiin.