Uuden rokotusikäryhmän eli 12–15-vuotiaiden rokotukset käynnistyivät tällä viikolla vilkkaasti. Perjantaihin mennessä heille oli annettu 20 000 uutta rokotetta.
Kaikista yli 12-vuotiaista on rokotettu yhden kerran noin 78 prosenttia. Kaksi rokotetta on noin 47 prosentilla kaikista yli 12-vuotiaista rokotteeseen oikeutetuista.
Yle esitti asiantuntijoille kymmenen ajankohtaista kysymystä rokotteista. Kysymyksiin vastasivat THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio ja Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet. Lisäksi vastauksissa on hyödynnetty tietoja THL:n verkkosivuilta sekä Ylen sivuilla aiemmin julkaistuja juttuja.
Lue lisää: Katso, miten koronatilanne kehittyy ja rokottaminen etenee kunnassasi
1. Kuinka suuri osa väestöstä pitää rokottaa ennen kuin rajoituksista voidaan luopua?
Koronavirus ei katoa kokonaan maailmalta eikä Suomesta, mutta monissa maissa pohditaan nyt, millainen rokotekattavuus riittäisi yhteiskunnan turvalliseen avaamiseen.
Asiantuntijoilla ei ole yksiselitteistä näkemystä siitä, kuinka suuri rokotekattavuus olisi riittävä rajoitusten purkamiseksi. Vastaus on: mahdollisimman suuri.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi torstaina, että hallitus tavoittelee koronastrategiassaan 80–90 prosentin rokotekattavuutta kaikissa vähintään 12-vuotiaissa kansalaisissa.
2. Milloin riittävä rokotekattavuus voitaisiin saavuttaa?
Tämänhetkisten tietojen mukaan suurelle osalle suomalaisista on annettu kaksi rokoteannosta syyskuun loppuun mennessä.
Yli 12-vuotiaiden 80 prosentin rokotekattavuustavoite voisi olla saavutettuna noin 8–9 viikon päästä eli lokakuun puolivälissä tai viimeistään loppupuolella. Tavoitteen toteutuminen riippuu rokotusvälistä ja siitä, kuinka ahkerasti ihmiset hakeutuvat rokotuksiin.
Ensimmäisen annoksen rokotusmäärät ovat hyviä yli 40-vuotiailla, mutta erityisesti 20–30-vuotiaiden rokotusmääriä olisi tarpeen kasvattaa.
3. Onko Suomessa tarpeeksi rokotteita tavoitteen saavuttamiseksi?
Rokotteita on tällä hetkellä tarpeeksi. Nyt tiedossa olevilla rokotetoimituksilla kaikki yli 12-vuotiaat voitaisiin rokottaa kattavasti lokakuun loppuun mennessä. Rokotteiden toimituksista ei kuitenkaan voida olla täysin varmoja.
4. Kuinka hyvin rokotus suojaa tartunnalta ja taudilta?
Kaikki rokotteet antavat suojan sekä tartuntaa että vaikeita tautimuotoja vastaan.
THL:n käyttämien tuoreimpien tietojen mukaan rokotteiden suojateho deltamuunnoksen aiheuttamaa tautia vastaan on 35 prosenttia ensimmäisen annoksen jälkeen ja 79 prosenttia toisen annoksen jälkeen. Rokotettu voi siis saada tartunnan, mutta kaksi rokotetta antaa jo hyvän suojan myös ärhäkkää deltavarianttia vastaan.
Rokote suojaa vakavalta taudilta tartuntaa paremmin. Rokotteiden suojateho vakavaa tautia vastaan on ensimmäisen annoksen jälkeen 80 prosenttia ja toisen annoksen jälkeen 96 prosenttia.
Koska myös rokotetut voivat levittää tautia, vain itse otetulla rokotteella voi suojautua tartunnalta ja vakavalta taudilta.
5. Miten kauan rokotesarjasta saatu suoja kestää?
Rokotteesta saadun suojan kestosta ei ole tarkkaa tietoa. Pfizer julkaisi heinäkuun lopussa tietoja, joiden mukaan rokotteen teho oli 96 prosenttia kaksi kuukautta toisen annoksen saamisen jälkeen. Puolen vuoden jälkeen teho oli 84 prosenttia.
Tutkimusten mukaan Modernan rokotteen teho on 93 prosenttia puolen vuoden jälkeen. Pfizerin ja Modernan tutkimukset on tehty kolmen viikon annosvälillä, joten tulokset eivät ole suoraan verrattavissa Suomen kahdeksan tai 12 viikon rokoteväliin.
Rokotteen antaman suojan kestossa voi olla myös yksilöllisiä eroja. Esimerkiksi ikääntyneillä tai immuunisuojan puutteista kärsivillä teho voi laskea nopeammin kuin terveillä nuorilla.
Kolmannen rokotteen antamisesta ei ole tehty vielä Suomessa päätöksiä, mutta on mahdollista, että sitä tarjotaan myöhemmin esimerkiksi riskiryhmille.
6. Miksi rokotusten ikäraja on tällä hetkellä juuri 12-vuotiaissa?
Rokotteita saavat nyt yli 12-vuotiaat, sillä heidän ikäryhmälleen on tehty tarpeeksi tutkimusta siitä, että rokotteita voidaan antaa heille turvallisesti.
Rokotuksissa on edetty alusta asti vanhemmista ikäryhmistä nuorempiin. Alle 12-vuotiaiden rokottamisesta ei ole vielä tarvittavaa tutkimustietoa, mutta sitä kerätään parhaillaan myös Suomessa.
7. Onko lasten ja nuorten rokottaminen aikuisia riskialttiimpaa?
Jos lasten rokotuksiin kohdistuisi suuria huolia, rokotuksille ei annettaisi myyntilupaa. Tutkimuksissa ei ole todettu syitä sille, miksi esimerkiksi 14-vuotiaiden rokottaminen olisi riskialttiimpaa kuin 16-vuotiaiden, joille on annettu rokotteita jo keväästä asti.
Lapsille ja nuorille on annettu maailmalla jo miljoonia rokotteita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 12–15-vuotiaista reippaasti yli kuusi miljoonaa on saanut yhden rokoteannoksen. Kanadassa 12–17-vuotiaita oli heinäkuun loppuun mennessä rokotettu lähes kaksi miljoonaa.
Lapsilla on samat yleisimmät haittavaikutukset kuin aikuisilla. Yleisimpiä sivuoireita ovat esimerkiksi käden kipu, väsymys, päänsärky, kuume ja lihaskivut.
8. Missä lapsi tai nuori voi saada rokotuksen?
Valtaosa kunnista tarjoaa rokotteet kouluissa, mutta joillain paikkakunnilla lapset ja nuoret ohjataan muiden rokotettavien tavoin pystyssä oleville rokotuspisteille.
Rokotusten ajankohtaa ja paikkaa pohtivien kannattaa seurata kuntien tiedotusta.
9. Kuka päättää lapsen rokotuksesta?
Koronarokotus on kaikille vapaaehtoinen. Lähtökohtaisesti myös lapset tekevät päätöksen rokotteen ottamisesta itse.
Alaikäisten kohdalla terveydenhuollon ammattilainen kuitenkin arvioi, onko lapsi tai nuori kykeneväinen päättämään itse rokotuksen ottamisesta. Mikäli nuori ei halua tai ei ole kykenevä päättämään rokotuksesta, rokottamiseen tarvitaan kaikkien huoltajien suostumus.
10. Onko työnantajalla tai koululla oikeus kysyä tietoa rokotuksista?
Rokotus on terveystieto, joten se on aina yksityisasia. Työnantaja voi tiedustella rokotuksesta, mutta työntekijä saa päättää, antaako hän tiedon työnantajalle.
Työnantajalla pitää olla erityinen peruste, jos tämä haluaa käsitellä rokotustietoja. Esimerkiksi tartuntatautilaissa on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, joissa työnantaja ei saa käyttää rokottamatonta henkilökuntaa muissa kuin poikkeuksellisissa tilanteissa.
Lue myös:
Tästä artikkelista löydät tuoreimmat tiedot koronaviruksesta