Kiinalainen kyytisovellus Didi listautui kesäkuun lopussa New Yorkin pörssiin. Osakeannissa kiinalaisyhtiö arvioitiin 67 miljardin dollarin eli vajaan 57 miljardin euron arvoiseksi, mikä teki siitä vuoden toiseksi suurimman listautumisen Yhdysvalloissa.
Sijoittajat ottivat Didin innolla vastaan, olihan kyseessä kasvumarkkinoilla toimiva teknologiayhtiö. Parhaimmillaan ensimmäisen pörssipäivän aikana Didin markkina-arvo hätyytteli 80 miljardin dollarin rajapyykkiä. Lopulta kurssinousu jäi maltilliseen prosenttiin.
Didin listautumisen yhteydessä analyytikot nostivat esille Kiinan valtion tiukentuneen linjan maan teknologiasektoria kohtaan. Uutta sääntelyä tuli tasaisesti ja usein se kohdistui juuri Didin kaltaisiin alustayhtiöihin. Viime marraskuussa maksupalveluyhtiö Ant Group joutui jopa keskeyttämään viime hetkellä pörssilistautumisensa, kun viranomaiset laativat uudet säännöt lainamarkkinoille.
Viranomaiset olivat myös alkaneet valvomaan jo olemassa olevia sääntöjä uudella innolla. Väärinkäytöksiä koskevia tutkimuksia on käynnistetty lukuisia. Huhtikuussa Kiinan kilpailuviranomaiset määräsivät verkkokauppayhtiö Alibaballe 2,4 miljardin euron sakot markkina-aseman väärinkäytöstä.
Myös Didi oli Kiinan viranomaisten luupin alla. Yhtiötä oli jopa varoitettu listautumasta, mutta se paineli pörssiin siitä huolimatta.
Kahden pörssipäivän jälkeen Kiinan tietoturvaviranomaiset ilmoittivat aloittavansa tutkinnan Didin tavoista käsitellä käyttäjiensä henkilötietoja. Kyytisovellus poistettiin kiinalaisten käyttämistä sovelluskaupoista. Yhtiön markkina-arvo lähes puolittui hetkessä.
Kiina uskoo kovaan teknologiaan
Alustayhtiöiden lisäksi Kiinan hallinto on tiukentanut suhtautumistaan pelialaan ja koulutuspalveluita tarjoaviin yrityksiin. Verkossa pelattavat pelit vaativat hyväksynnän viranomaisilta ja nuorten peliaikoja valvotaan muun muassa kasvojentunnistusteknologian avulla. Valmennuskursseja tarjoavilta yrityksiltä on puolestaan kielletty pörssilistautumiset ja liikevoiton tekeminen.
Tämänkaltaisilla rajoituksilla on kansan tuki. Kiinassa peliriippuvuus ja opiskelijoiden sekä heidän perheiden uupuminen kurssitaakan alla nähdään suurina ongelmina.
Tavallisen kiinalaisen kannalta valtion tiukentuneen linja voi nähdä suojelevana. Tarkoituksena on ylläpitää sosiaalista vakautta ja varmistaa, etteivät elinkustannukset karkaa pilviin.
– Tavallaan siinä voi vähän olla tätä, mutta pitää muistaa mihin suuntaan Kiinan sensuuri ja tietojen kerääminen kansalaisten pisteytysjärjestelmään ovat menossa. Kyllä siellä näiltä osin kansalaisten etu ymmärretään erilailla kuin länsimaissa, huomauttaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen.
Osittain teknologiayhtiöiden kurittamisessa on kyse siitä, että kommunistinen puolue ei halua maahan puolueesta irrallista taloudellisesti vaurasta eliittiä, joka voisi haastaa hallinnon pyrkimyksiä. Kun Alibaban ja Ant Groupin perustaja miljardööri Jack Ma kritisoi Kiinan sääntelyviranomaisten toimia viime vuonna, hänestä ei kuultu muutamaan kuukauteen.
Suurin syy kuitenkin löytyy Kiinan hallinnon tavasta määritellä teknologiasektori. Länsimaissa ja etenkin Yhdysvalloissa Googlen ja Facebookin kaltaiset alustayhtiöt on nostettu symboloimaan teknologia-alaa. Täällä arvostetuimmat teknologiayhtiöt tarjoavat palveluita kuluttajille.
– Kommunistisen puolueen linja korostaa materiaalipohjaisempaa teknologiaa ja teollisuutta. Näihin kuuluvat puolijohteet ja uudet teknologiat, kuten tekoäly ja 5G, Sinkkonen sanoo.
Hän huomauttaa, että esimerkiksi verkkolaitejätti Huawei on säästynyt täysin uusilta kiristyksiltä.
– Tässä yritetään ajaa myös kansallisia strategisia etuja. Ohjataan investointeja tietyn tyyppisille yrityssektoreille, pois alustatalouden yrityksistä, jotta saadaan mahdollisimman tehokkaasti osaava henkilöstökapasiteetti käyttöön, Sinkkonen sanoo.
Pörssien kiinalaisyhtiöt eivät ole sitä miltä näyttävät
Kiinan tiukentunut ote teknologiamarkkinoista on saanut monet sijoittajat varuilleen. Japanilainen sijoitusyhtiö Softbank ilmoitti tällä viikolla vähentävänsä huomattavasti sijoituksia Kiinaan. Yhtiön perustaja Masayoshi Son kertoi osavuosikatsauksessa Softbankin odottavan, että tilanne Kiinassa selkeytyy.
Myllerryksestä huolimatta Son uskoo yhä kiinalaisyhtiöihin. Näin uskoo myös yhä useampi suomalaissijoittaja. Yhdysvaltoihin listattujen kiinalaisyhtiöiden osakkeita löytyy tällä hetkellä vain muutamalta kymmeneltätuhannelta suomalaissijoittajalta, mutta ostomäärät ovat nousussa.
Suosituimpia yhtiöitä ovat Alibaba, sähköautoyhtiö NIO ja hakukoneyhtiö Baidu.
Mutta mitä suomalaissijoittajat itse asiassa omistavat, kun heidän salkustaan löytyy näiden yhtiöiden osakkeita? Kiina on nimittäin kieltänyt ulkomaiset omistukset teknologiayhtiöistä, minkä vuoksi ulkomaisiin pörsseihin listautuneet yhtiöt ovat muun muassa Caymansaarille rekisteröityjä holding-yhtiöitä eli niin sanottuja kuoriyhtiöitä.
– Jos ostaa Alibabaa Yhdysvalloista, niin ostaa käytännössä talletustodistuksen kuoriyhtiöön, jolla on sopimukset tähän kiinalaiseen yhtiöön. Eli periaatteessa silloin ei osta suoraan tämän yhtiön osakkeita lainkaan. Tämä riski pitää ottaa huomioon kun sijoittaa näihin Yhdysvaltoihin listattuihin “kiinalaisyhtiöihin”, kertoo Nordean sijoitusliiketoiminnan johtaja Tanja Eronen.
Tähän asti Kiina on katsonut sormien läpi näiden yhtiöiden listautumisia ulkomaisiin pörsseihin. Nyt kommunistinen puolue on kuitenkin ottanut useat ulkomaisiin pörsseihin listautuneet yhtiöt tutkintaan.
Pahimmassa tapauksessa Kiina voisi mitätöidä kuoriyhtiöiden ja kiinalaisyhtiöiden väliset sopimukset ja tehdä pörssiin listatuista yhtiöistä käytännössä arvottomia. Monet kiinalaisyhtiöt, kuten TikTokin omistava ByteDance, ovat ilmoittaneet luopuneensa listautumisaikeistaan.
Ristiriitaiset lainsäädännöt tekevät toiminnasta mahdotonta
Kiinalaisten teknologiayritysten haasteet eivät rajoitu oman maan viranomaisiin. Yhdysvallat on presidentti Joe Bidenin kaudella jatkanut Donald Trumpin kovaa linjaa Kiinan suhteen. Yhdysvaltain kongressi hyväksyi viime vuoden loppupuolella lakiesityksen, joka yhdenmukaistaa tilintarkastusvelvollisuudet kaikkien pörssiyhtiöiden kesken.
Tämä tarkoittaa, että kiinalaisyhtiöiden pitää jatkossa luovuttaa enemmän tietoja Yhdysvaltain viranomaisille. Kiinan lainsäädäntö kuitenkin kieltää ulkomaisilta tahoilta pääsyn näihin tietoihin.
– Käytännössä yritysten on mahdotonta noudattaa yhtä aikaa näitä molempia lainsäädäntöjä. Tämä voi johtaa siihen, että nämä yritykset joutuvat ulos Yhdysvaltain pörssimarkkinoilta, Sinkkonen sanoo.
Tällä hetkellä lain suhteen on käynnissä siirtymäaika. Sinkkonen uskoo, että ristiriitaiseen tilanteeseen voidaan löytää ratkaisu, jos molemmat maat ovat valmiita muokkaamaan omia sääntöjään.
Sillä aikaa kiinalaisyhtiöihin rahansa laittavia sijoittajia joutuvat varautumaan yllättäviin käänteisiin. Nordean Eronen ei kuitenkaan usko sijoittajien täysin hylkäävän kiinalaisyhtiötä.
– Luulen, että sijoittajat tulevat tietoisemmiksi näistä riskeistä. Varmasti se vähän vähentää intoa, mutta en usko että sijoittaminen kiinalaisyhtiöihin on kokonaan ohi. Nämä ovat kuitenkin kiinnostavia kasvuyrityksiä, joihin länsimaiset eivät pääse muuta kautta mukaan.
Lue myös: