Kauppakamareiden jäsenyrityksille tekemä kysely kertoo karusti pahenevasta työvoimapulasta.
Kyselyn mukaan kolme neljästä yrityksestä kokee pulaa tai jopa pahaa pulaa työvoimasta. Lähes 70 prosenttia yrityksistä arvioi, että pula osaavasta työvoimasta on rajoittanut niiden kasvua. Kyselyyn vastasi lähes 1 300 yritystä eri puolilta maata.
Tilanteen nopeasta muuttumisesta kertoo se, että viime vuonna osaavan työvoiman pulasta kärsi vain puolet yrityksistä.
Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen pitää tilannetta hälyttävänä ja perää toimenpiteitä valtiovallalta.
– Nyt on tosi kiire, hän sanoo.
Valtonen viittaa siihen, että kyselyyn vastanneista yli 64 prosenttia kertoi, että väkeä tarvittaisiin yhä enemmän seuraavan puolen vuoden aikana. Kahden - kolmen vuoden päästä rekrytointitarve nousee jo lähelle kahdeksaakymmentä prosenttia.
Väkeä tarvittaisiin erityisesti kaupan, hallinnon, tekniikan ja tietojenkäsittelyn sekä tietoliikenteen aloille. Lisäksi hoito- ja palvelualat sekä oikeustieteen alat kärsivät jo nyt selvästä osaajapulasta kauppakamareiden kyselyn mukaan.
Ei ole hakijoita eikä sopivaa koulutusta
Yritysten mukaan suurin syy työvoimapulaan on yksinkertaisesti se, että hakijoita ei ole tai hakijoilla ei ole työkokemusta tai soveltuvaa koulutusta. Vajaat puolet yrityksistä ilmoittaa, että hakijoiden määrään vaikuttaa kiristynyt kilpailu työvoimasta.
Hakijoiden työkokemuksen puute vaivaa noin 45 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä ja hakijoiden vähäinen koulutus joka neljättä.
Kannustinloukut ovat olleet rekrytoinnin haasteena vajaalla viidenneksellä yrityksistä. Kannustinloukuilla tarkoitetaan sitä, että palkasta käteen jäävä tulo ei ole verojen jälkeen kovin paljon suurempi kuin tuet.
Muut, julkisuudessakin paljon esillä olevat syyt jäävät vähäisemmiksi.
Esimerkiksi työvoiman liikkuvuus on rekrytointihaasteena noin 12 prosentissa yrityksistä ja puutteellinen kielitaito noin 8 prosentissa.
Osaamisasiantuntija Mikko Valtonen pitää yllättävänä, että työvoiman liikkuvuus ei noussut kyselyssä tämän suuremmaksi esteeksi.
– Se on yllättävää. Olemme itsekin pitäneet esillä muun muassa varainsiirtoveroon liittyvää problematiikkaa tai liikkuvuusavustusten laajentamista.
Mikä sitten ratkaisuksi? Yhtä toimivaa keinoa ei ole, mutta yksi asia nousee kauppakamareiden kyselyn perusteella ylitse muiden: koulutus ja nimenomaan oikeanlainen koulutus.
Kysyntää työmarkkinoilla olisi erityisesti ammatillisen tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Näitä hakijoita toivoo reilusti yli kuusikymmentä prosenttia yrityksistä.
Ylemmän ammattikorkeakoulun suorittaneita tarvitsisi vajaat puolet yrityksistä ja yliopiston maisteritutkinnon suorittaneita noin kolmannes.
Valtonen haluaa painottaa nimenomaan koulutuksen merkitystä yritysten työvoimapulan ratkaisussa. Myös kannustinloukkuihin tulisi hänen mielestään puuttua.
Vaikka kyselyssä toivotaan nimenomaan ammattikoulun suorittaneita hakijoita, hän ei tinkisi yliopiston suorittaneistakaan.
– En vetäisi sitä johtopäätöstä, että yliopistokoulutettuja ei tarvita niin paljon. Jos katsotaan 2030-vuoden toiselle puolelle, korkeakoulutettujen tarve selvästi kasvaa. Enemmänkin panostaisin siihen, että meillä koulutusmäärät ovat riittävät.
Myöskään oppisopimuskoulutuksen kehittäminen ei ole yritysten mukaan edennyt juuri lainkaan. Yritysten näkökulmasta kouluttamisesta koituvat palkkauskustannukset ovat liian suuret.
– Oppisopimuksen kehittäminen on junnannut valitettavan paikallaan. Varsinkin kun kyse on nuorista vailla aiempaa työkokemusta tai koulutusta, se on yrityksille kannattamatonta ainakin alkuvaiheessa.
Kaiken kaikkiaan selvä valtaosa yrityksistä kannattaa koulutuksen sisältöjen kehittämistä, yritysten ja oppilaitosten yhteistyön parantamista ja kannustinloukkujen purkamista.
Kilpailu ulkomaisesta työvoimasta kiristyy
Ulkomaalaisia oli kyselyn mukaan rekrytoinut vajaat neljäkymmentä prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä. Lähes sama määrä vastaajista aikoo rekrytoida jatkossa ulkomaalaisia osaajia.
Valtonen toivoo, että Suomessa helpotettaisiin ulkomaisen osaajien ja opiskelijoiden tuloa maahan. Hän muistuttaa, että kilpailua työvoimasta pitää katsoa koko maailman mittakaavassa.
– Työn ja koulutuksen perässä maahanmuuttamiseen pitäisi saada vauhtia. Kilpailu on niin kovaa, että pitää katsoa EU-rajojen ulkopuolellekin.
Samasta asiasta twiittasi tänään myös Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. von Gerich kirjoittaa, että talous toipuu nopeasti koronasta, työvoiman saatavuus aiheuttaa ongelmia ja keskuspankit alkavat pian ajaa alas pandemia-ajan poikkeustoimiaan.
Alla on twiitissä liitteenä ollut grafiikka.
Kauppakamareiden jäsenyrityksille suunnattu kysely tehtiin elokuun loppupuolella. Kyselyyn vastasi lähes 1 300 yritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä, yksinyrittäjiä oli vajaat kolme prosenttia vastanneista. Henkilöstömäärällä mitattuna vastaajissa korostuu 10–49 henkilöä työllistävät yritykset.