Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Lähes puolet Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista epäröi, lähteäkö mukaan tammikuussa pidettävien hyvinvointialueiden vaaleihin. Iso osa ilmoittaa jo nyt, ettei ole käytettävissä.
Ylen kyselyyn vastasi 115 kansanedustajaa.
Kansanedustajien osallistumista tuleviin aluevaltuustoihin on arvosteltu. Arkadianmäen kiireiden lisäksi kansanedustajat istuvat yleensä omien kuntiensa valtuustoissa ja hallituksissa tärkeillä paikoilla. Miten aika ja tarmo riittävät vielä päättämään sote-asioista hyvinvointalueiden valtuustoissa?
Pitkäaikainen kansanedustaja ja jonkin aikaa sitten valtiovarainministerin pestistä luopunut keskustan Matti Vanhanen tuo vastauksessaan Ylelle esille myös jääviysongelman.
– Vierastan sitä, että kansanedustajalle tulee budjettipolitiikassa lojaliteettiristiriita. Se korostuu, kun alueita on vain parisenkymmentä, ja ne saavat kaiken rahansa eduskunnalta.
Vanhanen ei ole lähdössä ehdokkaaksi aluevaaleihin.
Alla olevissa grafiikoissa ovat mukana myös Helsingin kansanedustajien vastaukset (10). Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja, joten helsinkiläisten kansanedustajien antamat ei-vastaukset vinouttavat hieman kokonaisuutta.
Myöskään demarien kokenut kansanedustaja Pia Viitanen ei ole tämän hetkisen arvionsa mukaan lähdössä aluevaaleihin.
– Tähän asti työ kansanedustajana ja valtuutettuna on hyvin yhteensovitettavissa ja ne tukevat toinen toistaan. Jos tähän tulee vielä kolmas taso, maakunta, tulee tilanne haastavammaksi. Kolmoisrooli on mielestäni melko ongelmallinen.
Vasemmistoliiton lappilainen kansanedustaja Markus Mustajärvi perustelee selkeällä viestillä, ettei lähde aluevaaleihin.
– Rajansa kaikella.
Kolmasosa vastanneista haluaa päättäjäksi aluetasolla
Puolueille kansanedustajat ovat tärkeitä äänten kerääjiä. Pienemmissä kunnissa he ovat myös ainoa mahdollisuus saada aluevaltustoon kunnan edustaja. Useissa keskuskaupungeissa asuu yli puolet maakunnan asukkaista, joten valta aluevaltuustoissa keskittyy keskuskaupunkeihin.
Kansanedustajat ovat maakunnissaan sen verran tunnettuja, että heidän läpimenonsa aluevaltuustoihin lienee selvää, riipumatta missä kunnassa he asuvat. Niinpä erityisesti paikallistasolla kansanedustajat halutaan mukaan vaaleihin.
Puolueille kansanedustajien äänet tuovat aluevaltuustoihin useamman valtuutetun.
Lähes joka kolmas Ylelle vastanneista kansanedustajista haluaa aluevaltuustoihin. Niin myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.
– Sote-uudistus on niin tärkeä, että sitä on parasta yrittää parantaa sisältäpäin oman alueen ratkaisuin. Lisäksi puolueen puheenjohtajana olisi vaikea rekrytoida ja innostaa muita vaalityöhön, jos ei itse ole mukana.
Vaikka perussuomalaiset pitävät edelleen nykyistä sote-mallia huonona, useat heistä on lähdössä mukaan päättämään kansalaisille tärkeistä sosiaali- ja terveysasioista. Hämäläiskansanedustaja Lulu Ranne pitää ehdolle asettumista velvollisuutena.
– Hyvinvointialueista tulee supervirkamiesten hallinnoimia organisaatioita, joissa poliitikoille ei jää paljoa muuta päätettävää kuin palveluverkko. On suuri riski sille, että säästöjä aletaan etsiä palveluverkon keskittämisestä. Aluevaalien äänestysprosentti uhkaa jäädä alhaiseksi, jolloin on kansanedustajien velvollisuus lähteä ehdolle.
Aluevaaleihin lähtemistä perustellaan myös asiantuntemuksella
Ylen kyselyyn vastanneista kahdestakymmenestä kokoomuslaisesta vain neljä ilmoittaa jo nyt lähtevänsä ehdolle. Yksi heistä on useissa ministerinpesteissä meritoitunut Paula Risikko, joka haluaa hyvinvointialueen valtuustoon muun muassa koulutuksensa vuoksi.
– Olen koulutukseltani terveystieteiden tohtori, terveydenhuollon opettaja ja sairaanhoitaja. Olen työskennellyt sote-alalla eri tehtävissä. Lisäksi olen ollut 7 vuotta ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä. Tällä hetkellä olen sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.
Myös vihreiden lääkärikansanedustaja Mirka Soinikoski haluaan lähteä mukaan aluevaltuustoon, koska hänellä on asiantuntijuutta.
– Hyvinvointialueiden perustamisvaiheessa tarvitaan kokeneita ja sote-valmistelussa kaikilla tuotantokausilla mukana olleita päättäjiä rakentamaan perustaa tulevalle järjestelmälle. Hyvä sote tehdään yhdessä.
Kauniaisten kunnallispolitiikassa vahvasti vaikuttava RKP:n kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi uskoo niin ikään kokemuksensa auttavan alueellisessa päätöksenteossa.
– Tunnen perusteellisesti sote-uudistuksen sisällön sen hyvine puolineen ja heikkouksineen. Haluan olla mukana muokkaamassa oman hyvinvointialueeni toimintaa oikeaan suuntaan heti alusta.
Juttua muokattu 14.9.2021 kello 16.14: grafiikoihin on korjattu Ano Turtiaisen puolue oikeaksi.
Lue myös:
Maaseudun Tulevaisuuden kysely: puolet äänestäjistä ei tiedä, mistä aluevaaleissa päätetään