Suomen puolustuksen nykytilaa ja tulevaisuutta arvioiva puolustusselonteko on valmis. Hallitus hyväksyi selonteon torstaina.
Puolustusministeriö esitteli uutta selontekoa tiedotustilaisuudessa, jonka tallenteen voita katsoa tämän jutun pääkuvasta. Tässä jutussa avaamme selonteon pääkohdat.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) nostaa selonteosta esiin sen uudet painotukset: kyber-, informaatio- ja avaruuspuolustuksen. Niiden kaikkien merkitys on kasvanut viime vuosina.
– Kyberpuolustustamme on vahvistettava ja sinne on annettava työkalut, Kaikkonen sanoo.
Käytännössä vahvistaminen tarkoittaa lisähenkilöstön palkkaamista ja uuden teknologian hankkimista.
Esitys: 500 henkilötyövuotta lisää Puolustusvoimiin
Selonteossa esitetään lisää henkilöstöä Puolustusvoimiin. Tavoitteena on 500 henkilötyövuoden lisäys asteittain 2020-luvun loppuun mennessä. Jo ennen on sovittu 100 henkilötyövuoden lisäyksestä kuluvan vaalikauden aikana.
– Kannan suurta huolta puolustushallinnon henkilöstömäärästä. Nykyinen henkilöstömäärä ei pidemmällä tähtäimellä yksinkertaisesti riitä, Kaikkonen sanoo.
Kaikkosen mukaan Suomen puolustuksen perusta ovat jatkossakin asevelvollisuus, koulutettu reservi, korkea maanpuolustustahto ja ajatus koko maan puolustamisesta.
Kiina huolestuttaa, Venäjä ei saa kauniita sanoja
Selonteon mukaan Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana.
– Uusina asioina korostuvat Suomen arktisten lähialueiden kasvava strateginen merkitys sekä Pohjois-Euroopan puolustuksen hahmottaminen kokonaisuutena, Kaikkonen sanoo.
Selonteon mukaan suurvaltojen keskinäinen kilpailu on edelleen voimistunut, mikä vaikuttaa myös Suomen turvallisuuteen. Kiinan nousu globaaliksi toimijaksi on muuttanut valtatasapainoa.
– Kiinan käyttämät vaikutuskeinojen vaikutukset kohdemaiden turvallisuuteen aiheuttaa kasvavaa huolta, puolustusministeriön ylijohtaja Esa Pulkkinen sanoo.
Natoa kuvataan selonteossa "turvallisuutta ja vakautta edistäväksi toimijaksi" ja Suomi säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä.
Yhdysvallat mainitaan "Suomelle tärkeänä ja läheisenä kumppanina". Tärkeinä kumppaneina mainitaan myös Ruotsi ja Norja, jonka kanssa tehtävää puolustusyhteistyötä lisätään.
Venäjästä puolestaan kirjoitetaan näin: "Venäjän toiminta (...) osoittaa, että sen kynnys sotilaallisen voiman käyttöön ja sillä painostamiseen (...) on madaltunut."
– Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava, Pulkkinen sanoo.
Paikallisjoukot uudistuvat
Selonteossa kerrotaan myös puolustusvoimien joukkorakenteen uudistuksesta. Nykyiset alueelliset joukot poistuvat ja sen resurssit siirtyvät osin paikallisjoukkoihin ja osin operatiivisiin joukkoihin vuodesta 2025 alkaen.
– Paikallisjoukkojen määrä kasvaa ja niiden valmiutta ja varustusta lisätään, puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen sanoo.
Paikallisjoukkojen tehtäviä ovat esimerkiksi yhteistoiminta viranomaisten kanssa, valvonta- ja suojaustehtävät sekä erikoisjoukkojen vastainen toiminta. Operatiiviset joukot ovat hyvin varustettuja ja suunniteltu vaativiin, liikkuviin taistelutehtäviin.
Muutos ei vaikuta sodanajan joukkojen vahvuuteen, joka on edelleen 280 000.
Edellinen selonteko laadittiin vuonna 2017. Sitä ennen puolustuspolitiikkaa on käsitelty turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä. Hallitus laati erillisen puolustusselonteon muun muassa sen vuoksi, että edessä oli suuria monitoimihävittäjä- ja laivahankintoja.
Voit lukea vuoden 2021 puolustusselonteon kokonaan täältä.