Koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden päihteiden käyttö on vähentynyt koronan aikana, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uudesta kouluterveyskyselystä. Sekä alkoholin, tupakan, nuuskan, kannabiksen että muiden huumeiden käyttö on laskenut vuoden 2019 kyselyyn verrattuna.
Erikoistutkija Kirsimarja Raitasalon mielestä yksi mahdollinen selitys muutokselle on koronaepidemia. Nuoret eivät ole päässeet kokoontumaan yhtä paljon kuin tavallisesti, mikä on voinut vaikuttaa myös päihteiden käyttöön.
– Nuorten päihteiden käyttö on yleensä sosiaalista. Voi olla, että koronarajoitusten vuoksi esimerkiksi päihdekokeiluita on tullut vähemmän. Mutta siitä ei ole tieteellistä näyttöä, Raitasalo sanoo.
Toisaalta korona voi olla lisännyt nuorten pahoinvointia tavalla, joka kääntää päihteiden käytön myöhemmin taas kasvuun.
16-vuotias "Kasper": Aina on porukassa joku, joka saa hankittua pilveä
Pidemmällä aikavälillä koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden suhteessa päihteisiin on tapahtunut huomattava muutos. Samaan aikaan kun kannabiksen ja muiden huumeiden käyttö on pysynyt ennallaan tai kasvanut, säännöllisesti juovien määrä on laskenut selvästi.
Mikäli trendi jatkuu, nuorissa on lähivuosina enemmän huumekokeiluita tehneitä kuin kuukausittain humalassa olevia.
THL:n kyselyn mukaan yli puolet lukion 1.–2.-luokkalaisista nuorista sekä ammattiin opiskelevista pitää huumeiden hankkimista omalta paikkakunnalta helppona.
16-vuotiaasta Kasperista tuntuu, että varsinkin kannabista käyttää nykyään yhä useampi ja yhä nuorempi. Hän kertoo kokemuksistaan Ylelle nimettömänä. Kasper jäi nuorempana kiinni kannabiksen ostamisesta ja sen kertomisesta omalla nimellä voisi aiheutua hänelle haittaa.
– Eihän se tosiaan hankalaa ollut. Aina porukassa on joku, joka saa aika helposti läheltä hankittua pilveä. Ei siihen tarvittu muuta kuin rahaa ja mennä paikan päälle, hän kertoo.
Pilvenpoltto tuntui Kasperilta kiinnostavalta ja hauskalta ajatukselta. Parista kerrasta ei tule mitään ongelmia, hän arveli. Mutta sitten siviiliasuiset poliisit osuivat paikalle erään kaupanteon yhteydessä.
Sakkoja nuorukainen ei saanut, mutta hän joutui läpäisemään huumeseulan ja tapaamaan sosiaalityöntekijöitä vanhempiensa kanssa. Muita ongelmia hänellä ei elämässään ollut.
– Nyt ajattelen, että on parempi juoda alkoholia kuin koskea mihinkään aineisiin, jos haluaa pitää hauskaa, Kasper miettii.
Juomatavat ovat siistiytyneet vuosikymmenten saatossa
Vaikka nuorten asenteet huumeita kohtaan huolestuttavat monia vanhempia, tilastojen mukaan nuorten päihteiden käyttö on siistiytynyt pitkällä aikavälillä selvästi.
Aiemmin Suomen nuoret olivat esimerkiksi humalahakuisessa juomisessa Euroopan kärkitasoa, nyt keskiarvon alapuolella. Kehitykselle ei ole mitään yhtä yksittäistä syytä, sanoo THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo.
– Yksi mahdollinen syy on se, että nuorilla on paremmat suhteet vanhempiinsa kuin ennen, minkä on todettu useissa tutkimuksissa olevan yhteydessä vähäisempään alkoholinkäyttöön. Nuoret ovat myös aiempaa tietoisempia alkoholiin liittyvistä riskeistä.
18-vuotiaat Otto Salminen ja Leevi Tuominen sanovat käyttävänsä lähinnä tupakkatuotteita. Alkoholi ja huumeet eivät sovi yhteen heidän uskonnollisen kasvatuksensa kanssa.
– Meillä on aina sanottu, että se voi pilata elämiä tosi helposti, Tuominen sanoo.
Kumpikin nuorista kuitenkin arvelee voivansa hankkia kannabista, jos haluaisi niin tehdä. Salmista ei innosta ajatus kannabiksen laillistamisesta, "koska alkoholi on jo tarpeeksi iso ongelma Suomessa".
– Mutta luultavasti kun meidän ikäluokka pääsee päättämään, se tekee kannabista laillista, hän sanoo.
THL:n kyselyn mukaan nuoret pitävät huumeiden käyttöä tuomittavampana kuin alkoholin juomista humalaan asti, nuuskaamista tai tupakoimista. Yllä olevassa kuvassa näet 8.–9.-luokkalaisten näkemyksiä asiasta.
Päihteiden käyttö on yleisempää ammattiin opiskelevien kuin lukion 1.–2.-luokkalaisten keskuudessa. Pojat käyttävät päihteitä kyselyn mukaan hieman useammin kuin tytöt. Ero ei ole kuitenkaan suuri ja ammattioppilaitoksissa tytöt käyttävät kannabista poikia useammin.
THL:n kouluterveyskysely toteutettiin maalis–huhtikuussa 2021. Siihen vastasi noin 160 000 lukion 1.–2.-luokkalaista, ammattiin opiskelevaa ja 8.–9.-luokkalaista. Lisäksi kouluterveyskysely tehtiin 4.–5.-luokkalaisille, mutta tässä jutussa ei ole käsitelty tuloksia heidän osaltaan.