STRASBOURG Kesällä kokkolalainen Neea Kurri, 21, sai yllätyspuhelun.
– Olin varma, että lehtimyyjä soittaa. Mutta soittaja sanoi heti että älä huoli, en myy sulle mitään. Vielä puhelun jälkeen mietimme kaikki, poikakaveri ja perhekin, onko tämä kuitenkin joku skämmi, Kurri sanoo.
Ei ollut. Puhelin pirisi myös Postista eläkkeelle jääneen Tapio Vanajaksen, 66, kotona Helsingissä.
– Oli täysi yllätys. Muutaman sekunnin pyörittelin asiaa, ja sitten oli selvää että halusin lähteä, hän sanoo.
Nyt kaksikko on saapunut Euroopan parlamentin päärakennukseen Ranskan Strasbourgiin, ympärillään 198 yhtä yllättynyttä eurooppalaista. Viikonlopun aihepaketti on tanakka: talous, työllisyys, kultturi, urheilu, digimurros. Niistä pitäisi syntyä ajatuksia.
Miltä tuntuu?
– Ei tämä tunnu mitenkään vaikealta. Sen verran olen matkustanut, että olen kotonani joka paikassa muutenkin, Vanajas sanoo.
– Odotan innolla keskusteluja ja työpajoja. Sitä että pääsen vaikuttamaan, edes pienellä tapaa, Kurri jatkaa.
Suuri ihmiskoe
Ensimmäinen kansalaispaneeli tarkoittaa sitä, että EU:n tulevaisuuskonferenssi on siirtynyt toiseen vaiheeseensa.
Konferenssin lähtölaukaus ammuttiin toukokuussa. Aluksi ideoita kerättiin nettialustan kautta keneltä tahansa. Niitä tuli noin 7 000. Nyt neljä kansalaispaneelia, kaikissa 200 osallistujaa, jatkavat ajatusten työstämistä.
Yleensä "kansan ääni" kuuluu järjestöjen tai yhdistysten kautta. Nyt panelistit on valittu ihan oikeasti satunnaisesti.
Gallup-yhtiö Kantar on kasannut massiivisella soittokierroksella satunnaisen porukan, jonka pitäisi edustaa koko Eurooppaa: ikäjakauma on 16–80 vuotta, väkeä on kaupungista ja maaseudulta, työttömiä, työssäkäyviä ja eläkeläisiä.
Koska kyse on tulevaisuudesta, painotus on nuorissa. Kolmannes on 16–25-vuotiaita.
Keneltäkään ei ole ennen valintaa kysytty: "Tykkäätkö EU:sta?" Siitä saa olla mitä mieltä tahansa. Edes englantia ei tarvitse osata. Paneelit on tulkattu kaikille EU-kielille.
Kunniasta on toki saanut kieltäytyä. Heitäkin on ollut.
"Olkaa avoimia!"
Salissa Guy Verhofstadt jyrähtää.
– Liian pitkään EU:ssa oli demokratian pelko! Pelättiin kansalaisten osallistumista.
Verhofstadt on belgialainen europarlamentaarikko, maansa entinen pääministeri ja EU:n tunnetuimpia puolestapuhujia. Tulevaisuuskonferenssissa hän on yksi johtokunnan kolmesta puheenjohtajasta, ja nyt hän on tullut varta vasten Strasbourgiin innostamaan osallistujia puhumaan suunsa puhtaaksi.
– Olkaa avoimia, vilpittömiä, suoria, rakentavia. Kertokaa, millaisena te koette Euroopan, Verhofstadt luo uskoa.
Panelistit kuuntelevat sinivalkohehkuisessa täysistuntosalissa kuulokkeet päässään. Tuolla on Vanajas ja tuolla Kurri, kuulokkeissa simultaanitulkkaus suomeksi.
Neea Kurri on sitä sukupolvea, jolle EU-jäsenyys on tullut annettuna eikä kesken elämää, kuten vanhemmille suomalaisille. Kurrista EU on luonnollinen juttu.
– Kyllä se on minusta positiivinen asia. Kun miettii vaikka matkustusta tai tuonti- ja vientijuttuja, niin monista asioista on tehty helppoja.
Vanajas ei ole ensi kertaa pappia kyydissä. Sattuman oikusta hänet pyydettiin myös vuonna 2009 Helsingissä komission kansalaistilaisuuteen keskustelemaan EU:n tulevaisuudesta.
Hän on kiinnostunut EU-asioista ja eurooppalaisten arvojen kannattaja.
– Ennen tätä konferenssia meitä pyydettiin sitoutumaan eurooppalaisiin arvoihin eli demokratiaan, tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin ja toisten ihmisten kunnioittamiseen. Minusta se oli todella kunnioitettavaa.
Floppiin ei ole varaa
Paneeli kokoontuu kolmesti. Seuraava tapaaminen on etänä ja viimeinen joulukuussa Dublinissa. Sitten ideoiden pitäisi olla valmiita ensi kevään jatkojalostukseen.
Isoin kysymys on, Kurria, Vanajasta ja neljän paneelin 798:aa muuta osallistujaa oikeasti?
Voisi ajatella kyynisesti, että tuskinpa kabineteissa tärkeimmät päätöksensä yhä tekevä unioni lotkauttaa niille korviaan.
Mutta selkänojaa on. Koko konferenssin idea tuli Ranskan presidentti Emmanuel Macronilta, ja sillä on jäsenmaiden ja EU-koneiston vahva tuki: komissio, parlamentti ja neuvosto ovat kaikki mukana järjestelyissä.
– Toivon, että esiin tulee oikeasta elämästä nousevia konkreettisia kysymyksiä, Saksan väistyvä liittokansleri Angela Merkel sanoi huhtikuussa.
Tosin Merkel sanoi toivovansa kansalta vastausta myös siihen, pitäisikö EU-komission puheenjohtaja valita suoralla kansanvaalilla. Se on EU:n sisäisestä logiikasta nouseva kysymys, toista maata kuin toive vapaasta ideoinnista.
Floppiin ei ole varaa.
Lopullinen sana ideoiden käyttämisessä on poliitikoilla. Mutta kansaa on luvattu kuunnella, ja siihen käytetään tällä kertaa moninkertaisesti vaivaa ja rahaa aiempiin yrityksiin verrattuna.
– Eurooppalaisten johtajien on hyvin vaikea sanoa että ei ei, emme halua muutoksia, kun heidän omat kansalaisensa haluavat niitä, Verhofstadt sanoo Ylelle.
Hiukan sekava alku
Paneelin toisena päivänä Strasbourgissa kaikki tuntuu olevan vielä hiukan sekavaa.
On kuultu pitkiä pätkiä paneeliin inspiraatioksi kutsuttuja asiantuntijapuhujia. Pienemmissä kymmenen hengen työpajoissa näkökulmat tahtovat lipsahtaa kansallisiksi. Aitoon yhteiseen ideointiin ei ole kunnolla päästy.
Vanajas sanoo toivovansa, että sanoma kirkastuisi. Kurri uskoo, että paneeli saa ideoita kasaan. Jäljellä on vielä yksi päivä, ja myöhemmin kaksi muuta viikonloppua.
EU-kansalaisten mediaani-ikä oli vuonna 2000 noin 40 vuotta, mutta vuonna 2050 ennusteiden mukaan jo 50 vuotta.
EU:n tulevaisuutta rakennetaan nuorille, mutta myös vanhoille.
Kansalaispaneeleja voi seurata osittain suorina lähetyksinä EU:n avoimessa EBS-videopalvelussa, johon pääset tästä linkistä. Seuraava paneeli järjestetään ensi viikonloppuna Strasbourgissa, ja se tulkataan suomeksi.
Voit keskustella tästä jutusta. Keskustelu on avoinna sunnuntaina kello 23:een saakka.
Lisää aiheesta: