Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Poliisi aloittaa yt-neuvottelut – henkilöstö vähenee 200–250 henkilötyövuodella, syynä rahapula

Yt-neuvottelut johtavat todennäköisesti myös poliisikoulutuksen aloituspaikkojen vähenemiseen. Poliisiylijohtajan mukaan poliiseja jäänee ensi vuonna työttömäksi.

Poliisin virkamerkki
Valtion talousarvioesityksessä poliisille on myönnetty 807,9 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna poliisin toimintaan on käytetty arviolta 838 miljoonaa euroa. 30 miljoonan euron ero vastaa yhden pienemmän poliisilaitoksen vuosimenoja. Kuva: Timo Nykyri / Yle
  • Tatu Kuukkanen
  • Eelis Bjurström
  • Tiina Salumäki

Poliisi aloittaa yt-neuvottelut.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen arvioi tiedotteessa, että ensi vuonna poliisin henkilöstömäärä laskee 200–250 henkilötyövuodella.

Hänen mukaansa myös poliisikoulutuksen aloituspaikkoja todennäköisesti vähennetään. Syynä yt-neuvotteluihin ovat poliisin tiedotteen mukaan liian alhainen rahoitus.

Ylen maanantaina tavoittama poliisiylijohtaja Kolehmainen ei halunnut kommentoida asiaa tiedotetta enempää.

Valtion talousarvioesityksessä poliisille on myönnetty 807,9 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna poliisin toimintaan on käytetty arviolta 838 miljoonaa euroa. Sitä seuraavien vuosien rahoituskehys on edelleen laskeva.

Noin 30 miljoonan euron ero vastaa yhden pienemmän poliisilaitoksen vuosimenoja.

– Poliisin suurin kustannuserä eli henkilöstömäärä on sopeutettava pysyvän määrärahan määrittämälle tasolle, jotta poliisiksi koulutettavien määrä voidaan suunnitella pitkäjänteisesti. Aloituspaikkojen vähentämisen vaikutukset näkyvät vasta kolmen vuoden päästä, joten ensi vuonna poliiseja jäänee työttömäksi, poliisiylijohtaja Kolehmainen sanoo tiedotteessa.

Kolehmaisen mukaan työssä aiotaan priorisoida kiireellisiä hälytyspalveluita sekä rikosten ja häiriöiden estämistä ja torjuntaa. Hän arvelee, että muun muassa liikennevalvonnasta joudutaan jatkossa tinkimään.

Ensi vuodelle kohdennettu lisärahoitus muun muassa harva-alueiden näkyvyyteen ja ihmiskaupan torjuntaan toteutetaan sovittuun tapaan.

"Ajatukset ja käytäntö kaukana toisistaan"

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton (SPJL) puheenjohtaja Jonne Rinne ennusti jo hallituksen syksyisen budjettiriihen jälkeen, että poliisi joutuu kiristämään vyötään.

– Kyllä me olemme tästä rumpua lyöneet ja ääntä on pidetty. Päättäjillä on ollut tiedossa, mikä käytännön säästötoimenpide on, jos määrärahaa ei lisätä, Rinne sanoo Yle Uutisille.

Hänen mukaansa säästöjä saadaan sillä, että eläkkeellä lähtevien virkoja ei täytetä. Lisäksi määräaikaisia virkoja jätetään vakinaistamatta.

– Pääsääntöisesti vasta alalle tulleet aloittavat käytännössä työnsä niin, että he ovat määräaikaisessa työssä ilman varsinaista taustavirkaa. Nämä ihmiset jäävät pois. Tällä me saamme ainoastaan noin 20 miljoonaa euroa säästöä. Se viimeinen noin kymmenen miljoonaa tarkoittaa käytännössä yt-menettelyjen tietä.

Rinteen mukaan visio Suomesta maailman turvallisimpana maana vuonna 2030 on nyt vain pelkkä hallusinaatio, koska toimeenpanokykyä ei päättäjiltä ole löytynyt.

– Meillä on jo tällä hetkellä toiseksi vähiten poliiseja koko Euroopassa väkilukuun suhteutettuna. Nyt olemme irtisanomisien, lomautuksien ja määräaikaisuuksien katkomisien tiellä. Nyt kyllä ajatukset ja käytännön toiminta ovat todella kaukana toisistaan.

Suomessa on EU-maista vähiten poliiseja, kun määrää tarkastellaan 100 000 asukasta kohden.

Ei varsinainen yllätys

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) viittasi poliisien yt-neuvotteluiden ja irtisanomisten mahdollisuuteen eduskunnan kyselytunnilla jo 16. syyskuuta.

– Tällä hetkellä poliisi tekee sopeuttamissuunnitelmia. Niitä käydään myöhemmin läpi ja toivotaan, että sieltä ei tarvitse irtisanoa paljon henkilöstöä. Sanon paljon, koska on riski siihen, että tämä raha ei riitä, koska sitä menee moneen muuhun. Haluan olla tässä avoin ja rehellinen, Ohisalo sanoi tuolloin eduskunnassa.

  • Yle selvitti syyskuun alussa, mihin poliisi käyttää vuotuiset määrärahansa. Lue selvitys täältä.

Suomessa oli vuonna 2010 lähes 7 800 poliisia. Sen jälkeen poliisien määrä laski aina vuoteen 2017 saakka, kunnes poliiseja oli reilu 7 100. Luotiin uudet tavoitteet, 7 850 poliisia vuonna 2025 ja 8 200 poliisia vuonna 2030, joihin on pyritty poliisin määrärahojen merkittävillä nostoilla. Vuosien 2017 ja 2021 välillä poliisin vuotuiset määrärahat ovat kasvaneet yli 100 miljoonalla eurolla.

Juttua päivitetty klo 16.17 SPJL:n puheenjohtajan Jonne Rinteen kommenteilla

Juttua päivitetty klo 15:12 taustoituksella Suomen poliisin tilasta.

Korjaus klo 15:22: Jutun otsikossa ja leipätekstissä luki aiemmin, että yt-neuvottelut johtuvat pienenevistä määrärahoista. Määrärahat eivät pienene, vaan kasvavat, mutta budjetti ei riitä kattamaan poliisin arvioitua rahankäyttöä.

Lue lisää:

Poliisi tyrmistyi budjettiriihen päätöksistä – 10 miljoonan euron kädenojennus ei pelasta henkilöstösäästöiltä: "Yt-pöytään tässä mennään"

Poliisi elää jo nyt yli varojensa ja budjettiriihestä on tulossa lisää kylmää vettä niskaan – selvitimme, mihin poliisi määrärahat käyttää

Lähes 60 poliisiasemaa pitäisi korjata tai uusia kokonaan – poliisi: Rahat eivät riitä edes yhden ison aseman vuokrankorotuksiin