Pohjois-Karjalan terveyskeskuksia vaivaava hoitajapula on tasaantunut kesän jälkeen.
Pula hoitohenkilökunnasta pakotti Siun soten sulkemaan kesällä kuusi terveyskeskusta, pisimmillään neljäksi viikoksi. Nyt terveyskeskukset ovat suunnitellusti auki ja työvoimaa riittää.
– Henkseleitä ei voi paukuttaa, mutta hieman vapaammin voi taas hengittää, Siun soten terveysasemien ylihoitaja Katja Ahonen kuvailee tilannetta.
Ahosen mukaan terveyskeskusten tilanne parani, kun vakituiset hoitajat palasivat vuosilomiltaan. Lisäksi Siun sote on onnistunut viime viikkoina rekrytoimaan uusia vakituisia hoitajia useisiin Pohjois-Karjalan terveyskeskuksiin.
Ongelmia tuottavat edelleen sijaisuudet, joita ei saada täytettyä etenkään Pohjois-Karjalan maaseutukunnissa.
– Akuutit lyhytaikaiset poissaolot ovat monella paikkakunnalla yhä tiukka paikka. Vaikka näen tunnelin päässä valoa, särkymävaraa meillä ei vieläkään ole, Ahonen sanoo.
"Pohjois-Karjala ei jää viimeiseksi"
Hoitajia edustavat ammattiliitot pitävät Pohjois-Karjalan tilannetta edelleen lohduttomana. Lähihoitajien Superin paikallinen pääluottamusmies Mirva Kuronen ennustaa, että terveyskeskuksia joudutaan panemaan kiinni viikkokausiksi kenties jo seuraavalla lomakaudella vuodenvaihteessa.
– Isoin ongelma on sijaisten puuttuminen. Vakituiset työntekijät tekevät yhä ylitöitä ja ekstravuoroja jaksamisensa äärirajoilla, Kuronen toteaa.
Kurosen mielestä on selvää, ettei pattitilannetta voi ratkaista pelkällä rahalla. Ongelma vaatisi myös johtamisen kehittämistä ja työolojen kohentamista. Samoilla linjoilla on sairaanhoitajien Tehyn jäsenyys- ja järjestöjohtaja Sari Viinikainen.
– Näistä asioista on puhuttu vuosia, ja kyseessä on valtakunnallinen ongelma. Pohjois-Karjala oli ensimmäinen, jossa terveyskeskukset piti sulkea, mutta pelkään, ettei se jää ainoaksi, Viinikainen sanoo.
Viranomainen vaatii selvitystä
Pohjois-Karjalan hoitajatilanne ei vieläkään vakuuta julkista terveydenhuoltoa valvovaa viranomaista.
Itä-Suomen aluehallintovirasto (avi) vaatii Siun sotelta pikaista selvitystä, miten se aikoo paikata akuutin lääkäri- ja hoitajavajeensa. Avi aloitti asian tutkimisen sen jälkeen, kun pohjoiskarjalaiset tiedotusvälineet nostivat aiheen pinnalle viime keväänä.
Siun soten mukaan toimiin rekrytoinnin tehostamiseksi on ryhdytty jo kuukausia sitten. Hoitajille maksettavaa hälytysrahaa on korotettu 60 eurosta sataan euroon, minkä lisäksi tietyille terveydenhuollon osastoille on vaikean tilanteen vuoksi luotu uusi, 250 euron erillinen kertakorvaus äkillisiä työvuorojen vaihtoja varten.
Vs. henkilöstöjohtaja Kati Koppisen mukaan rahallisten korvausten korotuksista on jo ollut apua palveluiden turvaamiseen. Konkreettisia lukuja näistä vaikutuksista Siun sotella ei kuitenkaan vielä ole.
– Lisäkorvaukset eivät ole missään nimessä ensisijainen keino vastata ongelmaan. Tarvitsemme onnistunutta rekrytointia ja pitovoimaa, ja näistä kummastakin on viime ajoilta lupaavia pilkahduksia, Koppinen sanoo.
Optimismiakin löytyy
Polvijärven ja Outokummun terveyskeskuksien osastonhoitaja Maarit Niemi pitää loppuvuoden hoitajatilannetta aiempaa valoisampana. Hän kertoo äskettäin haastatelleensa kymmenen työnhakijaa vakituista sairaanhoitajan virkaa varten.
– Määrä on huomattavasti isompi kuin mihin täällä päin Pohjois-Karjalaa on totuttu. Joskus hakemuksia ei ole tullut ensinkään, Niemi sanoo.
Avain laajempaan kiinnostukseen näyttää olleen muutos työpaikkailmoituksessa. Valittavalle sairaanhoitajalle tarjotaan mahdollisuus osittaiseen etätyöhön vaikka kotoaan käsin.
Tämän jutun julkaisuhetkellä rekrytointi on Niemen mukaan jo tehty.
– Yksi sijainen tarvittaisiin vielä, mutta tilanne on huomattavasti valoisampi kuin kesällä, hän sanoo optimistisena.
Lue myös:
Rovaniemi alkaa ostaa pikapolipalveluita Terveystalolta – syynä hoitajapula