Varhaiskasvatuslakia tarkennettiin elokuussa, mutta siinä on edelleen porsaanreikä. Henkilöstömitoitukseen liittyvä reikä voi johtaa arjen hankaluuksiin, työntekijöiden jaksamisongelmiin ja jopa lasten turvallisuuden vaarantumiseen.
Ammattijärjestö Tehy on tehnyt päiväkodeissa työskenteleville jäsenilleen kyselyn syyskuussa. Sen mukaan jopa lähes puolet lapsen päivähoidosta on aikaa, jolloin päiväkotiryhmässä ei ole tarpeeksi kasvattajia. Tehyn kyselyyn vastasi yli 1500 jäsentä. Tehy edustaa lastenhoitajia, sosionomeja ja myös opettajien tehtävissä toimivia työntekijöitä.
– He kaikki ovat äärimmäisen sitoutuneita työhönsä ja tykkäävät lasten kanssa olemisesta. He näkevät oman työnsä arvon, mutta heillä ei ole mahdollisuutta tehdä työtä niin hyvin kuin he haluaisivat. Tämä on työntekijöiden ryhmä, joka joutuu venymään ihan hirveästi. Ryhmät ovat isoja ja laissa on porsaanreikää. Työolot syövät halukkuutta alalle, sanoo Tehyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva Siitonen.
Elokuussa tarkentunut varhaiskasvatuslaki velvoittaa huolehtimaan siitä, että esimerkiksi koulutuksien ja lomienkin aikana henkilöstöä on päiväkodeissa tarpeeksi – siis ennakoimaan ennalta tiedettyjä poissoloja. Näin on pitänyt toimia aiemminkin, mutta laki on aiemmin ehkä antanut enemmän tulkinnanvaraa.
Myös yllättäviin sairastumisiin on löydettävä sijainen. Laki kuitenkin edelleen sallii hetkellisesti järjestelyaikaa. Lakiin lisättiin myös työntekijöille ilmoitusvelvollisuus epäkohdista.
Silti ongelman keskiössä on yhä henkilöstömitoitus - laki määrittelee mitoituksen koko päiväkodin tasolla mutta ei puutu ryhmäkohtaisiin eroihin. Tehy vaatii, että varhaiskasvatuksessa pitää siirtyä ryhmäkohtaiseen henkilöstömitoitukseen.
– Jos saa toivoa, niin kirjaisin lakiin, että henkilöstömitoituksen pitää toteutua ryhmäkohtaisesti koko päivän ajan. Poikkeamismahdollisuuksia ei olisi.
Tehyn Siitosen mukaan uusi kirjaus edesauttaisi vakituisten varahenkilöiden palkkaamista ja toisi työrauhaa päiväkoteihin.
Päiväkotien hankala tilanne on ollut julkisuudessa laajasti viime viikkoina. Päiväkotien on kerrottu kärsineen pitkään jatkuneesta työvoimapulasta ja JHL on kertonut päiväkotien lastenhoitajien olevan vakavasti uupuneita.
"Kitkuttelu ei hyväksyttävää"
Myös valvova viranomainen pitää järkevänä, että mitoituksia tarkasteltaisiin ryhmäkohtaisesti.
– Lainmukainen voi päiväkodin arjessa yksittäisessä lapsiryhmässä tarkoittaa aivan jotain muuta kuin turvallista arkea, sanoo johtaja Marja-Liisa Keski-Rauska Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
Käytännössä Keski-Rauskan huoli koskee sitä, että henkilöstö saattaa päivän aikana sijoittua epätasaisesti lapsiryhmiin. Lain mukaan alle 3-vuotiaiden ryhmässä pitää olla yksi aikuinen neljää lasta kohti. Yli 3-vuotiaiden ryhmässä suhdeluku taas on yksi aikuinen seitsemää lasta kohti.
Jos suhdeluku jossain ryhmässä ylittyy ja toisessa taas alittuu, tilanne on kokonaisuudessaan silti lainmukainen.
– Selviytymis- ja kitkuttelutilanteita ei saisi olla. Ei tietenkään ole toivottavaa, että yksi ryhmä sitkuttelee ja naapuriryhmissä on väljää. Lasten turvallisuus ja myös työssajaksaminen ovat ensisijaisia asioita, Keski-Rauska sanoo.
Tilanteet ovat saattaneet käytännössä olla sellaisia, että kahdella aikuisella on ollut kolmen aikuisen verran lapsia tai yksi työntekijä on jäänyt hyvinkin pitkäksi aikaa täysin yksin liian monen lapsen kanssa.
Keski-Rauskan mukaan arjessa haastavia asioita ovat työvuorosuunnittelu ja johtaminen. Näillä kun pitäisi varmistaa, että henkilöstö jakautuu tasaisesti lapsiryhmiin. Jos viranomainen saa tiedon yksittäisten ryhminen henkilöstömitoituksen ongelmista, se puuttuu siihen ohjauksella.
– Jos johtamisella ei pystytä asiaa hoitamaan, siihen on tehtävä parannus. Asia pitää pystyä hoitamaan. Me näemme tärkeänä, että kunta huolehtii riittävästä sijaisjärjestelystä, Keski-Rauska sanoo.
Asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen.
– Me emme pysty tähän valvontaviranomaisena puuttumaan, koska laki on tällainen kuin se on. Puuttuminen olisi mahdollista vain, jos saisimme lain tarkastelemaan kasvattajien ja lasten suhdelukua ryhmätasolla.
"Laki mahdollistaa liikaa riskien ottamista"
Valvontaviranomainen on saanut asiasta palautetta kentältä jo monta vuotta, Keski-Rauska sanoo.
Hän pohtii, että jos laissa olisi ryhmätasoinen suhdeluvun vaatimus, ehkä sijaisreserviin saataisiin luotua toimiva systeemi ja poissaolotilanteisiin reagoitaisiin paremmin ennakoimalla.
– Tällä hetkellä laki mahdollistaa liikaa riskien ottoa ja syntyy käytännön palautteen näkökulmasta tiukkoja tilanteita liian usein.
Keski-Rauskan mukaan lakimuutos toisi myös rauhaa päiväkoteihin ja pysyviin ihmissuhteisiin. Hän muistuttaa, että pysyvät turvalliset ihmissuhteet tuovat lapsille turvaa.
– Jos jokainen aamu alkaa sillä, että et tiedä, missä ryhmässä olet töissä, se on pitkän päälle todella rasittavaa. Lakimuutoksella toisimme rauhaa yksittäiseen ryhmään ja turvaisimme lapsen etua varhaiskasvatukseen, jonka pitää olla etukäteen suunniteltua.
Henkilöstön kokemus on monesti se, että työntekijöitä on liian vähän ja he joutuvat olemaan paljon poissa omasta lapsiryhmästään, Keski-Rauska sanoo.
Työntekijät saattavat joutua jopa liikkumaan päiväkodista toiseen päivän aikana.
Valvontaohjelman tulokset hyviä
Aluehallintovirastot ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira aloittivat viime vuonna yhteisen varhaiskasvatuksen valvontaohjelman. Valvonnassa tutkitaan julkisten päiväkotien ryhmäkokoja ja henkilöstömitoituksia. Tämän syksyn tuloksia ei ole vielä saatavilla, mutta viime kevään tuloksia valvojat kuvaavat verrattain hyviksi.
Valvonnassa oli kesään mennessä tarkastettu 345 päiväkodin henkilöstömitoitukset ja ryhmäkoot yhden tai kahden viikon ajalta. Tiedot on pyydetty suoraan kunnista. Henkilöstömitoitus oli säädösten vastainen melko harvoin – sen sijaan ryhmäkoko oli päiväkodeissa ylittynyt hiukan useammin.
Valvonnan tulokset siis näyttivät hyviltä, mutta miksi henkilöstön näkökulmasta työolot eivät välttämättä näytä yhtä myönteisiltä? Valviralta ei löydy kysymykseen tarkkaa vastausta.
– Johtuuko se sitten siitä, että saman päiväkodin eri ryhmien välillä on eroa? Toisessa ryhmässä henkilöstömitoitus täyttää lain vaatimukset ja toisessa ei. Ehkä talon sisällä ei löydy sellaista kokonaistasapainoa, arvioi Valviran ylitarkastaja Satu Räsänen.
Hänen mukaansa varhaiskasvatusala on vaativa ja kuormittava.
– Kuormitus saattaa näkyä henkilöstössä tunteena, että työtä ei pysty tekemään riittävällä tavalla, eikä henkilöstömitoitus täyty myöskään.
Räsänen korostaa myös johtamisen tärkeyttä ja sijaisten hankinnan ennakointia.
– Ajattelen, että tämä on ensisijaisesti omavalvontakysymys. Ei kukaan voi päivittäin tulla katsomaan, onko johtaminen kunnossa. Toki ymmärrän kyllä haasteen, jos sijaisia ei saada, niin tilanne on vaikea. En yhtään kadehdi tilannetta.
Hätähuuto myös sosiaalisessa mediassa – selvitys käynnistyy
Opetusministeri Li Andersson (vas.) aikoo käynnistää selvityksen löytämään ratkaisuja varhaiskasvatuksen ongelmiin. Andersson sanoo Yle Uutisille, että hallituskauden aikana on tehty jo monia parannuksia, mutta on selvää, että nämäkään toimenpiteet eivät riitä.
Varhaiskasvatuksen hätähuutoja on kuultu viime aikoina myös sosiaalisessa mediassa.
Instagramiin luotiin viime syyskuussa tili nimeltä varhaiskasvatuksenkertomuksia. Siellä päiväkotien työntekijät kertovat hädästään.
Tehyn Siitonen pitää avautumista hyvänä asiana.
– Tämä on ollut tabu ja vaiettu asia. Työntekijät ovat saaneet tuntea nahoissaan, jos ovat kertoneet asioista vähänkään julkisemmin. Jokainen vanhempihan haluaa uskoa, että oman lapsen päiväkoti on hyvä. Vanhemmat eivät varmaankaan tiedä näistä henkilöstömitoituksen ongelmista. On myös päiväkoteja, joissa on sanottu työntekijöille, että henkilöstövajauksesta ei saa edes kertoa vanhemmille.
Alan työvoimapula on tiedetty jo pitkään, mutta nyt tilanne on pahentumassa. Yle on aiemmin kertonut myös, että Oulussa tilanne on suorastaan kriisiytymispisteessä.
Anderssonin mukaan nyt selvitetään erityisesti, onko henkilöstyömitoitusta koskevassa lainsäädännössä tarkennettavaa. Tavoitteena on löytää lain mahdolliset muutostarpeet.
– Sitten tulen vielä kutsumaan alan ammattilaisia tällaiseen pyöreän pöydän keskusteluun, missä on edustettuna myös työnantaja ja työntekijöitä, ministeriö, että voimme yhdessä pohtia, mitä tässä vielä pitää tehdä.