Suljetussa vankilassa asuva vanki maksaa yhteiskunnalle vuorokaudessa 225 euroa. Summa on noussut 25 eurolla kymmenen viime vuoden aikana.
Vertailun vuoksi: vankilapäivän hinnalla voisi yöpyä tasokkaassa huoneessa Helsingin keskustan hotellissa.
Vuosi suljetussa vankilassa maksaa yhtä vankia kohden 82 500 euroa.
Kustannuksissa on ollut vuosien mittaan hieman vaihtelua, mutta viime vuoden laskelmiin perustuva päiväkohtainen summa on korkein kymmenen viime vuoden ajalta.
Vankiloissa olevien vankien määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa yli 500:lla. Myös kokonaiskustannusten määrä on laskenut kymmenillä miljoonilla euroilla. Siitä huolimatta vankilapäivän hinta on päinvastoin noussut.
– Tämä johtuu muun muassa siitä, että esimerkiksi palkat ja toimitilakulut ovat muuttuviin kuluihin nähden suuret. Jos vankien määrä laskee, niin yksikköhinta nousee. 100 euroa jaettuna kolmelle vangille on 33 euroa ja neljälle 25 euroa, perustelee Rikosseuraamuslaitoksen laskentapäällikkö Mika Ulmanen.
Asian voisi pelkistää niin, että vankiloiden kiinteät kulut eivät laske, vaikka vankien määrä vähenee.
Ulmasen mukaan vankeuskustannukset lasketaan kaikkien vankeusrangaistuksille kohdentuvien nettokustannusten pohjalta.
– Rikosseuraamusalueiden hallinto ja arviointikeskukset sekä valtakunnalliset yksiköt on jyvitetty vankeusrangaistuksille ja yhdyskuntaseuraamuksille tehdyn työajan sekä yksikköjen lukumäärän suhteen. Vankeusrangaistuksiin sisältyvät myös tukipartioiden kustannukset sekä vankeusrangaistuksiin liittyvien projektien kustannukset.
Vankien pitäminen avolaitoksessa tulee yhteiskunnalle huomattavasti halvemmaksi. Päivä avovankilassa maksaa vankia kohden 168 euroa. Valvottu koevapaus kustantaa päivässä 63 euroa per vanki.
Väestön ikääntyminen laskee vankimäärää
Lähes kaksi kolmasosaa Suomen vangeista on suljetuissa vankiloissa.
Suljetut laitokset, avovankilat ja valvottua koevapautta suorittaneet mukaan lukien vankien kokonaismäärä oli viime vuonna keskimäärin 2 800. Vankeja oli 152 vähemmän kuin edellisvuonna.
Rikosseuraamuslaitoksen mukaan määrään vaikutti tilapäisesti koronapandemia, jonka vuoksi lyhyiden vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanon aloittamista rajoitettiin. Rajoitukset päättyivät viime kesänä.
Pidemmällä aikajaksolla vankien määrän vähenemiseen on Rikosseuraamuslaitoksen arvion mukaan saattanut vaikuttaa muun muassa väestön ikääntyminen. Myös poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on monissa vakavissa rikostyypeissä vähentynyt.
Yhä useampi vanki halutaan avolaitokseen tai koevapauteen
Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on ollut sijoittaa vankeja entistä enemmän avolaitoksiin ja valvottuun koevapauteen.
– Kustannussäästöt ovat yksi syy näiden tavoitteiden taustalla, sanoo laskentapäällikkö Mika Ulmanen.
Rikosseuraamuslaitos näkee avovankiloissa paljon hyviä puolia verrattuna suljettuihin laitoksiin. Esimerkiksi vankilakierteen katkaisemisesta on avovankiloissa saatu hyviä tuloksia, mikä vaikuttaa myös kustannusten pienenemiseen.
Avolaitoksiin sijoitetaan vankeja, joiden katsotaan sopeutuvan suljettua laitosta vapaampiin oloihin.
Avovankiloiden täyttöasteeksi tavoitellaan 90 prosenttia. Tänä vuonna se on jäänyt 84 prosenttiin. Täyttöasteen parantamiseksi on mietitty, että entistä useampi vanki sijoitettaisiin avolaitokseen suoraan siviilistä.
Myös valvotun koevapauden katsotaan edesauttavan vankien sopeutumista normaaliin elämään.
Valvotussa koevapaudessa vanki elää vankilan ulkopuolella ja hänen liikkumistaan voidaan valvoa esimerkiksi teknisin välinein. Valvottuun koevapauteen voi päästä enintään kuusi kuukautta ennen ehdonalaista tai koko rangaistuksesta vapauttamista.
Koevapautta varten tehdään suunnitelma muun muassa vangin asumisesta, toimeentulosta, ja toimintavelvoitteista. Valvonnasta vastaa vankila. Vangilta edellytetään koevapauden aikana päihteettömyyttä.
Rikosseuraamuslaitos on asettanut valvotussa koevapaudessa olevien vankien määrälle tavoitteet. Tämän vuoden tavoitemäärä on 235, ensi vuonna 240.
Luvattomat poistumiset tuplaantuneet
Vapaampiin rangaistusseuraamuksiin liittyy enemmän riskejä kuin suljettuihin vankiloihin.
Viime vuonna avolaitoksista poistui luvatta 73 vankia. Se on kaksinkertaisesti enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Rikosseuraamuslaitos tosin pitää todennäköisimpänä selityksenä koronapandemian takia merkittävästi kiristynyttä poistumislupakäytäntöä.
Luvatta poistumisissa esiintyy kuitenkin suurehkoa vuosittaista vaihtelua tavanomaisina vuosinakin.
Avolaitoksesta poistumista ei käsitellä karkaamisena. Jos vanki on poistunut luvatta avolaitoksesta, hänelle voidaan määrätä kurinpitorangaistuksena yksinäisyysrangaistusta enintään 10 vuorokautta.
Aiheesta voi keskustella 20.10.2021 klo 23 saakka.
Lue myös: