Ars Fennican viisi taiteilijaa

Viisi pohjoismaalaista Ars Fennica -taitelijaa ovat kaikki tehneet kansainvälisesti näyttävän uran. He kisaavat Suomen suurimmasta kuvataidepalkinnosta, joka on nyt 50 000 euroa.

Viime vuosina Ars Fennica -näyttely on pidetty Helsingissä mutta palaa Henna ja Pertti Niemistön säätiön syntysijoille Hämeenlinnaan. Palkinto on jaettu vuodesta 1991.

Näyttelyn vahvoja teemoja ovat elämän ja luonnon kiertokulku, ihmisyys sekä keho. Myös ekologiset ja sosiaaliset valta-asetelmat heijastuvat töissä.

New Yorkissa ja Berliinissä työskentelevä tanskalainen Jesper Just hyödyntää teoksessaan Corporealitės leditekniikkaa.

Justin mediataideteoksen pääosassa ovat tanssijat. Heidän lihaksiinsa lähetetään taustalla soivan musiikin rytmi. Jokainen nuotti on kytketty ja saa tanssijoiden kehot reagoimaan.

Ruotsalaisen Magnus Wallinin Ars Fennica -näyttelyn työ on nimeltään Are you pain...Not anymore. Teos pohjautuu Kazimir Malevichin maalaukseen Musta neliö.

Monokromaattiset teoksensa Wallin on maalannut käyttäen väriaineena verijauhetta. Joukossa on myös jokunen luunsiru. Kehitystyö on ollut pitkä.

Eija-Liisa Ahtila kuvasi puun muotokuvan Hämeenlinnan Aulangolla. Hän haluaa törmäyttää ihmisen ja havainnollistaa todellisuuden kuvaamiseen rakennetun teknologian ihmiskeskeisyyttä.

Ahtilan työ Horizontal - Vaakasuora on projisoitu vaakasuoraan seinälle. Teos tarkastelee luonnon taltioinnin ja esittämisen haasteita.

Norjalainen Anne-Karin Furunes rei'ittää kankaalle sekä paperille verkkokuvioita. Näyttelyssä teosten aiheena ovat eri syistä arkistoihin päätyneet henkilökuvat.

Furunes on lisäksi kuvannut jäävuoria ja niiden sulamista. Hän käyttää pohjana Norjan Polaari-instituutin aineistoja. Ihmiskunnalla on yhteinen vastuu luonnosta ja toisistaan.

Ars Fennica -näyttelyn teoksissa nousee esiin myös ihmisten fyysinen kehojen erilaisuus. Tamperelainen Viggo Wallensköld ottaa mallia muun muassa sukunsa vanhoista valokuvista.

Wallensköldin hahmojen alastomuus ja seksuaalisuus on luonnollista. Ympäristöllä, jossa hahmot esitetään on merkitystä.

Hämeenlinnan museokävijä voi myös itse äänestää suosikkia. Palkinnon saaja julkistetaan ensi helmikuussa ja sen valitsee sveitsiläinen taidekuraattori ja kriitikko Hans Ulrich Obrist.