Luonnonvarakeskus LUKEn tekemä valtakunnan metsien inventoinnin tuoreimpien tulosten (2019–2020) mukaan puuston määrä Suomessa on 2,505 miljardia kuutiometriä.
Se on 30 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin edellisessä inventoinnissa (VMI12:ssa 2014–2018).
Puuston vuotuiseksi kasvuksi on arvioitu nyt 103,5 miljoonaa kuutiometriä. Se taas on 4,3 miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin aiemmassa inventoinnissa arvioitiin.
Puuston kasvua mitataan inventointivuosia edeltävältä viideltä vuodelta. Näin nyt menossa olevan VMI13:n kasvutulos kuvaa puuston kasvua vuosina 2014–2020 ja VMI12:n kasvutulos vuosia 2009–2018.
Männyn keskimääräinen kasvuindeksi oli VMI12:n kasvunmittausjaksolla selkeästi tavanomaista korkeammalla tasolla, nyt se on VMI13:n kasvunmittausjaksolla laskenut. Kasvuindeksi kertoo ympäristötekijöiden, kuten sään, tuhojen ja puiden kukinnan sekä siementuotannon vaikutuksesta kasvuun.
Pohjois-Suomen metsien kasvun pienenemisen taustalla on myös se, että suuri osa metsistä on jo ohittanut ikävaiheen, jossa puuston kasvu on nopeinta. Etelässä kuusen kasvun lisäys on korvannut männyn kasvun hidastumisen.
– Puuston kasvun tasaantumista on osattu odottaa, mutta tarvitaan lisätutkimusta männyn kasvun alenemisen syistä, kun kasvukauden pituus tai lämpösumma ei ole kehittynyt kasvun kannalta huonoon suuntaan, kertoo valtakunnan metsien inventointeja johtava Kari T. Korhonen LUKEn tiedotteessa.
Puuston vuotuinen poistuma, joka sisältää sekä hakkuut että luontaisen poistuman, oli 83 % kasvusta ajanjaksolla 2014─2020.
Kaikki metsäinventoinnin tulokset ovat otantaan perustuvia, joten tuloksiin sisältyy otannasta aiheutuvaa vaihtelua. Kasvutuloksen pieneneminen on kuitenkin niin selvä, että otantavirhe ei sitä selitä.
Tulevaisuudessa metsänomistajien siirtyessä mahdollisesti jatkuvaan kasvatukseen ja välttämään avohakkuita, niin vaikutus metsien kasvuun ja hakkuumääriin voi vaihdella aiemmista vuosikymmenistä.
Metsät muuttuneet sadassa vuodessa
Metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeä kuolleen puun määrä on edelleen lisääntynyt Etelä-Suomessa. Kuollutta puuta on Etelä-Suomessa nyt keskimäärin 4,9 kuutiometriä metsämaan hehtaarilla.
Pohjois-Suomessa sekä suojelualueilla että talousmetsissä aiemmin havaittu kuolleen puun määrän väheneminen on pysähtynyt. Pohjois-Suomessa kuollutta puuta on keskimäärin 7,7 kuutiometriä hehtaarilla.
Suomen metsien inventointeja on tehty jo sata vuotta ja Suomi on ollut edelläkävijä arviointien teossa. Sata vuotta sitten Suomen metsät kasvoivat puolet vähemmän kuin nyt.
Metsien käsittely muuttui suuresti 1960-luvulla. Vielä vuosina 1920-1970 metsien kasvu ja vuosittainen poistuma olivat tasapainossa.
Metsien kasvu on ollut 1970-luvulta lähtien jatkuvasti poistumaa eli hakkuita ja luontaista poistumaa suurempi. Vuosina 2015–2020 kokonaispoistuma oli keskimäärin 83 prosenttia kasvusta.
Muutos metsissä näkyy siinä, että mäntyjä on nyt enemmän kuin 50 vuotta sitten, koska mäntyjä on istutettu enemmän aiemmin kuusivaltaisille alueille. Erikoistutkija Pekka Nöjdin kertoo, että vanhoja puita on nyt enemmän kuin ennen, mutta esimerkiksi Lapissa vanhat männyt ovat melko pieniä. Rungon paksuus vain 15 senttiä.
Vanhin mänty on Lapissa Urho Kekkosen kansallispuistossa. Sen iäksi on arvioitu 800 vuotta.
Uutta seurantatietoa metsien aluskasvillisuudesta keväällä 2022
Metsäinventoinneissa on seurattu myös metsien aluskasvillisuuden muutoksia 1950-luvulla, 1980-luvulla ja 1990-luvulla. Kesällä 2021 aloitettiin viimeksi 25 vuotta sitten inventoitujen 3 000 otoskoealan aluskasvillisuuden peittävyyksien inventointi.
Maastoinventoinnit jatkuvat myös kesän 2022. Keväällä 2022 on odotettavissa alustavia tuloksia ensimmäisen kesän inventoinnin pohjalta.
– Viimeisimmän mittauksen jälkeen metsä- ja suoluonnossa on tapahtunut mittavia muutoksia aiemmin tehtyjen soiden ojitusten, metsänhoidon käytäntöjen muuttumisen ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Tämän vuoksi tarvitsemme ajantasaista tietoa myös aluskasvillisuudesta, kertoo tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Lukesta.
Osa lajeista hyötyy harvennushakkuista, mutta kärsii avohakkuista. Tämä vaikuttaa metsäluonnon monimuotoisuuteen.
Lue myös:
Metsähakkuut supistuivat viime vuonna reippaasti – yksityismetsissä roima pudotus