Euroopan komissio availee keskustelua EU:n budjettisääntöjen tulevaisuudesta.
Pandemian vuoksi säännöt on pantu hyllylle. Nyt mietitään, otetaanko niitä enää samanlaisina käyttöön.
EU-tasolla on keskusteltu muun muassa velasta. Huomioidaanko tärkeitä investointeja varten otettu velka, kun komissio jatkossa arvioi jäsenmaiden taloudellista tilannetta?
Pääministeri Sanna Marin (sd.) esitti viime viikolla Helsingin Sanomien ilmastotentissä, että myös Suomessa budjetin kehysmenettelyä uudistettaisiin niin, että se mahdollistaisi paremmin investoinnit esimerkiksi niin kutsuttuun vihreään kasvuun.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) suhtautuu kehysmenettelyn uudistamiseen epäilevästi. Ylen haastattelussa Saarikko arvioi, että tarpeellisten investointien määrittely on vaikeaa.
– Se olisi liukas polku. Sen määritteleminen, että mikä on vihreää ja mikä on investointi, on molempien sanojen osalta aika vaikeaa, Saarikko sanoo.
Määrittelyssä kukin osapuoli voisi ehdottaa monenlaisten kulujen määrittelemistä investoinniksi, mikä taas lisäisi menoja ja velkaantumisen riskiä.
Saarikon mukaan myös esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyä voisi perustella investoinniksi tulevaisuuteen.
– En ole erityisen innostunut siitä, että oma kehysjärjestelmä tehtäisiin täyteen reikiä, hän sanoo.
Kehysmenettelyllä tarkoitetaan nykyistä tapaa, jossa koko hallituskaudeksi sovitaan menojen katto eli "kehys", jotta kulut eivät paisuisi. Sovituissa kehyksissä pysymistä seurataan vuosittain, kun budjetteja tehdään.
Marin torjuu: Kyse on kehyksen uudistamisesta, ei purkamisesta
Pääministeri Sanna Marinin mukaan tulkinta siitä, että ehdotettu kehysmenettelyn uudistaminen johtaisi järjestelmän romuttumiseen, ei pidä paikkaansa.
– Missään nimessä kyse ei ole siitä, että se purettaisiin, vaan siitä, miten sitä voitaisiin yhdessä kehittää. Me emme halua heikentää suomalaisen kehysjärjestelmän uskottavuutta, Marin sanoo Ylelle.
Pääministerin mukaan kehysmenettelyä pitää kehittää, jotta tuleviin investointeihin voidaan varautua ja niitä myös toteuttaa nykyistä paremmin.
– Meillä on mittavia investointitarpeita vihreän siirtymän, digitalisaation ja osaamisen saralla. Me haluamme nostaa Suomen tki-panostukset (tutkimus, kehittämis- ja innovaatio) neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tulee vaatimaan mittavia investointeja.
Marinin huolena tuntuu olevan, että Euroopassa kuljettaisiin taloussääntöjen osalta yhteen suuntaan ja Suomessa toiseen.
– Kyse on eurooppalaisesta kilpailukyvystä ja Suomen kilpailukyvystä. Meillä ei ole varaa olla olematta kehityksessä mukana, hän sanoo.
Marinin mukaan olisi hyvä lisäksi selvittää, miten tulot huomiodaan kehyksestä päätettäessä paremmin.
Suomella ei selvää linjausta säännöistä
Tähän saakka unionin vakaus- ja kasvusopimus on määrännyt jäsenmaat pitämään julkisen talouden alijäämän korkeintaan kolmessa prosentissa ja julkisen talouden velan 60 prosentissa bruttokansantuotteesta.
Suomen hallitus ei ole muodostanut omaa linjaansa EU:n taloussääntöjen uudistamiseen ennen komission esityksen julkaisemista.
Sekä Saarikko että Marin torjuvat kritiikin, että Suomi toimisi asiassa reaktiivisesti.
– Suomi nimenomaan halusi ennakkovaikuttaa, osallistui tähän kahdeksan maan kirjeeseen ja oli mukana osoittamassa, että on merkittävä joukko EU-maita maita, joille velkakestävyys ja talouden vakaus on merkittävä arvo, Saarikko sanoo.
– Silloin kohdistettiin syytöksiä, että miksi haluttiin lähteä mukaan johonkin porukkaan.
Myös Marin painottaa velkakestävyyden roolia sääntöjä arvioitaessa.
– Me haluamme, että EU:n jäsenmaat ja heidän taloutensa ovat kestävällä pohjalla. Kiinnitämme huomiota erityisesti velkakestävyyteen ja siihen, että meillä on uskottavat, vakaat säännöt, joiden puitteissa myös uskottavaa talouspolitiikkaa EU:n jäsenmaissa tehdään, hän sanoo.
– Kun komissio tulee antamaan esityksensä, niin Suomi tulee siihen omalta osaltansa kannan muodostamaan. Meillä on olemassaoleva EU-poliittinen selonteko, jota eduskunta käsittelee, ja aiemmat kannat sekä linjaukset, joiden puitteissa vaikuttamista teemme.
Saarikko Veikkaus-rahoista: Soutamista ja huopaamista
Kulttuurialan rahoituksen täysimääräistä korvaamista piti esillä pääministeri.
Saarikko kommentoi asiaa tänään ensimmäistä kertaa. Hänen mukaansa oli selvää, että jos kulttuuriala saa täyden kompensaation vielä ensi vuonna, muutkin alat sen saavat.
– Kun kerran tälle tielle haluttiin lähteä, pidin välttämättömänä, että kaikkia edunsaajia kohdellaan yhdenveroisesti. Sama ongelma koskettaa laajaa kenttää sote-järjestöistä liikuntaan ja tieteeseen, Saarikko sanoo.
Valtiovarainministeri painottaa, että pienemmästä, noin 80 prosentin korvaustasosta sovittiin hallituspuolueiden kesken keväällä. Nyt Veikkaus-rahojen menetykset päädyttiin korvaamaan sataprosenttisesti.
– Se poikkesi aiemmin sovitusta, eikä tietenkään ole politiikalle hyväksi että soudetaan ja huovataan.
Veikkauksen tuotot vähenevät, koska ongelmapelaamista pyritään vähentämään. Pelien tuotoilla on rahoitettu muun muassa kulttuuria, liikuntaa, tiedettä ja nuorisoalaa.
Rahanmenetyksiä on nyt kompensoitu, mutta pelituottojen vähenemisen aiheuttama ongelma ei ole katoamassa.
– Lyhyellä aikavälillä katsottuna tämä rahoitus oli löydettävissä aivan normaalin budjettimenettelyn puitteissa. Kaikkein isoin kysymys liittyy siihen, mitä tämän hallituskauden jälkeen tehdään, Saarikko sanoo.
Lue myös:
Juttuun on lisätty klo 14.39 pääministeri Sanna Marinin kommentit. Klo 18.59 on lisätty kommentit EU:n taloussäännöistä sekä päivitetty juttua.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 21. lokakuuta klo 23 saakka.