Kotitalouksista kerätyn muovijätteen määrä on kasvanut nopeasti. Sen sijaan siitä on vallinnut epäselvyys, mikä osa kerätystä jätteestä saadaan kierrätettyä uusiokäyttöön.
Tänä syksynä asiasta on ollut ensimmäistä kertaa saatavilla viranomaistietoja.
Suomen Uusiomuovi ilmoittaa keränneensä viime vuonna 29 000 tonnia pantitonta kuluttajamuovijätettä. Pirkanmaan ely-keskuksen saamasta raportista käy puolestaan ilmi, että uusiin tuotteisiin muovia kierrätettiin 8 600 tonnia. Lukujen perusteella näyttäisi, että vain 30 prosenttia kerätystä muovista hyödynnettiin uusiksi tuotteiksi.
Laskelma on kuitenkin vain suuntaa antava.
Tähän on ainakin kaksi syytä. Kaikkea jätettä ei käsitelty samana vuonna kuin se kerättiin. Kerätty muovijäte voi sisältää myös “ei-muovia” kuten kosteutta ja muuta jätettä. Sen tarkka määrä ei ole MOT-toimituksen tiedossa.
Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Mika Surakka ei kerro, mikä hänen mielestään on oikea luku kotijätteen kierrätysprosentiksi ja mikä osuus muovia poltettiin energiaksi.
Suomen Uusiomuovi vastaa kotitalouksien muovijätteen hyödyntämisestä valtakunnallisesti. Uusien sääntöjen mukaan sen pitää ilmoittaa viranomaiselle, kuinka paljon kerätystä muovijätteestä kiersi aitoon uusiokäyttöön, kuten vaikkapa ämpäreiden raaka-aineeksi.
Suomen Uusiomuovin mukaan sen keräämästä muovipakkausjätteestä kierrätettiin viime vuonna 54 prosenttia. Tuo numero on siis selkeästi suurempi kuin MOT-toimituksen viranomaisen tiedoista tekemä arvio.
Mistä ero johtuu? Ainakin suurelta osin tästä: Uusiomuovin ilmoittama luku sisältää myös yritysjätteen, jonka kierrätysaste on korkeampi kuin kuluttajajätteen.
Miksi et halua kertoa kierrätysastetta kotitalousmuovijätteen osalta erikseen? Asia varmasti kiinnostaisi suomalaisia kuluttajia.
– Niin kuin sanottu, se on vähän kilpailuoikeudellisia asioita, koska silloin voidaan yksittäisiä laitoksia lähteä miettimään. Meidän virallinen raportti on kokonaisluku, sanoo Mika Surakka.
Jopa puolet kerätystä muovista ulkomaille
Kuluttajien lajittelemaa pakkausmuovia alettiin viedä ulkomaille vuonna 2020, koska Suomen kapasiteetti ei riittänyt jätemäärän noustessa.
Viime vuonna kuluttajien pantitonta pakkausmuovijätettä vietiin ulkomaille noin 10 000 tonnia eli kolmasosa kerätystä määrästä. Suomalaismuovia käsiteltiin ainakin Saksassa ja Ruotsissa.
Tänä vuonna viennin osuus nousee Surakan mukaan arviolta noin puoleen.
Hänen mukaansa kierrätyksen onnistuminen ulkomaisissa laitoksissa ei merkittävästi poikkea Suomessa saaduista tuloksista.
– Enemmän on sitä, että on kuormakohtaisia eroja jopa samassa laitoksessa, koska (jätteen) laatu vaihtelee, on epäpuhtauksia, sanoo Surakka.
Tarkkoja lukuja kierrätyksen onnistumisesta hän ei kuitenkaan kerro ulkomaidenkaan osalta.
Ely-keskuksen tiedoista voi kuitenkin jälleen tehdä suuntaa antavan laskelman. Niiden mukaan vuonna 2020 ulkomailla kierrätettiin uusiksi tuotteiksi 4451 tonnia suomalaismuovia. Jos viety jätemäärä on 10 000 tonnia, niin kierrätysprosentti on 44,5 – eli parempi kuin koko jätemäärästä laskettu 30 prosenttia.
Saksalaisperäistä muovia syydetty Turkissa jopa vesistöihin
EU:ssa muovipakkausjätettä syntyy nyt noin 30 kiloa per asukas vuodessa. Unionin tavoite on, että vuonna 2025 puolet siitä kierrätetään uusiksi tuotteiksi.
Tämä tarkoittaa keräämisen voimakasta tehostamista. Kapasiteetti ei kuitenkaan nytkään tahdo riittää kaiken muovijätteen käsittelyyn.
Aiemmin EU on purkanut muovijätteen ylitarjontaa viemällä sitä Aasiaan. Sekä Kiinan että EU:n asettamien kieltojen vuoksi muovijätteen uudeksi vientikohteeksi on noussut Turkki.
Esimerkiksi Saksa vei viime vuonna EU:n ulkopuolelle puoli miljoonaa tonnia muovijätettä. Noin neljäsosa tästä meni Turkkiin. Greenpeacen mukaan saksalaisperäistä kuluttajamuovia on päätynyt Turkissa laittomille kaato- ja polttopaikoille teiden varsille ja jokiin. Ilta-Sanomienmukaan Välimeren ekosysteemiä uhkaavasta muovijätteestä merkittävä osa on peräisin Turkista.
Mika Surakka vakuuttaa, että suomalaiskotien muovijätettä ei ole päätynyt Saksan kautta Turkkiin.
– Meidän toimijoilta niitä ei ole mennyt sinne. Kaikki suomalainen muovipakkausjäte on käsitelty EU-alueella. Meillä on tiedossa kaikki jatkokäsittelijät.
Ongelmien kärjistyttyä Turkki on ilmoittanut suunnittelevansa merkittäviä rajoituksia eurooppalaisen muovijätteen tuonnille.
Fortum jäi kiinni väärästä tiedosta
Muovijätteestä voidaan valmistaa esimerkiksi ämpäreitä, kasseja, saaveja, putkia ja autonosia. Kaikki kuluttajien muovijäte ei kuitenkaan kelpaa uuden tuotteen raaka-aineeksi. Osa poltetaan laitoslajittelun jälkeen. Sen sijaan jos kuluttaja ei lajittele, muovipakkaus poltetaan sekajätteen mukana.
Keväällä 2021 MOT paljasti, kuinka Suomen Uusiomuovin yhteistyökumppani Fortum oli antanut väärää tietoa muovinkierrätyksen tuloksista. Vain noin kolmannes Fortumin vastaanottamasta muovijätteestä päätyi uusiksi tuotteiksi – loput poltettiin. Fortum oli kuitenkin kertonut jopa 75 prosentin kierrätysasteesta.
Muovia kierrätetään luonnonvarojen säästämiseksi ja hiilidioksipäästöjen vähentämiseksi. Ympäristöministeriölle laskelmia tehnyt LCA-Consulting totesi viime keväänä, noin kolmanneksen kierrätysasteellakin voidaan saavuttaa päästövähennyksiä.
Kotimaista kapasiteettia tulossa lisää
Uusi jätelainsäädäntö pyrkii tehostamaan kierrätystä ja erilliskeräämistä. Miten kasvavista jätemääristä selvitään? Mika Surakan mukaan Suomeen on vireillä useita laitosinvestointeja, joiden myötä muovin kierrätyskapasiteetti voi nousta – ja jätevienti vähentyä.
Fortum on ilmoittanut suunnittelevansa uutta muovinjalostamoa, jonka pitäisi korvata nykyinen Riihimäen laitos. Suomen Uusiomuovi ja Fortum ovat myös solmineet uuden yhteistyösopimuksen, jonka pituus optioineen on kahdeksan vuotta.
Nyt Fortumin Riihimäen laitos pystyy jalostamaan kuluttajien muovijätteestä noin 30–40 prosenttia granulaateiksi eli muoviteollisuuden raaka-aineiksi. Suomen Uusiomuovi katsoi keväällä, että kotimaassa käsitellyn jätemäärän lisäys voisi nostaa myös kierrätyksen tuloksellisuutta huomattavasti - eli toisin sanoen vähentää polttoon menevää osuutta.
Tekniikan kehityksen ohella myös mahdolliset teollisuuden lisävelvoitteet uusiomuovin käyttöön voivat nostaa jatkossa kierrätysastetta. Uusiouutisten mukaan tänä vuonna Riihimäellä käsitellään 18 000 tonnia Suomen Uusiomuovin lähettämää pakkausjätettä.