Teini-ikäiset saavat nyt jo koulussa apua mielenterveysongelmiin Iisalmessa – psykiatriset sairaanhoitajat tulivat mukaan oppilaiden arkeen

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Jennariina Koski, 17: “En tiennyt paikkaani elämässä” – apua tarvinneet nuoret kertovat, miten heidät tulee kohdata

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien helpottamiseksi on kouluille ryhdytty luomaan uusia toimintamalleja.

Esimerkiksi Iisalmessa palkattiin viime syksynä kolme psykiatrista sairaanhoitajaa eli psyykkaria Juhani Ahon koululle. He auttavat ja tukevat yläkouluikäisiä nuoria koulupäivien aikana.

Ajatus on kokeilla uudenlaista matalan kynnyksen tukea mielenterveyden haasteisiin, joita nuorilla on yhä enemmän. Uusi toimintamalli luotiin noin 700 oppilaan koululle nopealla aikataululla.

– Nuorilla on paljon poissaoloja, keskittymisen ja käyttäytymisen pulmia, mielialaongelmia, ahdistuneisuutta, alakuloisuutta ja jaksamisen haasteita, Juhani Ahon koulun rehtori Mari Lyyra kuvailee tuen tarpeen taustoja.

Lyyra kertoo, että Iisalmessa oppilashuollon tuki toimii hyvin, mutta esimerkiksi nuorisopsykiatrian puolella kaikki eivät pääse riittävän nopeasti avun piiriin.

– Kohtaamme päivittäin nuoria, joilla näitä ongelmia on. Korona-aika on vain pahentanut tätä.

Psykiatrisia sairaanhoitajia työskentelee kouluilla myös esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla.

Avaa kuvien katselu

Mitä matalampi kynnys, sen parempi

Nuoret itse toivottavat lisäaikuiset koulujen arkeen tervetulleiksi.

– Tämä on tosi hyvä juttu. Mitä enemmän on ihmisiä, joille nuoret voivat puhua, sitä parempihan se on, yhdeksäsluokkalainen Aino-Maija Hokkanen sanoo.

Hän toteaa, että nuorilla on paljon mielenterveysongelmia, joihin pitäisi saada apua. Ongelmat eivät nuorillekaan ole enää niin suuri tabu kuin ennen.

– Kyllä nuoret lähtevät puhumaan ja mitä matalampi kynnys, sen helpompi, Hokkanen lisää.

Yhdeksäsluokkalainen Milka Mehtätalo on Hokkasen kanssa samaa mieltä. Hän näkee sen helpottavan, että auttavat aikuiset ovat koululla läsnä.

– Isoa kynnystä ei ole. Se riittää, että tietää minne mennä, jos apua tarvitsee, Mehtätalo luonnehtii.

Matalan kynnyksen palveluita on kehitettävä

Psykiatriset sairaanhoitajat työskentelevät Juhani Ahon koululla ainakin tämän lukukauden ajan.

Yläkoululaisille psyykkareiden läsnäolo on näkynyt heti ensimmäisten kuukausien aikana.

– He kävelevät käytävillä ja ovat oppitunneilla mukana. Psyykkareille voi myös mennä juttelemaan, jos on vaikka ahdistusta, Milka Mehtätalo luettelee.

Meidän on tarkoitus olla helposti saatavilla, psyykkari Hennariikka Ålander kertoo.

– Nuorten ongelmat näkyvät kyllä täällä koulun arjessa. Näitä matalan kynnyksen palveluita on nyt kehitettävä,

Ålanderin mukaan työstä on saatu hyviä kokemuksia.

– Olemme pystyneet tarttumaan nopealla aikataululla nuorten tilanteisiin. Siitä on tullut kiitosta, että olemme täällä nuoria varten.

Kolme psykiatrista sairaanhoitajaa palkattiin Juhani Ahon koululle HYVIS-hyvää mieltä yläkoululle -hankkeen avulla. Iisalmen kaupungin ja Ylä-Savon soten yhteishankkeseen on saatu kansallinen rahoitus Pohjois-Savon liitosta.

Keskustele aiheesta 14.1.2022 klo 23:een saakka. Millaisia keinoja tarvittaisiin nyt nuorten mielenterveysongelmien helpottamiseksi?

Lue lisää:

"On alettu pitää normaalina sitä, että jo 16-vuotiaat ovat todella väsyneitä" – Asiantuntijat kertovat, mitä lukiolaisten laskeneelle hyvinvoinnille pitäisi tehdä

Opetusministeri Li Andersson: Koronaepidemian jälkiä lasten ja nuorten oppimiseen ei hoideta yhdessä syksyssä – ministerin mukaan koulukuraattoreille ja koulupsykologeille tulee sitova mitoitus