Afrikan sarvessa ja muualla itäisessä Afrikassa maataloudelle ratkaisevan tärkeä sadekausi on epäonnistunut jo kolmannen kerran peräkkäin.
Itä-Afrikassa on vuosittain kaksi sadekautta: maaliskuusta toukokuuhun kestävä kausi, joka Somaliassa tunnetaan nimellä deyr, sekä lokakuusta joulukuuhun kestävä gu.
Molempien viime vuoden sadekausien sademäärät jäivät selvästi alle odotusten, samoin kuin gu-kaudella vuonna 2020.
Alueen asukkaista suurin osa on erittäin köyhiä ja saa pääasialliset tulonsa maataloudesta. Asiantuntijoiden arvion mukaan kuivuusongelma on aiheuttanut ruokapulan, joka on pahin alueella 35 vuoteen. Ainakin 20 miljoonaa ihmistä on välittömän hätäavun tarpeessa, arvioi yhdysvaltalainen avustusjärjestö USAID.
Sään ääri-ilmiöt kiihtyvät Afrikan sarvessa
Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan Earth Observatory -palvelu on julkaissut satelliittikuvan Afrikan sarven tilanteesta viime sadekauden jälkeen. Siitä ilmenee, että sademäärä on jäänyt selvästi tavanomaista pienemmäksi suurimmassa osassa Somaliaa sekä Keniassa, Tansaniassa ja Etiopian eteläosassa. Lisäksi Mosambikin pohjoisosa on mediatietojen mukaan kuivuusaluetta.
Ilmastotutkijoiden mukaan Itä-Afrikan kuivuuden taustalla on La Niña -sääilmiö. Se saa aikaan tavanomaista suurempia sateita merialueiden itäosissa, mutta kuivattaa länsiosia. Tästä syystä Intian valtameren toisella reunalla Indonesiassa on satanut tavanomaista enemmän.
Ilmastonmuutos voimistaa sään ääri-ilmiöitä erityisen paljon Afrikan sarven alueella. Niinpä syksyllä 2019 Itä-Afrikassa koettiin tuhoisia tulvia, kun vallalla oli La Niñan käänteisilmiö El Niño.
Sateet tulevat yhä useammin rankkoina ryöppyinä. Tämäkään ei ole hyvä asia, sillä hyvin nopeasti taivaalta ryöppyävä vesi ei imeydy rutikuivaan maaperään, vaan aiheuttaa tulvia. Ne taas voivat viedä mukanaan paitsi ihmisiä, myös maan viljavan pintakerroksen.
Lue lisää:
Voimakas sääilmiö levittää rankkasateita Itä-Afrikkaan
Kuivuus pahentaa alueen muita ongelmia
– Kuivuus sinällään on valtava katastrofi alueen maanviljelystä ja karjankasvatuksesta eläville asukkaille, mutta asiaa pitää tutkia laajemmin, sanoo Ylen puhelimitse haastattelema Kirkon ulkomaanavun Somalian maajohtaja Ikali Karvinen.
Heikentynyt ruokaturva lisää ihmisten sairastavuutta. Samalla suuret ihmisjoukot joutuvat pakenemaan kodeistaan ja hakemaan ruokaa ja karjan ravintoa oman kotiseutunsa ulkopuolelta. Tämä pahentaa konfliktien riskiä.
Suurta osaa Somaliasta hallitsee al-Shabaab-terroristijärjestö. Lisäksi Somalia on jakautunut klaaneihin, joilla on omia ristiriitojaan.
Karvisen mukaan pelkästään Somaliassa yli kolme miljoonaa ihmistä kärsii vakavasta kuivuudesta ja 2,5 miljoonaa on joutunut lähtemään kodeistaan.
Arviolta seitsemästä kahdeksaan miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaaristä apua jo nyt, vaikka kuiva kausi on vasta alkanut. Pahimmassa tilanteessa ovat naiset ja lapset, Karvinen kertoo.
Koulutusta ja rahaa
Ikali Karvinen kertoo YK:n maatalousjärjestön FAO:n laskelmista, joiden mukaan Afrikan sarven maataloustuotanto on laskenut viimeisten kymmenen vuoden aikana peräti 50–70 prosenttia. Taustalla ovat yhä vaikeammiksi käyvät ilmasto-olot sekä alueella jatkuvat konfliktit.
Kirkon ulkomaanapu yrittää lievittää ongelmia edistämällä paikallista konfliktinratkaisua sekä kouluttamalla. Lapset yritetään pitää kouluissa etenkin pahimmilla konfliktialueilla, kertoo Mogadishussa työskentelevä Ikali Karvinen.
Kuivuusongelmasta pahimmin kärsineet ihmiset ovat menettäneet sekä viljasatonsa että karjansa. Heillä ei siis ole rahaa ostaa ruokaa, jonka hinta katovuosina nousee nopeasti.
Kirkon ulkomaanapu antaa näille pahimmassa hädässä oleville raha-apua, jolla he voivat ostaa kipeimmin tarvitsemiaan tuotteita.
Tämä on Karvisen mukaan tehokkain tapa auttaa ihmisiä, jos vain tuotteiden markkinat vielä toimivat, eikä raha ole menettänyt arvoaan, niinkuin eräissä katastrofimaissa on tapahtunut.
Lue myös:
Kirkon ulkomaanapu: Kuivuus ja nälänhätä uhkaavat 60 miljoonan ihmisen elämää Itä-Afrikassa