Suomessa on edessä valtava pula pelastajista eli palomiehistä. Vuoteen 2030 mennessä pelastajia tarvitaan tuhat lisää.
– Määrä on suuri, sanoo Kuopiossa toimivan Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen.
Pelastajien suuri tarve selvisi viime vuonna, kun sisäministeriön pelastusosasto ja Pelastusopisto selvittivät pelastajamäärien nykytilaa ja tarvetta.
Suurin työvoiman tarve on lähivuosina 2023–2025.
Taustalla on kaksi tekijää. Ensimmäinen on pelastusalan toimintavalmiuden parantaminen ja toinen työaikasäädösten aiheuttamien varallaolojen muutokset.
Näiden vuoksi pelastuslaitokset ovat joutuneet reagoimaan tilanteeseen ja palkkaamaan lisää väkeä.
Kysymyksiä herättää kuitenkin, mistä löytää rahat koulutukseen ja uusien pelastajien palkkaamiseen.
Pieni pelastuslaitos ilmoitti tarvitsevansa yli 60 uutta pelastajaa
Yksi varallaolojärjestelmästä luopuneista on Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa sijaitseva Jokilaaksojen pelastuslaitos. Se ilmoitti viime vuoden toukokuussa perustavansa 62 uutta virkaa pelastuslaitoksilleen.
– Tarkoituksena oli kasvattaa päätoimisen pelastushenkilökunnan määrää merkittävästi, pelastusjohtaja Jarmo Haapanen kertoo.
Jokilaaksojen pelastuslaitoksella työskenteli noin 70 pelastusalan ammattilaista, joten lisäys olisi ollut tuntuva.
Uusien pelastajien rekrytoiminen ei kuitenkaan mennyt, kuten oli suunniteltu.
Lisäkoulutuksen hintalappu kymmeniä miljoonia
Pelastusopisto ei kyennyt reagoimaan työvoiman tarpeen kasvuun etukäteen, sillä Avin ja työtuomioistuimen päätökset tulivat yllättäen.
Tuhannen pelastajan lisäkoulutus tarkoittaisi käytännössä koulutusmäärien kaksinkertaistamista nopeasti.
Tälle vuodelle koulutukseen saatiin lisää rahaa, ja tammikuussa aloittaneiden opiskelijoiden määrää pystyttiin nostamaan 30:stä 36:een.
Koulutukset alkavat kahdesti vuodessa. Pelastajien koulutus kestää puolitoista vuotta.
Rehtori Mervi Parviainen kertoo, että Pelastusopisto pystyisi ottamaan kaksikertaisen määrän opiskelijoita aikaisintaan ensi keväänä.
– Meidän tulisi lisätä opetushenkilöstön ja kaluston määrää. Sammutusauton saaminen voi viedä yli vuoden.
Parviaisen mukaan suurin kysymys on rahoitus. Tuhannen pelastajan lisäkoulutus vuoteen 2030 mennessä maksaisi noin 41 miljoonaa euroa.
Pelastusylitarkastaja Mirva Kahlos kertoo, että sisäministeriö on esittänyt määrärahaa lisäkoulutusmäärien suunnitteluun.
Rahapula kutisti palkattavien pelastajien määrän
Jokilaaksojen pelastuslaitoksella rekrytointi päätettiin järjestää kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä osassa täytettäväksi tuli 27 virkaa.
– Virat saatiin täytettyä melko hyvin. Kaikkiin tehtäviin ei kuitenkaan löytynyt päteviä hakijoita, joten niitä on täytetty määräaikaisilla työntekijöillä, pelastusjohtaja Jarmo Haapanen kertoo.
Hän arvelee, että loppujen yli kolmenkymmenen viran täyttäminen olisi ollut jo haastavampaa. Mutta niitä ei saatu perustaa. Uudet virat kaatuivat kuntien talouteen.
– Sen olen vuosien aikana oppinut, että talous on aina viimeisen sanan sanoja, Haapanen sanoo.
Myös Mervi Parvianen epäilee, ettei tulevilla hyvinvointialueilla ole tuhannen uuden pelastajan palkkaamiseen rahaa.
Jokilaaksojen alueella yli kolmenkymmenen pelastajan viran täyttämättä jättäminen näkyy käytännössä. Ympärivuorokautista päivystystä ei ole pystytty järjestämään kaikille niille asemille, joille suunniteltiin.
Löytyykö päteviä hakijoita myös jatkossa?
Mervi Parviaisen mukaan rahoituksen lisäksi huolta herättää, löytyykö pääsyvaatimukset täyttäviä hakijoita jatkossa tarpeeksi.
Pelastajakoulutus on ollut tähän asti suosittu, mutta ikäluokat pienenevät.
– Pelastuslaitoksissa täytyy tehdä paljon töitä alan vetovoimaisuuden eteen, Parvianen sanoo.
Hän ei olisi valmis keventämään pääsyvaatimuksia hakijamäärän kasvattamiseksi, eikä se ole myöskään ministeriön suunnitelmissa.
– Toistaiseksi hakijoita on riittänyt eikä pääsyvaatimusten höllentämistä ole harkittu, pelastusylitarkastaja Mirva Kahlos sanoo.
Lue lisää:
Mitä mieltä olet pelastusalan tilanteesta? Voit keskustella aiheesta torstaihin 20. tammikuuta kello 23:een asti.