Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus arvostelee hallituksen hoitotakuuesitystä: "Toteutuminen on epärealistista"

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) arvioi, että kaikkein suurin este seitsemän päivän hoitotakuulle on pula terveydenhuollon työntekijöistä.

Pirkkalan terveyskeskus, jonka edessä terveyskeskuksen tienviitta.
Hallituksen esityksessä hoitotakuu tiukkenisi kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään vuonna 2023. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) arvioi, ettei hoitotakuun kiristämistä kannata tehdä samaan aikaan kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Kuvituskuva. Kuva: Marko Melto / Yle
  • Robert Sundman

Hallituksen esityksessä seitsemän päivän hoitotakuusta on useita puutteita, arvioi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) sosiaali- ja terveysministeriölle toimittamassaan lausunnossa.

Esitys lähti lausuntokierrokselle marraskuussa. Hallituksen kaavailuissa määräaika hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon pääsyyn tiukkenisi kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään vuonna 2023. Suun terveydenhuollon osalta hoitoon pääsyn määräaika nopeutuisi kuudesta kuukaudesta kolmeen.

Tutkimuskeskuksen lausunnon mukaan esityksen tavoitteet ovat kannatettavia, mutta toteutuminen "epärealistista".

Hoitotakuun kiristämisen on tarkoitus toteutua lähes samaan aikaan kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. VATT katsoo, ettei kahta näin suurta uudistusta tulisi tehdä samaan aikaan.

Perusterveydenhuoltoon käytettävä entistä enemmän rahaa

Tutkimuslaitos arvioi, että suurin este seitsemän päivän hoitotakuulle on pula terveydenhuollon työntekijöistä.

VATT kirjoittaa, että vuonna 2019 sote-alalla jäi palkkaamatta lähes 25 000 työtekijää eli avoimiin työtehtäviin ei ole löytynyt tekijöitä. Työvoimapula on myös entisestään pahentunut koronapandemian aikana. Samanlaisia arvioita on tehty muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön viimevuotisessa toimialaraportissa.

Sairaanhoitajien ja lähihoitajien pulaa voisi ratkaista tutkimuslaitoksen näkemyksen mukaan "alan houkuttelevuutta lisäämällä". Tämä tarkoittaisi käytännössä palkkojen korottamista sekä työn kuormittavuuden vähentämistä. Lääkäripulaan VATT esittää ratkaisuksi uusia koulutuspaikkoja.

Työvoimapulan poistaminen vaatii käytännössä lisää rahaa perusterveydenhuoltoon. Hallitus on esityksessään arvioinut kustannuspaineen olevan 9–10 prosentin luokkaa uudistuksen voimaantulon jälkeen vuosina 2023–2025.

VATT taas katsoo, että laskelmien luotettavuutta on mahdotonta arvioida.

– Uudistuksen rahallisia vaikutuksia ja sen aiheuttamia muutoksia esimerkiksi työvoimatarpeeseen on mahdotonta arvioida, koska hallituksen esityksessä ei tuoda esille, miten vaikutukset on tarkkaan ottaen laskettu. Myöskään tutkimusnäyttöä ei ole hyödynnetty riittävästi uudistuksen perusteluissa, tutkijat Tanja Saxell ja Markku Siikanen arvioivat.

Voit keskustella aiheesta huomiseen keskiviikkoon 19. tammikuuta klo 23 saakka.

Lue myös:

Kiireettömään hoitoon pääsisi jatkossa 7 päivässä, hallituksen esitys etenee – kokoomus epäilee, riittävätkö rahat