Fennovoiman suomalaiset omistajat pyristelevät hartiavoimin eroon venäläisvetoisesta Hanhikiven ydinvoimalahankkeesta.
Suomalainen omistus Fennovoimasta on koottu Voimaosakeyhtiö SF:ään (VSF). Sen hallituksen puheenjohtaja Timo Honkanen kertoo, että "parhaillaan juristikatraan kanssa" selvitetään, mitä kaikkea muuttunut tilanne tarkoittaa Hanhikiven voimalahankkeelle.
Hankkeen perusteita horjuttavia vaikutuksia tulee monella tavalla.
- Venäjän hyökättyä Ukrainaan olisi vähintään erikoista, jos Venäjän valtion Rosatom rakentaisi ydinvoimaa Suomeen. Rosatom on Fennovoiman laitostoimittaja, mutta sen lisäksi vastaa Venäjän ydinaseissa käytettävästä uraanista. Venäjän presidentti Vladimir Putin on väläyttänyt ydinaseen käyttöä, jos hänen toimiaan Ukrainassa vastustetaan.
- Venäjän hyökkäys Ukrainaan sotkee myös aivan konkreettisella tavalla voimalan etenemistä. Laitoksen keskeinen elementti, reaktorin painevesiastia on tarkoitus tehdä Ukrainan Donetskissa eli alueella, jolle Venäjä on juuri hyökännyt.
- Myös Venäjään kohdistetut EU:n ja Yhdysvaltojen pakotteet saattavat tehdä tyhjäksi Rosatomin rahoituksen ja toiminnan EU:n alueella.
Edes sotatoimet eivät vielä riitä Rosatomin hankkeen pysäyttämiseen?
VSF:n toimitusjohtaja Matti Suurnäkki kertoo sähköpostivastauksessaan Ylelle, että käynnissä on hankkeen perusteellinen arviointi.
– Tapahtumien seurausten arviointi VSF:n kannalta on hyvin monimutkainen juridinen ja taloudellinen prosessi. Siihen liittyy olennaisesti se, kuinka EU ja Suomi reagoivat Ukrainan tilanteen edetessä, Suurnäkki kirjoittaa.
– Ulko- ja turvallisuuspoliittisten näkökantojen lisäksi VSF analysoi tilannetta erityisesti osakkaidensa kannalta, hän jatkaa.
VSF:n hallituksen puheenjohtaja Honkasen mukaan hankkeessa mukana olemisen mainehaitta on pientä sen rinnalla, mitä Ukrainassa tapahtuu.
Ylen tietojen mukaan elinkeinoministeriössä katsotaan, että lupaviranomaisena ministeriö ei voi keskeyttää hankkeen etenemistä, jolle eduskunta on antanut periaateluvan. Ministeriössä katsotaan, että edes Venäjän sotatoimet eivät suoraan muuta asiaa.
Asian esittely kuuluu elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.). Hän sanoi eilen, että ei "näe näkymää, että voisi esitellä sitä valtioneuvostolle".
Omistajat voisivat laittaa pisteen
Koko vyyhti muuttuu täysin, jos entistäkin kiusallisemmaksi muuttunut lupahakemus vedettäisiin pois jo ennen kuin sitä pitäisi esitellä valtioneuvostolle.
Avoin kysymys on, riittävätkö suomalaisten omistajien äänet hankkeen keskeyttämiseen ja millaisia korvauksia siihen ehkä liittyisi. VSF omistaa Fennovoimasta 66 prosenttia ja venäläinen RAOS Voima 34 prosenttia.
Omistajien joukossa on suuri joukko kuntia, suurimpina muun muassa Vantaa, Turku, Lahti ja Helsinki Vantaan Energian omistajana. Kuntien lisäksi omistajina on suuryrityksiä kuten Valio, Outokumpu ja S-ryhmä.
Herkässä tilanteessa omistajat ovat keskittäneet kaiken kommentoinnin VSF:lle. Mutta VSF:n hallituksen puheenjohtaja Honkasen mukaan on selvää, että suomalaisomistajat haluavat hankkeesta eroon.
– Osakkaiden mielipidettä ei ole vaikea arvata, Honkanen tiivistää.
Hänen mukaansa irtautumishaluista kertoo sekin, että matkan varrella useat omistajat ovat päättäneet lopettaa lisäinvestoinnit hankkeeseen. Omistuksen myyminen ei ole yleensä onnistunut, koska ostajia ei ole löytynyt.
Vain rakennusyhtiö SRV on kertonut ostajan löytymisestä. Se on myymässä osuuttaan venäläisosakas RAOS Voimalle, mutta kaupan vaatima lupa työ- ja elinkeinoministeriöltä on edelleen saamatta.
Turvallisuusanalyysi vasta vuoden päästä
Kun ostajia ei tunnu löytyvän yksi mahdollisuus päästä vähintäänkin kiusallisesta hankkeesta eroon on se, että omistajat yhdessä vetäisivät pois rakentamislupahakemuksensa.
VSF:n Suurnäkki ei tänään perjantaina osannut sanoa, kuinka suuri osuus omistajista tarvittaisiin hankkeen hautaamiseen. Epäselvää on sekin, voisiko RAOS estää pysäyttämisen omalla 34 prosentin omistusosuudellaan. Myös mahdolliset korvaukset ovat ehkä miljardien eurojen kysymys.
On myös varsin mahdollista, että Fennovoima kaatuu turvallisuusarvioon, joka tehdään ennen kuin hallitus ottaa käsittelyyn voimalan lopullisen rakentamisluvan.
Ennen turvallisuusarviota Säteilyturvakeskus Stuk tekee laitoksen ydinturvallisuudesta oman selvityksen. Se voi kestää vielä toista vuotta, koska Fennovoima ei ole toimittanut vieläkään kaikkea tarvittavaa aineistoa Stukille.
Stukin selvityksen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriön pitäisi koota muut näkemykset hankkeesta. Lausunto tullaan pyytämään ainakin puolustusministeriöltä, joka viimeksi syyskuussa vaati hankkeen laajempaa turvallisuusanalyysiä.
Suomi on sitoutunut suojaamaan myös ulkomaisia energiainvestointeja ECT-sopimuksella, josta muun muassa Talouselämä-lehti on kertonut. Sopimuksen rikkominen voisi johtaa pahimmillaan miljardiluokan korvauksiin ja voisi olla kolaus myös Suomen luotettavuuteen investontikohteena.
Helpompaa olisi, jos osakkaat päättäisivät yhdessä luopua hankkeesta. Päätöstä vaikeuttaa se, että suomalaiset omistajat ovat käyttäneet tähän mennessä lähes puoli miljardia euroa voimalan suunnitteluun ja alustaviin rakennustöihin.
Perääntyminen nyt ei ole ehkä ilmaista, mutta sittenkin houkutteleva vaihtoehto.
Voit keskustella aiheesta 26.2. klo 23 saakka.