Ensin tärkein, inhimillinen puoli.
Nyt on lyhyessä ajassa Ukrainasta paennut naapurimaihin jo miljoona ihmistä (3.3.). YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi, että neljä miljoonaa ukrainalaista saattaa hakea turvaa.
Se on hurja luku verrattuna aiempiin vuosiin. Euroopasta haki viime vuonna turvapaikkaa lokakuun loppuun mennessä Eurostatin mukaan 355 960 ihmistä. Koko viime vuoden määrä lienee samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.
Toistaiseksi enemmistö ukrainalaisista ei ole hakenut turvapaikkaa, koska he voivat oleskella ilman viisumia ja oleskelulupaa Schengen-alueella kolme kuukautta.
He eivät siis välttämättä tulekaan näkymään turvanhakijoiden tilastoissa, varsinkin jos EU toteuttaa tilapäisen suojelun menettelyn, joka antaa ukrainalaisille oleskelu- ja työluvan määräajaksi.
Välittömiä taloudellisia vaikutuksia on jo nähty monia: raaka-aineet kallistuvat, toimitusvaikeudet lisääntyvät ja pörssikurssit laskevat.
Esimerkiksi Frankfurtissa pörssi-indeksi on tullut huimaa liukua alaspäin. Kurssit ovat silti korkeammalla kuin maaliskuussa 2020, koronapandemian iskettyä voimalla. Samankaltainen käyrä piirtyy Helsingin pörssin indeksistä.
Koska Venäjä on tarkasteluvuodesta riippuen joko toiseksi tai kolmanneksi suurin raakaöljyn tuottaja maailmassa, sen sotiminen vaikuttaa energian hintaan.
Tässä esimerkiksi Brent- ja Urals-raakaöljyn hintavaihteluista piirretyssä grafiikassa näkee, miten raakaöljy nopeasti kallistui kriisin lähetessä. Toisaalta koronapandemia laski kulutusta keväällä 2020, jolloin hintakin laski roimasti.
Venäjä sekä Ukraina ovat myös isoja vehnän tuottajia. Venäjä on maailman kolmanneksi suurin vehnän tuottaja ja Ukraina kuudenneksi suurin.
Maiden osuus viennistä on vieläkin suurempi: Venäjä on suurin vehnän viejä, Ukraina viidenneksi suurin. Maiden sota on sen vuoksi vaikuttanut jo ennen satokautta vehnän maailmanmarkkinahintaan. Sillä on viiveellä ikäviä seurauksia varsinkin köyhien maiden ruokaturvaan.
Vehnän hinnassakin näkyi voimakkaasti koronapandemia. Pandemia sai kansalaiset hamstraamaan pastaa ja jauhoja, rahdit häiriintyivät – ja päälle paukahti monissa maissa kuivuutta ja huonoja satoja.
Energian ja ruuan hinnan nousu vaikuttaa myös inflaatioon. Keskuspankit saattavat nostaa ohjauskorkoa, että kansalaiset kuluttaisivat vähemmän, säästäisivät enemmän ja hintojen nousu laantuisi. Ja silloin asunto- ja kulutusluottojen korot nousevat.
Inflaatio oli kasvussa jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaankin, Yhdysvalloissa inflaatio nousi tammikuussa korkeimmilleen sitten vuoden 1982. Euroalueella kuten Suomessakin inflaatio on nousussa.
Lue lisää: