WASHINGTON Kun Yhdysvaltain Joe Biden ja presidentti Sauli Niinistö tapaavat tänään Valkoisessa talossa, on kohtaamisen merkitystä vaikea liioitella.
Biden ei ole Venäjän hyökkäyssodan alun jälkeen tavannut yhtäkään valtionjohtajaa kasvotusten. Ei Euroopan merkittävimmän ydinasevallan Britannian Boris Johnsonia, ei EU:n talousmahti Saksan Olaf Scholzia, ei Venäjän kanssa eniten keskustellutta Ranskan Emmanuel Macronia. Kaikki kolme maata ovat myös merkittäviä Nato-liittolaisia.
Suomi on Yhdysvalloille kumppani, ei liittolainen. Silti - tai ehkä juuri siksi - ensimmäinen tapaaminen johon Biden uhraa aikaansa on järjestetty Suomen johtajan kanssa.
Kohtaaminen on Suomelle viesti Yhdysvaltain tuesta. Samalla se on Suomen viesti Venäjän Vladimir Putinille.
Tapaamisen sisällöstä tiedetään vain vähän, mutta Valkoisen talon tiedottajan Jen Psakin mukaan presidenttien on määrä keskustella työtapaamisen aikana Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyöstä, joka "on hyvin vahva ja tukee Suomen tiivistä yhteistyötä Naton kanssa."
Käytännössä presidentit voivat siis puhua mistä tahansa alkaen tiedusteluyhteistyön kehittämisestä ja päättyen alustaviin Nato-tunnusteluihin.
Keskustelu on varmasti osa sitä yritystä luoda arvio Suomen muuttuneesta turvallisuusympäristöstä ja sen tulevista muutoksista, josta Niinistö kirjoitti tiedotteessaan torstaina. Hänen mukaansa se pitää tehdä "ei viivytellen, mutta huolella."
Suomen kannalta tällaiseen arvioon kuuluu tieto siitä, miten Yhdysvallat suhtautuisi tässä tilanteessa, jos Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä.
Naton sääntöjen mukaan jokaisen jäsenmaan pitää hyväksyä uuden maan liittäminen sotilasliittoon kunkin jäsenmaan oman byrokratian mukaisesti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa senaatin pitää hyväksyä uudet jäsenet super-enemmistöllä.
Yhdysvalloilla on todennäköisesti myös paras tilannekuva siitä, kuinka nopeasti Nato voisi saavuttaa yksimielisyyden. Naton laajenemisesta 1990-luvulla käydyt neuvottelut kestivät vuosia, kun taas vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen Nato-maat päättivät yhteisen puolustuksen käynnistämisestä päivissä.
Jos Suomi hakee jäsenyyttä, Naton sisäisellä yhtenäisyydellä on valtava merkitys.
Ylen haastatteleman Yhdysvaltain Nato-osaston entisen johtajan Leo Michelin mukaan suomalaisten käsitys sotilasliitosta on ollut tähän asti virheellinen. Michelin mukaan suomalaiset ovat pitäneet Natoa puolustusjärjestönä, joka on tärkeä sotatilanteissa, eivät rauhanjärjestönä, joka ehkäisee sotien syttymistä liittouman puhtaalla massalla ja ydinaseilla.
Michel uskoo, että Nato toivottaisi Suomen tervetulleeksi mukaan, koska yhteistyötä on jatkunut jo yli 20 vuotta. Suomi myös lisäisi niin kutsuttua strategista syvyyttä ja helpottaisi Baltian puolustamista.
Luultavasti näin uskoo myös Biden, sillä muuten hän tuskin tapaisi Niinistöä juuri nyt. Yhdysvalloissa tiedetään hyvin, että Nato kiinnostaa Suomessa. Biden ei kuitenkaan ota asiaa puheeksi ensimmäisenä - se, puhutaanko tapaamisessa Natosta, riippuu Niinistöstä.
Suomen lisäksi tapaamista seurataan tarkkaan Venäjällä.
On jo itsessään aika poikkeuksellista, että Niinistö ei suuntaa Bidenia tavattuaan Moskovaan. Kriisien kärjistyessä Niinistö on usein käynyt puhelinkeskusteluita symmetrisesti kumpaankin suuntaan.
Nyt ei ole mitään vihiä siitä, että Niinistö aikoisi keskustella Putinin kanssa. Venäjän kanssa neuvottelemisen ei nähdä tällä hetkellä hyödyttävän Suomea.
Putin on menettänyt näyteikkunansa Eurooppaan, sen yhden valtion, jota voitiin esitellä toimivien suhteiden mallimaana.
Ja jos Suomi liittyy Natoon, sotilasliiton ja Venäjän raja yli kaksinkertaistuu.
Lue myös: