Merkittävä määrä Suomen lähialueille normaalisti sijoitetuista venäläisjoukoista on siirretty Ukrainan suunnalle, kertoi Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen maanantaina maanpuolustuskurssin avajaisissa.
Suomen lähialueilta sotaan osallistuvat ainakin Petsamon alueelle sijoitetut 200. erillinen moottoroitu jalkaväkiprikaati ja 61. merijalkaväkiprikaati. Myös Karjalan kannakselle lähelle Viipuria sijoitetetusta 138. moottoroidusta jalkaväkiprikaatista on lähetetty joukkoja Ukrainaan.
Mediatietojen, muun muassa Suomen Sotilas -lehden mukaan 200. ja 138. prikaatista on kummastakin lähetetty sotaan kaksi pataljoonan taisteluosastoa. Barents Observer -sivusto puolestaan puhuu suuresta määrästä 61. merijalkaväkiprikaatin sotilaita.
Venäläinen pataljoonan taisteluosasto on yleensä 700–900 sotilasta käsittävä moottoroitu joukko, johon kuuluu panssarivaunuja ja muita panssariajoneuvoja sekä tykistöä ja raketinheittimiä.
Joukkojen keskityksiä seuranneen sivuston mukaan 200. ja 138. prikaatin taisteluosastot sijoitettiin ensin Kurskin lähelle. Sittemmin ne hyökkäsivät rajan yli Harkovaa kohti ja joutuivat koviin taisteluihin siellä.
Petsamon prikaatille tappioita
Petsamosta lähteneet 200. prikaatin osat ovat ukrainalaisväitteiden mukaan kärsineet raskaita tappioita. Ukrainalaiset sanovat vallanneensa arktiselta prikaatilta kuusi T-80BVM-panssarivaunua ja 30 ajoneuvoa, muun muassa raketinheittimen. Lisäksi on tuhottu ajoneuvoja.
T-80BVM on uudehko malli ja suunniteltu juuri arktisille joukoille.
Norjalaisen tviittaajan @Northern_Sentryn ketjussa kerrotaan, että 200. prikaatin ensimmäinen Ukrainaan mennyt taisteluosasto olisi tuhoutunut melkein kokonaan ja että pataljoonan komentaja olisi jäänyt vangiksi. Kuolleita sanotaan olevan paljon.
Ketjussa puhutaan myös muiden venäläisjoukkojen tappioista ja siitä, että haavoittuneita olisi lennätetty Murmanskiin. Tapahtumista viestitti ilmeisesti prikaatiin kuuluva venäläissotilas Belgorodista Venäjän puolelta.
Prikaatin todellisia kokonaismenetyksiä ei tiedetä. Eräiden tietojen mukaan 200. prikaatin osat näyttävät sodan ensimmäisellä viikolla hyökänneen myös Sumyn alueelle ja idästä päin kohti Kiovaa.
Myös 25. erillisen jalkaväkiprikaatin taisteluosasto näyttää edellä kertoneen lähteen mukaan kärsineen Harkovan suunnalla pahoja tappioita. Prikaati on sijoitettuna Pietarin eteläpuolelle.
Tämä käyttökuntoisena hylätty Tunguska-ilmatorjuntapanssari näyttää olleen 200. prikaatin kalustoa.
Kamenkasta Viipurin luota lähteneet 138. prikaatin osat ovat hyökänneet nekin Harkovan suunnalla. Näiden joukkojen kohtalosta löytyy avoimista lähteistä vain vähän tietoja – ehkä joukkojen somekuri on kovempi. Joidenkin 138. prikaatin sotilaiden sanotaan joutuneen vangiksi Harkovan luona.
Myös seuraavassa videossa on hylätty Tunguska-ilmatorjuntapanssari Harkovan lähellä. Sen sanotaan olleen 138. prikaatin kalustoa.
Pataljoonankomentaja kaatui
Sputnikissa Petsamon alueella majailevaa 61. merijalkaväkiprikaatia on pidetty yhtenä Venäjän parhaista joukko-osastoista. Barents Observerin mukaan suuria osia siitä kuljetettiin joulukuussa kolmella maihinnousualuksella Mustalle merelle.
Tuolla matkalla olleiden alusten pistäytyminen Itämerellä ja Kaliningradissa sai Ruotsin nostamaan sotilaallista valmiustilaansa.
On arveltu, että merijalkaväkeä käytettäisiin maihinnousuun Odessaan tai muualle Ukrainan rannikolle. Sellaisen tapahtumista on ounasteltu monta päivää.
Osia 61. prikaatista on ilmeisesti ollut mukana myös Harkovan alueen taisteluissa. Ukrainan armeija sanoi 61. prikaatin pataljoonankomentajan, everstiluutnantti Dmitri Safronovin saaneen surmansa sunnuntaina.
Maahanlaskujoukkojen kovat paikat
Suomen lähialueiden joukkoihin voidaan lukea myös Pihkovaan Viron rajan lähelle sijoitettu 76. maahanlaskudivisioona. Sen joukkoja on ollut mukana kovissa taisteluissa Kiovan ympäristössä.
Tiedot maahanlaskujoukkojen tappioista ovat yhtä epävarmoja ja mahdottomia vahvistaa kuin muidenkin. Venäjän maahanlaskujoukkoja seuraava twitter-tili kuitenkin väittää, että Pihkovaan olisi Ukrainasta tuotu vähintään 200 sotilasta kaatuneena.
Divisioonaan kuuluvan 104. rykmentin komentaja, eversti Juri Agarkov olisi ollut yksi heistä.
76. maahanlaskudivisioonan osia on ilmeisesti ollut mukana sekä Butšan taistelussa Kiovan länsipuolella että Hostomelin eli Antonovin lentokentän taisteluissa niinikään Kiovan liepeillä.
Butšassa Ukrainan joukot tuhosivat venäläisten kolonnan hyvin tiiviiseen muodostelmaan.
Lentokentän valtaus epäonnistui
Venäläiset hyökkäsivät helikoptereilla Hostomelin lentokentälle heti sodan ensimmäisenä päivänä. Tarkoitus oli ottaa Kiovasta luoteeseen sijaitseva kenttä haltuun ja tuoda sitä kautta lisää maahanlaskujoukkoja Pihkovasta pääkaupungin valtausta varten.
Ukrainalaiset kuitenkin tekivät vastahyökkäyksen ja Pihkovasta lähteneet 18 kuljetuskonetta joutuivat kääntymään takaisin. Kentästä on taisteltu useita päiviä, eivätkä venäläiset ole saaneet tuotua sen kautta lisäjoukkoja.
Seuraavalla videolla on ukrainalaisten mukaan tuhottuja maahanlaskujoukkojen panssariajoneuvoja Hostomelissa. Video on sunnuntailta.
Venäjän 76. maahanlaskudivisioonan sanotaan kärsineen Hostomelin ja toisen, Vasylkivin lentokentän taisteluissa tuntuvia tappioita, mutta tarkempaa tietoa niiden suuruudesta ei ole. Myöskään väitettä kahden maahanlaskujoukkojen Iljushin Il-76-kuljetuskoneen alas ampumisesta ei ole voitu todistaa.
Kaikki nytkin Ukrainassa sotivat lähialueemme joukot ovat olleet siellä myös aiemmin, alkaen vuodesta 2014, jolloin Venäjä käynnisti sodan Itä-Ukrainassa.
Sallan korkeudella rajan takana Alakurtissa sijaitseva Venäjän 80. erillinen moottoroitu jalkaväkiprikaati ei ole tiettävästi mukana Ukrainan sodassa. Prikaati on toinen Venäjän arktisista prikaateista.
Lue lisää: