Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Laumanvartijat vähentävät petovahinkoja, vahvistaa tutkimus – koira karkottaa sudet ja hälyttää kotiväen sairaan lampaan avuksi

Ongelmia esiintyy lähinnä nuorten koirien kanssa. Yleisemmin haasteena on kasvavan koiran villi käytös tai arkuus erilaisia asioita kohtaan. Ihmiselle aggressiivia laumanvartijoita on hyvin vähän.

Hämeenlinnalaisen Tiirinkosken tilan emäntä Nina Toivonen on tyytyväinen laumanvartijoihinsa. Lampaiden suojana ovat maremmano-abruzzeset Renzo (kuvassa) ja Lucia.
  • Johanna Talasterä

Oikein käytettynä ja kasvatettuna laumanvartijakoira voi olla erittäin taloudellinen ja hyvä keino suojata karjaeläimet. Tähän johtopäätökseen tuli WWF Suomen tänään tiistaina julkaisema kyselytutkimus. Mukana on vastauksia 52 tilalta eri puolilta Suomea.

Kysely liittyy ympäristöministeriön rahoittamaan laumanvartijahankkeeseen, jonka avulla pyritään selvittämään voitaisiinko laiduntavien kotieläinten suojelussa käyttää nykyistä laajemmin laumanvartijaeläimiä.

Koirien avulla voidaan vähentää painetta susien ampumiseen. Myös perinteisten metsälaidunten säilyttäminen on helpompaa, kun eläimet voivat laiduntaa turvallisesti.

Projektityöntekijä Annaelina Kotilainen WWF Suomesta kertoo, että koiran käyttäminen maatilan petovahtina vaati paneutumista, tietoa ja sitoutumista.

– Se ei toimi niin, että ostan uuden koneen ja jätän sen lampolan nurkkaan. Pitää tietää mitä tekee, mutta hyvin onnistuessaan se on kaikin puolin toimiva ratkaisu.

Suuri, valkoinen koira katsoo rautaisen putkiaidan vaakajuoksujen välistä lähikuvassa. Koiralla on tummat silmät ja punaruskea kirsu.
Tiirinkosken tilalla lammaslaumaa vartioiva Lucia osaa myös kertoa omistajilleen, jos joku lauman lampaista sairastuu. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Kotilainen painottaa, että laumanvartijakoira ei ole missään nimessä kaikille tiloille sopiva keino petojen pitämiseksi loitolla.

– Mutta niille maatiloille, joille se toimii, se on tosi hyvä.

Tiirinkosken tilan koirat ovat kohdanneet petoja

Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista eläintilallisista vahvistaa, että koirasta on ollut hyötyä.

Tiirinkosken tilalla Hämeenlinnassa on noin 170 lammasta. Määkijöiden joukossa asustaa kaksi valkeaa jääkarhua muistuttavaa suurta koiraa. Lucia ja Renzo ovat 5-vuotiaita maremmano-abruzzeseja.

Tilan emäntä Nina Toivonen kertoo, että koirat tulivat maatilalle pieninä pentuina.

– Siten ne oppivat, mikä on niiden lauma. Kasvattaja kielsi ehdottomasti ottamasta pentupalleroita sisään kotiin. Niiden kuuluu olla siellä, missä ne työskentelevät.

Tiirinkosken alueella on tunnetusti paljon ilveksiä. Toivonen sanoo, että koirat ja lampaat ovat kohdanneet petoja.

– Riistapiiri on ilmoittanut susihavainnoista ja vieras koira on käynyt laitumella. Kaikki tapaukset ovat päättyneet onnellisesti.

Valkoinen emokoira ja kolme pentua punaisen lampolan oven edessä lumisella pihalla.
Myös laumanvartijakoira kannattaa jo pentuna sosiaalistaa vieraisiin ihmisiin ja ympäristöihin. Maremmano-abruzzeze Bea ja osa sen pennuista Hollolassa Petra Frondeliuksen tilalla tammikuussa 2022. Kuva: Tuija Veirto / Yle

Lucia ja Renzo elävät laumansa keskellä ympäri vuoden yötä päivää. Kesällä käytössä on vuoron perään kolme laidunta, joista osa on metsän keskellä. Tilan väki käy joka aamu katsomassa mitä laitumelle kuuluu.

– Jos Lucia jää silloin keskelle laidunta, tiedän, että sillä on jotain näytettävää. Usein löytyy sairas lammas tai päiviltä pistetty kettu tai supikoira. Koira naksauttaa pikkupedoilta niskat poikki ja se on siinä.

Lue myös: Kotieläimiä suojelevien koirien yleistyminen Suomessa vähentäisi painetta ampua susia – hollolalaisia laumanvartijoita on Kaliforniassa asti

Tärkeintä on käsitellä koiraa oikein

Eniten laumanvartijakoiran käytökseen vaikuttaa, kuinka sitä käsitellään pentuaikana ja millaisissa oloissa se kasvaa aikuiseksi. Valtaosa tilallisista kertoo, että olisi koiraa hankkiessaan kaivannut lisää tietoa laumanvartijan työkäytöstä ja koiran kanssa elämisestä.

Haasteet liittyvät lähinnä koiran villiin käytökseen kasvuaikana. Osa nuorista koirista on arkoja erilaisille äänille tai ihmisille.

Muutama koira on alkanut saalistaa karitsoja ja nuoria eläimiä laitumella, joten sitä ei ole voitu enää pitää eläinten kanssa. Jotkut koirat ovat herkkiä haukkumaan.

Ulkona lumisateessa nainen, jolla on sinisankaiset silmälasit ja punertavat lyhyehköt hiukset. taustalla vanha, punainen ulkorakennus, jonka edessä joukko lampaita syö heinää isoista paaleista.
Projektityöntekijä Annaelina Kotilainen WWF Suomesta luotsaa ympäristöministeriön rahoittamaa laumanvartija hanketta. Kaksivuotinen hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Kuva: Ville Välimäki / Yle

On omistajan vastuulla, jos koira puree ihmistä

Koirien käyttöön liittyy myös riskejä, koska jokamiehenoikeuksien takia sen reviirille saattaa eksyä vieraita ihmisiä. Suomessa laumanvartijaeläimet partioivat lähinnä aidatuilla alueilla.

On epäselvää, millaiset sanktiot koiranomistaja saa, jos eläin vahingoittaa vierasta ihmistä, joka tulee sen vartioimalle alueelle ilman omistajan lupaa.

– Voi olla riski, kun koira vartioi itsenäisesti kaukaisella alueella. Omistajan täytyy tuntea koiransa tapa vartioida. On hänen vastuullaan, että koira on turvallinen satunnaisille kulkijoille, tähdentää WWF Suomen Annaelina Kotilainen.

Kyselytutkimuksessa ei tullut ilmi ihmisvahinkoja. Yleensä koirien vartiointiin liittyvä käytös tulee esille oman tilan alueella ja sen omien eläinten lähellä.

Lähes 40 prosenttia laumanvartijoista yrittää karkottaa ohi kulkevat ihmiset. Pieni osa pyrkii häätämään autot ja muut liikennevälineet. Yleensä koira haukkuu karkottavasti, mutta ei yritä purra.

Suuri, valkoinen koira seisoo ulkona lumisateessa silmät kiinni. Taustalla katras lampaita syö heinää isosta paalista.
Miltei puolet koirista sallii reviirillään myös vieraat ihmiset, ja näistä vajaa puolet antaa vieraiden koskea tilan karjaeläimiin. Tiirinkosken tilalla lampaiden parissa työskentelevä Renzo on rauhallinen laumanvartija. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Tiirinkosken tilan Lucia ja Renzo ovat omistajansa mielestä rauhallisia. Nina Toivonen ei usko, että koirat kävisivät syyttä kiinni kehenkään.

– Niille täytyy opettaa pentuna mitkä asiat ovat sallittuja, esimerkiksi viemällä laitumelle vieraita ihmisiä yhdessä omistajan kanssa. Susi ei ole koskaan tullut sinne minun seurassani, joten se ei ole koirien mielestä sallittujen vieraiden joukossa.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan klo 23:een asti.

Lue myös: Laumanvartijakoira karkottaa sudet kotieläinten kimpusta – taistelutilanteita tapahtuu vain harvoin