Samaan aikaan kun EU-johtajat pohtivat Ranskan Versailles'ssa, miten vähentää kaasu- ja öljyriippuvuutta Venäjästä, presidentti Vladimir Putin esitteli Moskovassa maansa vastauksen lännen asettamiin pakotteisiin.
Venäjä ei asettanut millekään valtiolle varsinaisia pakotteita, vaan se yrittää selvitä taloudellisesta ahdingostaan estämällä pääomien karkaamisen maasta.
Venäjä asetti vientikiellon yli 200:lle ulkomailla tuotetulle tavaralle. Kielto koskee muun muassa tele- ja tietoliikennevälineitä, maataloustarvikkeita ja elektroniikkaa.
Kiellettyjen vientituotteiden joukkoon kuuluvat niin ikään autot, rautatievaunut ja esimerkiksi turbiinit.
Vientikielto koskee myös kotimaasta saatua raakapuuta. Kaikki vientikiellot ovat voimassa tämän vuoden loppuun asti.
Venäjä yrittää samalla vakauttaa kovia kokenutta maksujärjestelmäänsä. Pääomien vientiä maasta rajoitetaan ja ulkomaiset velat on määrä hoitaa jatkossa omalla valuutalla, ruplalla.
Lisäksi maan liikenneministeriö teki lakialoitteen, joka mahdollistaisi maassa vielä olevien ulkomaisten leasing-lentokoneiden kansallistamisen eli haltuun ottamisen.
– Nämä toimet olivat välttämättömiä Venäjän talouden vakauttamiseksi, pääministeri Mihail Mišustin sanoi BBC:n mukaan.
Taloudelleen elintärkeää energianvientiä Venäjä ei aio rajoittaa millään tavalla.
Putin vakuutteli Venäjän kestävän
Presidentti Vladimir Putin esitteli Venäjän toimia hallituksen etäistunnossa, joka myös televisioitiin.
Putinin mukaan länsi olisi asettanut Venäjälle pakotteet myös siinä tapauksessa, että Venäjä ei olisi hyökännyt Ukrainaan. Putin sanoi, että Venäjästä tulee lopulta kriisin jälkeen entistä vahvempi ja itsenäisempi valtio.
– Tässä on pieniä kysymyksiä ja ongelmia ilmassa, mutta me olemme selvinneet niistä ennenkin ja selviämme niistä nytkin, Putin sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Venäjän vastatoimet koskettavat kaikkiaan 48 maata, mukaan lukien kaikki EU-maat ja Yhdysvallat.
Nämä maat Venäjä on määritellyt valtioiksi, jotka "suhtautuvat Venäjään vihamielisesti".