Osa sotaa pakenevista ukrainalaisista saapuu Suomeen tällä hetkellä yksityiskyydeillä suomalaisten auttamina. Perillä vastassa saattaa olla ihmisiä, jotka tarjoavat tulijoille majoitusta kotonaan tai omistamassaan vuokra-asunnossa.
Vaikka suurimman osan tahto auttaa on vilpitön, jotkut haluavat hyötyä kotimajoituksen tarjoamisesta. Kunnat tai sosiaalipalveluja järjestävät hyvinvointiyhtymät eivät maksa majoittajalle rahallista korvausta.
Asian toi esiin pakolaisuuteen erikoistunut sosiaalityöntekijä ja sosiaalityön väitöskirjatutkija Eeva Ström Twitterissä. Strömin mukaan kuntien sosiaalityöntekijät eri puolilla Suomea ovat saaneet soittoja ukrainalaisia kotiinsa majoittaneilta, jotka ovat pyytäneet korvauksia. Ström ei halua yksilöidä kuntia.
Tampereella osa yksityismajoittajista uskoi, että he saisivat rahallisen korvauksen majoittaessaan sodan jaloista pakenevia ukrainalaisia. Palvelujohtaja Maritta Närhi Tampereen kaupungilta kertoo, että muutamia kyselyjä korvauksesta tuli erityisesti ensimmäisellä viikolla Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
– Alussa tuli paljonkin erilaisia kysymyksiä. Tarjottiin kotimajoitusta ja asuntoja. Osa vuokra-asuntoa majoitukseen tarjonneista ajatteli, että siitä saisi vuokratuloja.
Närhi sanoo, että kysymyksiä tulee yhä jonkin verran. Sen vuoksi Tampereen kaupungin verkkosivuille laitettiin linkkejä, joiden avulla saa tietoa myös yksityismajoituksesta.
Migri: "Kaikennäköistä väkeä on liikkeellä monenlaisin motiivein"
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen vahvistaa kuulleensa keskustelua siitä, että jotkut vapaaehtoisista auttajista eri puolilla Suomea ovat tiedustelleet korvauksia majoittamisesta. Hänelle itselleen ei ole tullut yhteydenottoja.
Turvapaikanhakija tai tilapäistä suojelua saava voi mennä yksityismajoitukseen. Nuutisen mielestä se on monille parempikin ratkaisu kuin olla esimerkiksi laitoksessa.
– Mutta me emme välitä tai koordinoi yksityismajoitusta, koska emme voi viranomaisena mennä takuuseen majoittujasta tai asunnon tarjoajasta. Kaikennäköistä väkeä on liikkeellä monenlaisin motiivein.
Asiakkaille ei makseta maahanmuuttovirastosta yksityismajoitusta varten taloudellista tukea. Ennen Ukrainan tilanteen kärjistymistä hiukan yli puolet Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista oli majoittunut yksityisesti.
– Jos he ovat olleet pidempään täällä, heillä on tuttuja, poikaystäviä, ehkä sukulaisia. Porukka voi myös yhdessä vuokrata asunnon, sanoo Pekka Nuutinen.
Migri kertoi perjantaina, että Venäjän hyökkäyksen jälkeen 2 395 Ukrainan kansalaista on hakenut kansainvälistä suojelua Suomessa.
Auttamisen halu voi muuttua hyväksikäytöksi
Vilpitön halu auttaa voi väitöstutkija Eeva Strömin mukaan pikku hiljaa muuttua hyväksikäytöksi: lopulta majoittaja miettii, että autettava voisi myös tehdä jotain majoituksensa eteen.
Suomen pakolaisavun toiminnanjohtajan Annu Lehtisen mielestä apu ei ole lähtökohtaisesti vastikkeellista. Auttamiseen kuuluu, ettei siitä pyydetä vastapalvelusta. Toisaalta asia ei ole aivan mustavalkoinen. Majoittaja voi sopia apua tarvitsevan kanssa jonkinlaisesta korvauksesta.
Tärkeää korvausten sopimisessa on, että vastikkeen haluaminen tehdään heti selväksi. Majoitukseen tulevalle kerrotaan, että hänellä on myös aina mahdollisuus saada paikka vastaanottokeskuksesta ilman maksua.
Lehtinen painottaa, että jokaiselle ukrainalaiselle löytyy vastaanottokeskuksesta paikka. Ukrainalaiset ovat myös erityisessä asemassa, koska heille on luvattu oikeus tilapäiseen suojeluun ja oleskeluun Suomessa. He pääsevät vastaanottojärjestelmän piiriin välittömästi.
Lehtisen mukaan onkin tärkeää, että kotimajoitukseen menevät rekisteröivät itsensä kirjoille vastaanottokeskukseen. Näin he saavat käyttöönsä esimerkiksi välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut ja tarvittaessa käyttörahaa.
– Vastaanottokeskus on turvallinen vaihtoehto, jos ei ole kotimajoitusta, jonka turvallisuus voidaan varmistaa. Vastaanottokeskus ei kuitenkaan ole miljöönä lapselle pitkäkestoisesti oikea paikka.
Kotimajoittaminen kaipaa koordinointia
Tällä hetkellä esimerkiksi Suomen Punainen Risti kerää listoilleen mahdollisia majoittajia. Se ei kuitenkaan valvo, miten majoittaminen sujuu.
Suomen pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen uskoo, että monet tahot pohtivat jo, miten majoitusta voitaisiin koordinoida paremmin. Samalla mahdollisia väärinkäytöksiä voitaisiin tehokkaammin kitkeä.
Eeva Ström painottaa, että on hienoa, kun ihmiset haluavat auttaa ja tarjota katon pakolaisten pään päälle. Hänestä täytyy kuitenkin voida puhua myös siitä, kenen ehdoilla autetaan.
– Keskiössä pitää olla autettava, ei auttaja ja hänen tunteensa tai halunsa auttaa. On syytä kysyä, mistä auttamisen halu tulee, jos on liian korkea kynnys osallistua järjestäytyneeseen vapaaehtoistoimintaan, koska siihen vaaditaan esimerkiksi parin päivän koulutus.
Yle seuraa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tässä artikkelissa.
Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan klo 23:een saakka.