Ylen helmikuussa julkaisema Nato-kysely oli uutispommi, joka osoitti suomalaisten suhtautumisen Nato-jäsenyyteen muuttuneen perustavanlaatuisella tavalla Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Ensimmäistä kertaa historiassa enemmistö suomalaisista ilmoitti kannattavansa Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon.
Maaliskuussa julkaistu uusi kysely osoitti Naton kannatuksen kasvaneen entisestään. Toukokuun tuorein kysely näytti kannatuksen kipuavan vieläkin korkeammalle.
Tulokset ovat poikineet paljon palautetta sekä kyselyn toteuttaneelle Taloustutkimukselle että tuloksesta uutisoineelle Ylelle.
Vastauksia yleisimpiin esille nousseisiin kysymyksiin näet kootusti alta.
Vastaamassa on Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen ja vanhempi yhteiskuntatilastotieteen yliopistonlehtori Kimmo Vehkalahti Helsingin yliopistosta.
1. Miksi puhutaan suomalaisten mielipiteestä, vaikka kyselyyn on vastannut vain hieman yli tuhat ihmistä?
Nato-kyselyn tapaisissa kyselytutkimuksissa tarkoituksena on muodostaa kyselyyn valitun joukon avulla edustava kuvaus koko väestön mielipiteistä. Tätä kutsutaan otostutkimukseksi.
– Tässä on kysymys tilastollisesta edustavuudesta. Se on yksi tilastotieteen parhaiten tunnetuista keinoista kerätä yhteiskunnallista tietoa. Se on selvä, että kaikilta ei voida kysyä edes pienessä Suomessa, Helsingin yliopiston Vehkalahti sanoo.
Kyselyn uutisoinnissa ei siis puhuta ”kyselyyn vastanneista”, sillä tarkoituksena ei ole selvittää vain kyselyyn vastanneiden 1 300 henkilön mielipidettä.
Käytännössä kyselytutkimusten logiikka toimii niin, että esimerkiksi riittävän suuri joukko 18–24-vuotiaita miehiä antaa hyvän kuvan siitä, mitä muut 18–24-vuotiaat miehet ovat asioista mieltä. Suomalaisten Nato-kannan selvittämiseksi ei ole siis tarpeen kysyä jokaisen Suomessa asuvan 18–24-vuotiaan miehen mielipidettä erikseen.
Saadut tulokset painotetaan vielä erilaisilla korjauskertoimilla iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Jos esimerkiksi väestöosuuden mukaan 18–24-vuotiaita pitäisi otoksessa olla enemmän, lasketaan kerroin, joka ottaa tämän huomioon.
2. Miten tällä tavalla saatuun tulokseen voidaan luottaa?
Otostutkimuksia on käytetty myös Suomessa vuosikymmenten ajan, eikä menetelmää itsessään kyseenalaisteta missään. Suurimmat kysymykset tutkimusten käytännön toteuttamisessa liittyvät siihen, millä metodeilla otos on saatu kerättyä ja vastaako otos riittävässä määrin kaikkia suomalaisia.
– Hyvin tehtyihin kyselytutkimuksiin voidaan kyllä luottaa. Suomessa niistä on paljon kokemusta, Vehkalahti sanoo.
Käytännön esimerkin kyselytutkimusten tarkkuudesta saa esimerkiksi vaaleja varten tehtyjä mielipidemittauksia ja vaalipäivän tuloksia vertaamalla.
Käytännössä viimeiset mittaukset ennen vaalipäivää ovat joitain poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin lähellä lopullista tulosta.
3. Kysely on tehty internet-paneelissa, mitä se tarkoittaa?
Taloustutkimuksen uusimmat Nato-kyselyt on tehty internet-paneelissa, kun taas esimerkiksi puoluekannatusmittaukset on tehty puhelinhaastatteluina.
Aikaisempina vuosina internetissä toteutettavien kyselyiden arvioitiin vääristävän tulosta, sillä vanhempien ihmisten tavoittaminen tätä kautta oli hankalampaa.
Taloustutkimuksen Jari Pajunen arvioi, että nykyään nettikyselyihin ei liity samanlaisia vinoumia. Lisäksi nuoria on nykyään huomattavasti hankalampaa tavoittaa puhelimessa kuin netissä.
– Joissain kohderyhmissä puhelimella tavoittaminen on muuttunut vaikeammaksi. Monet eivät vastaa esimerkiksi tuntemattomista numeroista tuleviin soittoihin, Pajunen sanoo.
Taloustutkimus on rekrytoinut internet-paneelia varten 35 000 vastaajan joukon, josta poimitaan kulloiseenkin kyselyyn vastaajajoukko samoilla kriteereillä kuin puhelimella tehtävissä kyselyissä.
Helsingin yliopiston Vehkalahti jakaa Pajusen näkemyksen internet-paneelien luotettavuudesta.
– Vielä vuosituhannen vaihteessa lankapuhelinhaastatteluilla saavutti parhaimman uskottavuuden, mutta netin käytöstä on tullut arkipäivää, Vehkalahti sanoo.
4. Miksi yli 80-vuotiaiden mielipidettä ei ole kysytty?
Nato-kyselyissä vastaajina ovat olleet 18–80-vuotiaat suomalaiset, mikä on herättänyt kysymyksiä siitä, miksi yli 80-vuotiaiden mielipiteitä ei ole otettu huomioon.
Taloustutkimuksen Pajunen kertoo, että kyse on vakiintuneesta käytännöstä, joka juontaa juurensa puhelinhaastatteluista saaduista kokemuksista. Esimerkiksi palvelukodeissa asuvien vanhusten omaiset ovat olleet käärmeissään, mikäli Taloustutkimuksen puhelinhaastattelija on soittanut huonokuntoiselle omaiselle.
– Silloin tällöin tuli tilanteita, jolloin vastaaja ei ymmärtänyt, mistä oli kysymys ja luuli esimerkiksi, että heille halutaan myydä jotain. Emme ole halunneet tuottaa kenellekään epämukavia tilanteita ja siksi olemme päätyneet yläikärajaan, Pajunen sanoo.
Aiemmin yläikäraja oli 75 vuotta, mutta ihmisten pysyessä paremmassa kunnossa pidempään on Taloustutkimus nostanut rajauksen 80 vuoteen.
5. Voiko oikea tulos olla mitä tahansa ilmoitetun virhemarginaalin sisällä?
Kyselytutkimusten tuloksissa on aina ilmoitettuna virhemarginaali. Monet ymmärtävät virhemarginaalin tarkoittavan sitä, että tulos voi heilua laidasta laitaan ilmoitetun virhemarginaalin sisällä, mutta Pajusen mukaan virhemarginaalia kannattaa ajatella ennemmin Gaussin käyrän kautta.
– On todennäköisempää, että tulokset ovat hyvin lähellä kerrottua. Mitä kauemmas virhemarginaalin ääripäähän mennään, sitä epätodennäköisempiä tulokset ovat, Pajunen sanoo.
Nato-kyselyiden kohdalla muutokset ovat niin suuria, että virhemarginaalit eivät täysimääräisinäkään muuttaisi tulosten merkittävyyttä.
Juttua päivitetty 9.5. kello 17.18 uuden Nato-kyselyn vuoksi.
Lisää aiheesta:
Ylen kysely: Nato-jäsenyyden kannatus vahvistuu – 62 prosenttia haluaa nyt Natoon