Perfektionisti kokee herkästi riittämättömyyden tunnetta. Hän on taipuvainen kuormittumaan liikaa ja sitä kautta uupumaan tavoitteidensa alle.
Maailmalla globaalisti 25 vuoden aikana perfektionismi on tutkimusten valossa lisääntynyt, kertoo Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen professori Markku Niemivirta.
– Enkä osaa ajatella, että meillä Suomessa tilanne olisi jotenkin erilainen etenkin kun erilaiset suorituspaineet eri kouluasteilla ovat selvästi lisääntyneet,Niemivirta sanoo.
Perfektionismista onkin nyt Suomessa uutta tutkimusta.
Niemivirran Motivaatio, oppiminen ja hyvinvointi -tutkimusryhmän (MoLeWe) tutkimus selvitti, minkälaisia yhteyksiä perfektionismilla on lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoiden opiskelumotivaatioon ja hyvinvointiin.
Stereotyyppisesti voitaisiin ajatella, että perfektionismi on tyypillisempää tytöille ja naisille.
– Kun olemme tutkineet näitä erilaisia profiileja, niin perfektionisteja löytyy kyllä sekä tytöistä että pojista. Sukupuolittunutta ilmiötä ei perfektionismi-tutkimuksen piirissä ole tiedossa. Tutkimuksessa on toki tunnistettu, että tytöt ja naiset uupuvat selkeästi miehiä enemmän ja kärsivät enemmän hyvinvoinnin haasteista.
Jopa neljäsosa tutkituista yliopisto-opiskelijoista perfektionisteja
MoLeWe-tiimin tutkimus löysi lukio- ja yliopisto-opiskelijoista neljä erilaista perfektionismiprofiilia. Näitä olivat huolestuneet, kunnianhimoiset, ei-perfektionistit ja perfektionistit.
Huolestuneilla on huolia ilman korkeaa tavoitetasoa. Ei perfektionisteilla ei ole puolestaan kovia tavoitteita eikä myöskään paljoa huolia.
Perfektionistilla on kovat tavoitteet eli he ovat kriittisiä omien aikaansaannosten suhteen. Samaan aikaan he ovat myös melko tyytymättömiä omiin saavutuksiinsa.
Kunnianhimoisilla puolestaan on kovia tavoitteita, mutta vähän huolia.
Yliopistossa kunnianhimoiset ja perfektionistit näkyivät tutkimuksessa varsin suurina ryhminä. Jopa neljäsosa edusti perfektionisteja. Yhä käynnissä oleva julkaisematon tutkimus on tehty pandemian aikana, joten on vaikea kuitenkin sanoa, kuinka paljon se vaikuttaa tulokseen.
Se ei ole Niemivirran mukaan itsessään ongelma, että ihminen asettaa tavoitteensa korkealle, kunhan ne ovat realistisia. Kovien tavoitteiden saavuttamatta jättäminen johtaa herkästi tyytymättömyyteen ja itsekriittisyyteen.
– Ongelmalliseksi se muodostuu vasta sitten, kun huolia tulee mukaan. Tavoitetasokin voi olla hyvä asia, kunhan antaa armoa itselleen ja hyväksyy myös epäonnistumisen.
Haluatko kertoa oman tarinasi perfektionismista? Yle etsii juttuun haastateltavaa. Laita viestiä: tanja.kroger@yle.fi
Aiheesta voi keskustella 5.4.2022 kello 23:een saakka.
Juttua muokattu 4.4. kello 13.40. Otsikossa luki aikaisemmin, että neljäsosa opiskelijoista on perfektionisteja. Muokattu muotoon voi olla perfektionisteja. Kyseessä on käynnissä oleva tutkimus. Ingressiin lisätty tiedot perfektionistiprofiileista ja ilmaisu MoLeWe-tiimin tutkimus. Muokattu alaotsikkoa muotoon jopa neljäsosa tutkituista yliopisto-opiskelijoista perfektionisteja.
Lue myös: